Sukupuolia on kaksi, mielenterveyshäiriöitä kuvitella muuta on enemmän

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?" 

 

 

Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta. 

Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.

Mä en ole transaktivisti. 

Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain. 

 

Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö. 

Sukupuoliristiriitaa voi esiintyä todella monesta eri syystä, eikä ole luotettavaa keinoa erottaa, että mikä on pysyvää transiutta ja mikä ohimenevää. Lisäksi tiedetään, että kokemusta voidaan lietsoa sosiaalisella ja kehollisella transitiolla, vaikkei lapsi olisikaan trans. Siksi pitäisi olla äärimmäisen pidättyväinen sukupuoliristiriidan vahvistamisen kanssa. Antakaa poikien leikkiä nukeilla ja tyttöjen olla raisuja ilman translapseksi leimaamista. Lapsilla on kaikenlaisia vaiheita ja kokeiluja. Tilastollisesti todennäköisempää on, että feminiinisestä pojasta tulee aikuisena homomies kuin transnainen.

Tää sun viesti on todella huvittava siinä kontekstissa, kun puhutaan pysyvää sukupuoliristiriitaa ilmentäneestä lapsesta, jolla tuo ristiriita siis oli pysyvä, eikä kadonnut aikuistuessa mihinkään - ja jota ei lietsottu eikä vahvistettu mitenkään, missä nimenomaan mentiin pieleen ja aiheutettiin vakavia ongelmia. 

 

Kyse ei ole vähäisimmälläkään tavalla siitä, että poika leikkii nukeilla tai tyttö raisuja poikien leikkejä. Kyse on siitä, että lapsi itse kertoo johdonmukaisesti kokevansa olevansa toista sukupuolta kun mihin on syntynyt. Kyse ei ole feminiinisistä pojista, vaan pojista, jotka kertovat kokevansa olevansa tyttöjä - minkään tutkimuksen mukaan tällaisista pojista ei tule todennäköisemmin homoseksuaaleja kuin transsukupuolisia. 

Sitä pysyvyyttä ei kuitenkaan tiedetä ennen kuin vasta aikuisena ja silti meillä on tahoja, joiden mielestä sukupuoliristiriitaa pitää lietsoa ja tehdä lapselle peruuttamattomia toimenpiteitä sen varjolla. Jopa 90 prosentilla sukupuoliristiriita häviää murrosiän loppuun mennessä ja valtaosalla se ennakoi aikuisuuden homoseksuaalisuutta. Eli pidetäänpä näpit irti lasten terveistä kehoista!

Toki se on lähtökohtana. Mutta, jäljelle jää se ryhmä, jolla kyse on sun mielestä oikeasta transsukupuolisesta. Heidän kohdallaan niillä, joille tämä tuottaa suurta tuskaa, masennusta, kiusaamista jne., on silkkaa kidutuksen hyväksymistä sanoa, että odota nyt vaan aikuiseksi asti. Eikö? Vähemmästäkin 15-16-vuotiaana ihmiset on jo ihan loppu ja tekevät ratkaisujaan itse kun muut eivät auta. 

Minun mielestäni kyse on siis siitä, että pyritään yksilöllisesti tunnistamaan mistä on kyse kuten muidenkin sairauksien, oirekuvien ja kehityksellisten diagnoosien kohdalla ja ajoittaa hoito oikein. 

Se että kun hoitoja ns. markkinoidaan, se yleistetään muka tarkoittamaan kaikkien vähääkään siihen suuntaan ajattelevien tai kokevien hoidon masinoinniksi, on sun ylireagointia ja ylitulkintaa, ei totuus. Meillä on todella toimiva terveydenhuolto identiteetti- ja trans-asioissa, se nojaa tieteelliseen tutkimukseen, ei huutelijoihin. Miten olisi, jospa luottaisit sinäkin siihen etkä puuttuisi? Jos nyt sitten todetaan jossain vaiheessa, että jatkuvasti mennään metsään, palataan asiaan. 

Tämä propaganda ja transvastaisuus johtaa ihan vain siihen, että etujärjestöjen pitää pitää kovempaa ääntä ja sitähän sä et halua selvästikään. 

Juuri näin. On naurettavaa sanoa että muut eivät saa ajaa asiaansa ja pitää halutessaan ääntä itsestään kun itse ajaa omaa agendaansa päivästä toiseen ja jopa urheilutapahtumissa ja muiden tapahtumien yhteydessä vieläpä perustuen ihan vaan omaan (ja sielunveljiensä) ajatukseen ja stereotypiaan. Kauhea haloo asiasta, joka ei kuulu sulle lainkaan. 

nämä tyypit voisi ihan rohkeasti perustaa antitrans-ja sukupuolivähemmistös alas-ryhmän, niin olisivat edes samalla viivalla sitten asettumassa arvostelulle. Mutta ei tietenkään, kun ei he ole vastaan vaan ihan vaan muuten vaan huutelevat. 

Näähän voisi laajentaa osaamisensa myös muihin oirekuviin, helpoin olisi aloittaa neuropsykiatrisista ja heidän hoitopoluistaan. Ei ADHD-lääkkeitä lapsille!-slogan turuille ja toreille. Saa käyttää. 

Minkään muunkaan sairauden kohdalla potilasjärjestöt eivät määrää diagnostiikasta ja hoitokäytännöistä. Transiutkset ovat pääosin kokeellisia eivätkä pohjaudu vankkaan tieteelliseen näyttöön.

Ja niin ei tämänkään kohdalla. 

Miksi sitten painostatte transpoleja ja Palkoa ja mustamaalaatte Suomen johtavaa transasiantuntijaa, ettekä anna heidän tehdä työtään rauhassa?

Onko sinulla jotain näyttöä siitä, että joku tämän ketjun keskustelijoista painostaa transpoleja jne.? 

Itse en ainakaan ole tehnyt mitään noista mainitsemistasi asioista, vaikka yrität jatkuvasti väittää minuakin transaktivistiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"It's not happening. If it's happening it is a good thing." 

Vassujen vanha kunnon maalitolpan siirto.

- Itsemäärittely ei tuo kulleja naisten pukkariin.

- Ketään ei haittaa pari kullia naisten pukkarissa.

- Entä sitten, vaikka kullit päästetään naisten pukkariin. Ei ole keneltäkään pois, persunatsi!

Tää se jaksaa fantasioida kulleista, aina vaan. Mitäs keskustelemista tästä voisi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Transsukupuolisuuteen ja muihin hyvin epämääräisiin sukupuolen kokemuksen tiloihin liittyy vielä vähemmän näyttöä, oikeastaan näyttö on niin olematonta, että on todella noloa kuvitella sellaista edes olevan. Heikkolaatuisissa tutkimuksissa saadut tilastolliset korrelaatit ovat kaikkea muuta kuin näyttöä. Jopa kaksostutkimuksissa saadut tulokset vaihtelevat epäilyttävän rajusti nollan ja 80 % välillä, ja nekin tuottavat hyvin epäluotettavia arvioita periytyvydyestä. Kaikki ihmisen mieleeen ja psyykseeseen liittyvät piirteet omaavan biologisen ulottuvuuden, mutta se ei ei tee niitä kuvaavista konstruktioista biologisesti erottuvia tiloja. 

Millä sä sitten selität ne (mm.aivo-) tutkimustulokset, joiden meta-analyysin perusteella tautiluokituksessa trans-diagnoosi siirrettiin pois mt-häiriöiden luokasta? Olisko niin, että sä näet vain sen mitä sä haluat nähdä? Vai onko molemmat tautiluokitukset perustavanlaatuisesti pielessä kaikkien muiden paitsi sairauksien kohdalla? Tuo sun kokemus-peräinen tila-väite kertoo vain siitä, että sä luulet kyseessä olevan vain juridisesta sukupuolesta. Se on ihan eri asia.  

Kannattaa hakea pestiä tautiluokituksen romuttavasta toimielimestä. 

Kyllä sinä tiedät, että tautiluokitus muutettiin poliittisesta painostuksesta ja ideologisista syistä.

Ei pidä paikkaansa. Ei alkuunkaan. Ideologia ei muuta mitään muuta kuin lainsäädäntöä, jos jotain. Tässäkin asiassa vain se mikä on muuttunut (sun mielestä väärään suuntaan) osin etujärjestöjen aloitteesta, on juridisen sukupuolen muuttamisen prosessi. 

Sellainen valkopesu siellä käynnissä taas. Ette ole vieläkään kertoneet, että miksi ei-transsujen, pervoperttien ja opportunistien pitää saada vaihdettua itselleen naisen henkkarit ilmoitusasiana? Miksei teille kelvannut vanha malli, jossa vain transsut saivat vaihtaa henkkarit ja käyttää niiden mukaisia tiloja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Da, Vasili.

Tarkoitatko siis, että queer-ideologian tunkeutuminen opetushallitukseen, kelaan ja THL:ään on lähtöisin Venäjältä?

Ei, kyllä nää transfobiat tulee sieltä. Tai trumpilta. Saa valita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, mitä se ketään liikuttaa, miten jotkut ajattelevat sukupuolien määrästä. Jos olet itse yhtä mieltä, niin ok, sun ei tarvitse pyrkiä mihinkään sukupuoleen liittyviin suhteisiin niitten kanssa jotka ovat eri mieltä sun kanssa. Anna niitten  pitää mielipiteensä...

Voithan sä tykätä niinkin että autoista jotkut merkit ovat pskaa, mut sun ei tartte niitä itelles hankkia... mut siltikin ne autot ovat joidenkin mielestä ok ja kaikki autot mahtuvat teille liikkumaan.... 

 

Niih!

"sun ei tarvitse pyrkiä mihinkään sukupuoleen liittyviin suhteisiin niitten kanssa jotka ovat eri mieltä sun kanssa. "

Kieltäydypä transleidistä, niin sitten kuulet olevasi genitaalifetisisti ja kullifoobikko.

Höpöhöpö. 

 

Kieltäydypä random-miehestä baarissa, niin saat kuulla olevasi pihtarihuora. 

They are the same picture. Huomasitko juuri jauhottaneesi transleidit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?" 

 

 

Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta. 

Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.

Mä en ole transaktivisti. 

Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain. 

 

Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö. 

Sukupuoliristiriitaa voi esiintyä todella monesta eri syystä, eikä ole luotettavaa keinoa erottaa, että mikä on pysyvää transiutta ja mikä ohimenevää. Lisäksi tiedetään, että kokemusta voidaan lietsoa sosiaalisella ja kehollisella transitiolla, vaikkei lapsi olisikaan trans. Siksi pitäisi olla äärimmäisen pidättyväinen sukupuoliristiriidan vahvistamisen kanssa. Antakaa poikien leikkiä nukeilla ja tyttöjen olla raisuja ilman translapseksi leimaamista. Lapsilla on kaikenlaisia vaiheita ja kokeiluja. Tilastollisesti todennäköisempää on, että feminiinisestä pojasta tulee aikuisena homomies kuin transnainen.

Tää sun viesti on todella huvittava siinä kontekstissa, kun puhutaan pysyvää sukupuoliristiriitaa ilmentäneestä lapsesta, jolla tuo ristiriita siis oli pysyvä, eikä kadonnut aikuistuessa mihinkään - ja jota ei lietsottu eikä vahvistettu mitenkään, missä nimenomaan mentiin pieleen ja aiheutettiin vakavia ongelmia. 

 

Kyse ei ole vähäisimmälläkään tavalla siitä, että poika leikkii nukeilla tai tyttö raisuja poikien leikkejä. Kyse on siitä, että lapsi itse kertoo johdonmukaisesti kokevansa olevansa toista sukupuolta kun mihin on syntynyt. Kyse ei ole feminiinisistä pojista, vaan pojista, jotka kertovat kokevansa olevansa tyttöjä - minkään tutkimuksen mukaan tällaisista pojista ei tule todennäköisemmin homoseksuaaleja kuin transsukupuolisia. 

No mutta eikö tuossakin voi opettaa lapselle että on ihan ok että tuntuu tuolta, mutta että olet silti ehjä ja hyvä juuri noin. Että on ihmisiä joista tuntuu tältä ja näyttää tältä ja sen kuuluu joskus mennä näin.

 

Ei niin että ensimmäisenä ollaan työntämässä hormoneja nassuun ja silpomassa alapäätä.

Noinhan sitä kuuluisi toimia ja toimitaankin. Toki minun läheiseni lapsuudessa ei vielä toimittu, vaan silloin yritettiin vahvistaa sitä syntymäsukupuolen identiteettiä, eikä ymmärretty tämän olevan vahingollista. 

 

Kukaan ei ole työntämässä lapselle hormoneja nassuun ja silpomassa alapäätä. 

Onko sulla kultakalan muisti vai valehteletko pokkana? Lasten transiuttamisen edistämiselle on Transhausen-perheiden yhdistyksiä, jotka lobbaavat punavihreitä puolueita ja punavihreät puolueet ovat asettaneet lasten transiuttamisen edistämisen poliittisiin tavoitteisiinsa.

Yritäpäs opetella asiallista kommunikaatiota ja kielenkäyttöä. 

 

Kukaan ei aja genitaalikirurgiaa alaikäisille. Jotkut tahot haluais mahdollisuuden lääkäreille määrätä blokkereita. Tämä ei tietenkään tarkoita niiden "työntämistä" lapsille. 

 

Translasten vanhemmille varmaan on yhdistyksiä joo. 

Tutkimusten mukaan sosiaalinen transitio lukitsee lapsen ajattelun transidentiteettiin ja blokkerit johtavat 98 prosenttisesti muuntohormoneille, eli steriliteettiin, terveysongelmiin ja transleikkauksiin. 

Lapselle ei myöskään voi asettaa transdiagnoosia. Suurin osa sukupuoliristiriitaa ilmentävistä lapsista ei ole transsuja aikuisena. Transdiagnoosin voi asettaa vasta aikuiselle, jonka identiteetti on vakaa ja mielenterveys kunnossa.

Etkö huomaa itse loogista ristiriitaa jutuissasi? Entä jos ne sosiaalisesti transitioitivat "lukkiutuvat transidentiteettiin" siksi, että ovat transsukupuolisia? Blokkereiden käyttö nyt on niin harvinaista, ja sitä on tehty lähinnä äärimmäisimmissä tapauksissa, että ei ole mikään ihme jos niiden käyttäjät tosiaan on transsukupuolisia. 

 

Ei pidä paikkaansa, etteikö pysyvää, johdonmukaista sukupuoliristiriitaa ilmentävät lapset olisi yleensä aikuisina transsukupuolisia. 

Kun sen pysyvyyden ja johdonmukaisuuden voi todeta vasta aikuisena, että voidaan olla mahdollisimman varmoja, ettei se sukupuoliristiriita ole ohimenevää laatua. Kun lapsi ohjataan transjunaan, niin sen päätepysäkki on Kastraatiokylä ja vain aniharva pääsee kyydistä pois, vaikkei olisikaan trans.

Ei ole mitään translapsidiagnoosia, vaan transdiagnoosin voi asettaa vain täysi-ikäiselle henkilölle, jonka identiteetti on vakaa ja mielenterveys kunnossa. Blokkereista ei ole uskottavaa tutkimusnäyttöä, eikä niiden ole todettu kohentavan sukupuoliristiriidasta kärsivien mielenterveyttä.

Ei ole mitään transjunaa. Lapsen kokemuksen kunnioittaminen ja hyväksyminen ei ole haitallista. Sitten jos lapsen kokemus muuttuu, niin sitten hyväksytään ja tuetaan sitä. 

 

Jos sitä lapsen kokemusta ei hyväksytä, niin se lapsi on jo ehtinyt sairastua mieleltään siinä vaiheessa kun on tarpeeksi aikuinen sille, että olisit valmis hyväksymään, että se sukupuolikokemus on pysyvä. 

 

Ei tässä olla mitään transdiagnoosia pyytämässä lapsille, vaan ymmärrystä ja hyväksyntää lapsen omalle sukupuolikokemukselle. 

 

Blokkerit ei yhäkään ole Suomessa käytössä, joten eivät ole mitenkään relevantteja tämän keskustelun kannalta nyt. 

Blokkerit eivät ole relevantti keskustelun aihe, vaikka niitä lobataan täyttä häkää Suomessa? Punavihreät puolueet ovat jopa asettaneet blokkereiden vapauttamisen poliittisiin tavoitteisiina.

Jos sinä puhut translapsista, niin eikö silloin olla asettamassa transdiagnoosia lapselle? Sinä puhut suoraan transsuudesta, etkä lapsen sukupuoliristiriidasta, joka valtaosalla menee ohi murrosiän myötä. Sinä et ole puhunut sukupuoliroolien laajentamisesta, vaan transidentiteetin vahvistamisesta ja lapsen kohdalla suorastaan luomisesta.

Mitä tämä sulle kuuluu? Mitä muita hoitoja tai toimintamalleja, jotka on sulle hankalia käsitellä, sä lobbaat tai pyrit kumoamaan? Kaikki hoitopolut on jatkuvan tarkastelun alla, niistä pyritään saamaan kulloinkin olemassa olevan tieteellisen tutkimuksen perusteella mahdollisimman oikeita ja ihmisen elämänlaatua kohentavia. Sitten on tämä sulle niin rakas öyhötyksen ja politisoinnin ja mä olen tätä mieltä ja noi ajaa väärää suuntaa-taso, joka on vain aatteiden yhteentörmäystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Transsukupuolisuuteen ja muihin hyvin epämääräisiin sukupuolen kokemuksen tiloihin liittyy vielä vähemmän näyttöä, oikeastaan näyttö on niin olematonta, että on todella noloa kuvitella sellaista edes olevan. Heikkolaatuisissa tutkimuksissa saadut tilastolliset korrelaatit ovat kaikkea muuta kuin näyttöä. Jopa kaksostutkimuksissa saadut tulokset vaihtelevat epäilyttävän rajusti nollan ja 80 % välillä, ja nekin tuottavat hyvin epäluotettavia arvioita periytyvydyestä. Kaikki ihmisen mieleeen ja psyykseeseen liittyvät piirteet omaavan biologisen ulottuvuuden, mutta se ei ei tee niitä kuvaavista konstruktioista biologisesti erottuvia tiloja. 

Millä sä sitten selität ne (mm.aivo-) tutkimustulokset, joiden meta-analyysin perusteella tautiluokituksessa trans-diagnoosi siirrettiin pois mt-häiriöiden luokasta? Olisko niin, että sä näet vain sen mitä sä haluat nähdä? Vai onko molemmat tautiluokitukset perustavanlaatuisesti pielessä kaikkien muiden paitsi sairauksien kohdalla? Tuo sun kokemus-peräinen tila-väite kertoo vain siitä, että sä luulet kyseessä olevan vain juridisesta sukupuolesta. Se on ihan eri asia.  

Kannattaa hakea pestiä tautiluokituksen romuttavasta toimielimestä. 

Kyllä sinä tiedät, että tautiluokitus muutettiin poliittisesta painostuksesta ja ideologisista syistä.

Ei pidä paikkaansa. Ei alkuunkaan. Ideologia ei muuta mitään muuta kuin lainsäädäntöä, jos jotain. Tässäkin asiassa vain se mikä on muuttunut (sun mielestä väärään suuntaan) osin etujärjestöjen aloitteesta, on juridisen sukupuolen muuttamisen prosessi. 

Sellainen valkopesu siellä käynnissä taas. Ette ole vieläkään kertoneet, että miksi ei-transsujen, pervoperttien ja opportunistien pitää saada vaihdettua itselleen naisen henkkarit ilmoitusasiana? Miksei teille kelvannut vanha malli, jossa vain transsut saivat vaihtaa henkkarit ja käyttää niiden mukaisia tiloja?

Miksi olisi pitänyt kelvata? Lakiuudistus ei ottanut kantaa noihin asioihin mitenkään ja pelko on sun päässä. Ei sen tarvitse muita kiinnostaa mitä mieltä sä mistäkin olet, kun kyseessä oli tuon ryhmän elämänlaatu. Kyllä on tosi surkeeta että maailma ei pyöri sun navan ympärillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?" 

 

 

Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta. 

Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.

Mä en ole transaktivisti. 

Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain. 

 

Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö. 

Sukupuoliristiriitaa voi esiintyä todella monesta eri syystä, eikä ole luotettavaa keinoa erottaa, että mikä on pysyvää transiutta ja mikä ohimenevää. Lisäksi tiedetään, että kokemusta voidaan lietsoa sosiaalisella ja kehollisella transitiolla, vaikkei lapsi olisikaan trans. Siksi pitäisi olla äärimmäisen pidättyväinen sukupuoliristiriidan vahvistamisen kanssa. Antakaa poikien leikkiä nukeilla ja tyttöjen olla raisuja ilman translapseksi leimaamista. Lapsilla on kaikenlaisia vaiheita ja kokeiluja. Tilastollisesti todennäköisempää on, että feminiinisestä pojasta tulee aikuisena homomies kuin transnainen.

Tää sun viesti on todella huvittava siinä kontekstissa, kun puhutaan pysyvää sukupuoliristiriitaa ilmentäneestä lapsesta, jolla tuo ristiriita siis oli pysyvä, eikä kadonnut aikuistuessa mihinkään - ja jota ei lietsottu eikä vahvistettu mitenkään, missä nimenomaan mentiin pieleen ja aiheutettiin vakavia ongelmia. 

 

Kyse ei ole vähäisimmälläkään tavalla siitä, että poika leikkii nukeilla tai tyttö raisuja poikien leikkejä. Kyse on siitä, että lapsi itse kertoo johdonmukaisesti kokevansa olevansa toista sukupuolta kun mihin on syntynyt. Kyse ei ole feminiinisistä pojista, vaan pojista, jotka kertovat kokevansa olevansa tyttöjä - minkään tutkimuksen mukaan tällaisista pojista ei tule todennäköisemmin homoseksuaaleja kuin transsukupuolisia. 

Sitä pysyvyyttä ei kuitenkaan tiedetä ennen kuin vasta aikuisena ja silti meillä on tahoja, joiden mielestä sukupuoliristiriitaa pitää lietsoa ja tehdä lapselle peruuttamattomia toimenpiteitä sen varjolla. Jopa 90 prosentilla sukupuoliristiriita häviää murrosiän loppuun mennessä ja valtaosalla se ennakoi aikuisuuden homoseksuaalisuutta. Eli pidetäänpä näpit irti lasten terveistä kehoista!

Nuo väitteet tuosta 90 % ja siitä, että sukupuoliristiriita ennakoisi homoseksuaalisuutta, ei pidä paikkaansa. 

 

Haitat siitä, että lapsen kokemusta ei kiistetä, vaan suhtaudutaan hyväksyvästi, on ihan olemattomat verrattuna sen haittoihin, että kiistetään lapsen kokemus eikä suhtauduta hyväksyvästi. 

"Haitat siitä, että lapsen kokemusta ei kiistetä, vaan suhtaudutaan hyväksyvästi, on ihan olemattomat verrattuna sen haittoihin, että kiistetään lapsen kokemus eikä suhtauduta hyväksyvästi. "

Hyväksytään siis sekin, että lapset kuvittelevat olevansa yksisarvisia, merirosvoja ja mitä nyt lapset leikeissään kuvittelevatkaan. Koska kyllähän lasten kokemus on joka kerta pysyvä ja todellinen?

Jos sun käsityskyky on tuota luokkaa, kannattaisi olla hiljaa. Ja kyllä, pahemmin lapsesi traumatisoit kieltämällä hänen ajatuksensa asiaan kuin asiaan kuin hyväksymällä ne osaksi hänen kasvuaan. Toki saat lapsesi laittaa vaikka psyykelääkkeelle, kun hänellä on yksisarvis-vaihe, mutta ihan se ei vielä hoitosuositukseksi asti yltäne. 

Millä diagnostiikalla sinä tiedät lapsella olevan pysyvä sukupuoliristiriita vielä aikuisenakin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?" 

 

 

Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta. 

Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.

Mä en ole transaktivisti. 

Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain. 

 

Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö. 

Sukupuoliristiriitaa voi esiintyä todella monesta eri syystä, eikä ole luotettavaa keinoa erottaa, että mikä on pysyvää transiutta ja mikä ohimenevää. Lisäksi tiedetään, että kokemusta voidaan lietsoa sosiaalisella ja kehollisella transitiolla, vaikkei lapsi olisikaan trans. Siksi pitäisi olla äärimmäisen pidättyväinen sukupuoliristiriidan vahvistamisen kanssa. Antakaa poikien leikkiä nukeilla ja tyttöjen olla raisuja ilman translapseksi leimaamista. Lapsilla on kaikenlaisia vaiheita ja kokeiluja. Tilastollisesti todennäköisempää on, että feminiinisestä pojasta tulee aikuisena homomies kuin transnainen.

Tää sun viesti on todella huvittava siinä kontekstissa, kun puhutaan pysyvää sukupuoliristiriitaa ilmentäneestä lapsesta, jolla tuo ristiriita siis oli pysyvä, eikä kadonnut aikuistuessa mihinkään - ja jota ei lietsottu eikä vahvistettu mitenkään, missä nimenomaan mentiin pieleen ja aiheutettiin vakavia ongelmia. 

 

Kyse ei ole vähäisimmälläkään tavalla siitä, että poika leikkii nukeilla tai tyttö raisuja poikien leikkejä. Kyse on siitä, että lapsi itse kertoo johdonmukaisesti kokevansa olevansa toista sukupuolta kun mihin on syntynyt. Kyse ei ole feminiinisistä pojista, vaan pojista, jotka kertovat kokevansa olevansa tyttöjä - minkään tutkimuksen mukaan tällaisista pojista ei tule todennäköisemmin homoseksuaaleja kuin transsukupuolisia. 

No mutta eikö tuossakin voi opettaa lapselle että on ihan ok että tuntuu tuolta, mutta että olet silti ehjä ja hyvä juuri noin. Että on ihmisiä joista tuntuu tältä ja näyttää tältä ja sen kuuluu joskus mennä näin.

 

Ei niin että ensimmäisenä ollaan työntämässä hormoneja nassuun ja silpomassa alapäätä.

Noinhan sitä kuuluisi toimia ja toimitaankin. Toki minun läheiseni lapsuudessa ei vielä toimittu, vaan silloin yritettiin vahvistaa sitä syntymäsukupuolen identiteettiä, eikä ymmärretty tämän olevan vahingollista. 

 

Kukaan ei ole työntämässä lapselle hormoneja nassuun ja silpomassa alapäätä. 

Onko sulla kultakalan muisti vai valehteletko pokkana? Lasten transiuttamisen edistämiselle on Transhausen-perheiden yhdistyksiä, jotka lobbaavat punavihreitä puolueita ja punavihreät puolueet ovat asettaneet lasten transiuttamisen edistämisen poliittisiin tavoitteisiinsa.

Yritäpäs opetella asiallista kommunikaatiota ja kielenkäyttöä. 

 

Kukaan ei aja genitaalikirurgiaa alaikäisille. Jotkut tahot haluais mahdollisuuden lääkäreille määrätä blokkereita. Tämä ei tietenkään tarkoita niiden "työntämistä" lapsille. 

 

Translasten vanhemmille varmaan on yhdistyksiä joo. 

Tutkimusten mukaan sosiaalinen transitio lukitsee lapsen ajattelun transidentiteettiin ja blokkerit johtavat 98 prosenttisesti muuntohormoneille, eli steriliteettiin, terveysongelmiin ja transleikkauksiin. 

Lapselle ei myöskään voi asettaa transdiagnoosia. Suurin osa sukupuoliristiriitaa ilmentävistä lapsista ei ole transsuja aikuisena. Transdiagnoosin voi asettaa vasta aikuiselle, jonka identiteetti on vakaa ja mielenterveys kunnossa.

Etkö huomaa itse loogista ristiriitaa jutuissasi? Entä jos ne sosiaalisesti transitioitivat "lukkiutuvat transidentiteettiin" siksi, että ovat transsukupuolisia? Blokkereiden käyttö nyt on niin harvinaista, ja sitä on tehty lähinnä äärimmäisimmissä tapauksissa, että ei ole mikään ihme jos niiden käyttäjät tosiaan on transsukupuolisia. 

 

Ei pidä paikkaansa, etteikö pysyvää, johdonmukaista sukupuoliristiriitaa ilmentävät lapset olisi yleensä aikuisina transsukupuolisia. 

Kun sen pysyvyyden ja johdonmukaisuuden voi todeta vasta aikuisena, että voidaan olla mahdollisimman varmoja, ettei se sukupuoliristiriita ole ohimenevää laatua. Kun lapsi ohjataan transjunaan, niin sen päätepysäkki on Kastraatiokylä ja vain aniharva pääsee kyydistä pois, vaikkei olisikaan trans.

Ei ole mitään translapsidiagnoosia, vaan transdiagnoosin voi asettaa vain täysi-ikäiselle henkilölle, jonka identiteetti on vakaa ja mielenterveys kunnossa. Blokkereista ei ole uskottavaa tutkimusnäyttöä, eikä niiden ole todettu kohentavan sukupuoliristiriidasta kärsivien mielenterveyttä.

Ei ole mitään transjunaa. Lapsen kokemuksen kunnioittaminen ja hyväksyminen ei ole haitallista. Sitten jos lapsen kokemus muuttuu, niin sitten hyväksytään ja tuetaan sitä. 

 

Jos sitä lapsen kokemusta ei hyväksytä, niin se lapsi on jo ehtinyt sairastua mieleltään siinä vaiheessa kun on tarpeeksi aikuinen sille, että olisit valmis hyväksymään, että se sukupuolikokemus on pysyvä. 

 

Ei tässä olla mitään transdiagnoosia pyytämässä lapsille, vaan ymmärrystä ja hyväksyntää lapsen omalle sukupuolikokemukselle. 

 

Blokkerit ei yhäkään ole Suomessa käytössä, joten eivät ole mitenkään relevantteja tämän keskustelun kannalta nyt. 

Blokkerit eivät ole relevantti keskustelun aihe, vaikka niitä lobataan täyttä häkää Suomessa? Punavihreät puolueet ovat jopa asettaneet blokkereiden vapauttamisen poliittisiin tavoitteisiina.

Jos sinä puhut translapsista, niin eikö silloin olla asettamassa transdiagnoosia lapselle? Sinä puhut suoraan transsuudesta, etkä lapsen sukupuoliristiriidasta, joka valtaosalla menee ohi murrosiän myötä. Sinä et ole puhunut sukupuoliroolien laajentamisesta, vaan transidentiteetin vahvistamisesta ja lapsen kohdalla suorastaan luomisesta.

Blokkereiden sallimista jotkut tahot voi toki lobata, mitta ainoastaan lääkärit voi niitä määrätä, ja lääkärien toimintaan poliitikot ei voi vaikuttaa. Lääkärit toimii lääketieteellisem tiedon ja potilaan yksilöllisen tilanteen mukaan. 

Minä olen tuntenut translapsen, niin totta helvetissä puhun translapsesta. Jokainen transsukupuolinen on joskus ollut translapsi, ihan riippumatta siitä onko asiaa tunnistettu vai ei. 

Minä en ole puhunut transidentiteetin vahvistamisesta enkä varsinkaan luomisesta, vaan lapsen oman kokemuksen hyväksymisestä. Olen yhäkin seurannut asiaa itse vierestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"It's not happening. If it's happening it is a good thing." 

Vassujen vanha kunnon maalitolpan siirto.

- Itsemäärittely ei tuo kulleja naisten pukkariin.

- Ketään ei haittaa pari kullia naisten pukkarissa.

- Entä sitten, vaikka kullit päästetään naisten pukkariin. Ei ole keneltäkään pois, persunatsi!

Tässä sitä "asiallista keskustelua". 

Mikä ei pidä paikkaansa? Ensinhän te väititte, ettei itsemäärittely mahdollista kulleja naisten ja tyttöjen tiloihin ja kun jäitte kiinni housut kintuissa, niin argumentti vaihtui lennosta.

"Helsingin kaupungin uimahallien linjauksen mukaan jokainen asiakas saa määrittää itse, kumpaan pukuhuoneeseen haluaa mennä.
Emme kysele siitä, onko sukupuoli esimerkiksi juridisesti vaihdettu. Jos asiakas ottaa puheeksi ja kysyy, me neuvomme, mutta emme ota aktiivisesti asiaa puheeksi, kertoo Helsingin kaupungin liikuntapaikkapäällikkö Piritta Forsell.
Urheiluhallien uimahalleissa linjaus on sama. Toimialajohtaja Eija Holmalan mukaan jokainen pystyy itse valitsemaan itselleen oikean pukuhuoneen.
Emme me voi olettaa ihmisen sukupuolta. Asiakkaalla on totta kai oikeus valita. Jos prosessi on kesken ja mietityttää mihin menee, voi jutella henkilökunnan kanssa tai käyttää ryhmäpukuhuoneitamme, Holmala kertoo."
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/9163716

"Mikä ei pidä paikkaansa? Ensinhän te väititte, ettei itsemäärittely mahdollista kulleja naisten ja tyttöjen tiloihin ja kun jäitte kiinni housut kintuissa, niin argumentti vaihtui lennosta."

Tätä sun täytyy kysyä siltä henkilöltä, joka näin on sinulle sanonut. Minä en ole, enkä edusta mitään laajempaa tahoa joka tiedottajana kertoo yleisen mielipiteen. Tätä olet kuitenkin jankannut joka keskustelussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?" 

 

 

Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta. 

Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.

Mä en ole transaktivisti. 

Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain. 

 

Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö. 

Transkokemus eli kokemus väärään sukupuoleen syntymisestä on aina oire jostakin seuraavista mielenterveyshäiriöistä: 1. ahdistuneisuushäiriö, 2. kehonkuvanhäiriö, 3. pakko-oireinen häiriö tai 4. skitsofrenia. 3 ensin mainittua voivat esiintyä myös päällekkäin. Kaikkiin edellä mainittuihin oikea hoito on psykoterapia ja tarvittaessa psyykenlääkitys, ei vastakkaisen sukupuolen hormonit.

Et sä ole mikään ylin auktoriteetti tässä asiassa. Väitteesi on hölynpölyä. Jos sukupuoliristiriita hoituisi psykoterapialla ja psyykenlääkityksellä, ei transsukupuolisia olisi. 

Jos BIID-kehonkuvanhäiriötä ja syömishäiriöitä hoidetaan menestyksekkäästi lääkkeillä ja terapialla, niin miksei sitten kehodysmorfiaakin? 

Koska sen hoitaminen niillä ei toimi. Kokeiltu on. 

Laittaisitko tuoreita tieteellisesti päteviä tutkimuksia transkokemuksen hoitamisesta terapian ja lääkityksen avulla?

En laita. Sitä linjaa kokeiltiin vuosikymmeniä, kyllä se ois huomattu sinä aikana, jos se toimis. 

Et laita, koska vetelet näitä hatusta.

Ai vetelen hatusta sen, että transsukupuolisuutta yritettiin ennen parantaa mielenterveyden ongelmana? 

Vetelet hatusta sen, etteivätkö menetelmät, terapia ja lääkitykset ole edistyneet 1960-luvun jälkeen. Ja missä tosiaan ovat ne tuoreet tutkimukset, joissa todetaan ettei sukupuoliristiriitaa voi lievittää terapialla ja lääkityksellä.

No missä on ne tutkimukset, että transsukupuolisuus voitaisiin "parantaa" moderneilla lääkkeillä ja uusilla terapiamuodoilla? 

Sähän se väitit, että tutkimukset kiistävät terapian ja lääkityksen tehon sukupuoliristiriidan hoitokeinona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?" 

 

 

Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta. 

Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.

Mä en ole transaktivisti. 

Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain. 

 

Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö. 

Sukupuoliristiriitaa voi esiintyä todella monesta eri syystä, eikä ole luotettavaa keinoa erottaa, että mikä on pysyvää transiutta ja mikä ohimenevää. Lisäksi tiedetään, että kokemusta voidaan lietsoa sosiaalisella ja kehollisella transitiolla, vaikkei lapsi olisikaan trans. Siksi pitäisi olla äärimmäisen pidättyväinen sukupuoliristiriidan vahvistamisen kanssa. Antakaa poikien leikkiä nukeilla ja tyttöjen olla raisuja ilman translapseksi leimaamista. Lapsilla on kaikenlaisia vaiheita ja kokeiluja. Tilastollisesti todennäköisempää on, että feminiinisestä pojasta tulee aikuisena homomies kuin transnainen.

Tää sun viesti on todella huvittava siinä kontekstissa, kun puhutaan pysyvää sukupuoliristiriitaa ilmentäneestä lapsesta, jolla tuo ristiriita siis oli pysyvä, eikä kadonnut aikuistuessa mihinkään - ja jota ei lietsottu eikä vahvistettu mitenkään, missä nimenomaan mentiin pieleen ja aiheutettiin vakavia ongelmia. 

 

Kyse ei ole vähäisimmälläkään tavalla siitä, että poika leikkii nukeilla tai tyttö raisuja poikien leikkejä. Kyse on siitä, että lapsi itse kertoo johdonmukaisesti kokevansa olevansa toista sukupuolta kun mihin on syntynyt. Kyse ei ole feminiinisistä pojista, vaan pojista, jotka kertovat kokevansa olevansa tyttöjä - minkään tutkimuksen mukaan tällaisista pojista ei tule todennäköisemmin homoseksuaaleja kuin transsukupuolisia. 

Sitä pysyvyyttä ei kuitenkaan tiedetä ennen kuin vasta aikuisena ja silti meillä on tahoja, joiden mielestä sukupuoliristiriitaa pitää lietsoa ja tehdä lapselle peruuttamattomia toimenpiteitä sen varjolla. Jopa 90 prosentilla sukupuoliristiriita häviää murrosiän loppuun mennessä ja valtaosalla se ennakoi aikuisuuden homoseksuaalisuutta. Eli pidetäänpä näpit irti lasten terveistä kehoista!

Nuo väitteet tuosta 90 % ja siitä, että sukupuoliristiriita ennakoisi homoseksuaalisuutta, ei pidä paikkaansa. 

 

Haitat siitä, että lapsen kokemusta ei kiistetä, vaan suhtaudutaan hyväksyvästi, on ihan olemattomat verrattuna sen haittoihin, että kiistetään lapsen kokemus eikä suhtauduta hyväksyvästi. 

Ihan kuule Hollannin transiutusmallin kehittäjä on sitä mieltä, että lapsen sosiaalinen transiutus ei ole hyvä juttu. Lapsi uskoo olevansa dinosaurus, jos aikuiset alkavat syöttää sitä puppua hänelle.

Ei pidä paikkaansa. Ei minun sisarukseni alkanut uskoa olevansa syntymäsukupuoltaan, vaikka aikuiset kuinka syöttivät sitä puppua hänelle. 

 

Tietenkään aikuisten ei pidä syöttää lapselle mitään ajatuksia hänen sukupuoli-identiteetistään, vaan kunnioittaa sitä lapsen omaa kokemusta. 

Puppua, että henkilö on oikeaa sukupuoltaan? Okei. Vaikka henkilö olisi aidosti transidentifioituva jo lapsena, niin silti hänen pitää tiedostaa, että hän ei ole syntynyt väärään kehoon ja eikä sukupuoli voi muuttua.

Pointtina oli se, ettei aikuiset millään "syöttämisellä" pysty muuttamaan lapsen sukupuoli-identiteettiä. 

 

Jos kokemus on, että on sikäli syntynyt väärään kehoon, että sisäinen kokemus ei vastaa ulkoisia piirteitä, niin miksi ihmeessä sen lapsen pitäisi tiedostaa, ettei kokemuksensa muka pitäisi paikkaansa? Sellaisen väittäminen olisi kaasuvalotusta. 

 

Jokainen tietää, ettei biologista sukupuolta voi muuttaa. Sen sijaan kehoa voidaan muokata vastaamaan enemmän sitä sisäistä kokemusta, ja tämä tieto taas on sen lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeä. 

Nyt sä liikut siellä lapsen mielen muokkaamisen alueella ja diagnosoit lapselle tilaa, jonka voi diagnosoida vain identiteetiltään vakaalle ja mieleltään terveelle aikuiselle. Ihmisen aivot ja identiteetti kehittyvät pitkälle aikuisuuteen.

Missäs itse koet tässä prosessissa olevasi? Ei kuulosta kovin jäsentyneeltä identiteetiltä, kun muiden kokemuksia peilaat ja arvioit. Niin tehdään silloin kun vielä haetaan sitä omaa identiteettiä. 

Sinäkö se peräsit muilta asiallista käytöstä? Kovasti vaikuttaa kaasuvalottaminen ja kahden sentin psykoanalyysit kuuluvan sun keinovalikoimaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, mitä se ketään liikuttaa, miten jotkut ajattelevat sukupuolien määrästä. Jos olet itse yhtä mieltä, niin ok, sun ei tarvitse pyrkiä mihinkään sukupuoleen liittyviin suhteisiin niitten kanssa jotka ovat eri mieltä sun kanssa. Anna niitten  pitää mielipiteensä...

Voithan sä tykätä niinkin että autoista jotkut merkit ovat pskaa, mut sun ei tartte niitä itelles hankkia... mut siltikin ne autot ovat joidenkin mielestä ok ja kaikki autot mahtuvat teille liikkumaan.... 

 

Niih!

"sun ei tarvitse pyrkiä mihinkään sukupuoleen liittyviin suhteisiin niitten kanssa jotka ovat eri mieltä sun kanssa. "

Kieltäydypä transleidistä, niin sitten kuulet olevasi genitaalifetisisti ja kullifoobikko.

Höpöhöpö. 

 

Kieltäydypä random-miehestä baarissa, niin saat kuulla olevasi pihtarihuora. 

They are the same picture. Huomasitko juuri jauhottaneesi transleidit?

Joo, jokainen transleidi, joka yrittää painostaa tai syyllistää jonkun siihen haluttoman seksuaalisen kanssakäymiseen kanssaan, on ihan yhtä kusipää kuin se äijä, joka yrittää siellä baarissa samaa. 

Tästä ei voi yleistää, että jokainen mies tai jokainen transleidi on kusipää. 

Mikä ei pidä paikkaansa? Ensinhän te väititte, ettei itsemäärittely mahdollista kulleja naisten ja tyttöjen tiloihin ja kun jäitte kiinni housut kintuissa, niin argumentti vaihtui lennosta."

Kuka väitti? Totta se toki on, itsemäärittely ei säätänyt että kullit kuuluu naisten pukkariin. Mahdollistaminen oli ihan sun vasta-argumenttisi, jolla sä pyrit kumoamaan koko itsemäärittelyn. Tottakai, kun toimija tekee tiloistaan sukupuolettomia, se mahdollistaa asian, mutta tämäpä olisi ollut mahdollista ilman itsemäärittelyäkin ja oli jo ennen lakimuutosta. Mikä argumentti on muuttunut? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?" 

 

 

Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta. 

Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.

Mä en ole transaktivisti. 

Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain. 

 

Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö. 

Sukupuoliristiriitaa voi esiintyä todella monesta eri syystä, eikä ole luotettavaa keinoa erottaa, että mikä on pysyvää transiutta ja mikä ohimenevää. Lisäksi tiedetään, että kokemusta voidaan lietsoa sosiaalisella ja kehollisella transitiolla, vaikkei lapsi olisikaan trans. Siksi pitäisi olla äärimmäisen pidättyväinen sukupuoliristiriidan vahvistamisen kanssa. Antakaa poikien leikkiä nukeilla ja tyttöjen olla raisuja ilman translapseksi leimaamista. Lapsilla on kaikenlaisia vaiheita ja kokeiluja. Tilastollisesti todennäköisempää on, että feminiinisestä pojasta tulee aikuisena homomies kuin transnainen.

Tää sun viesti on todella huvittava siinä kontekstissa, kun puhutaan pysyvää sukupuoliristiriitaa ilmentäneestä lapsesta, jolla tuo ristiriita siis oli pysyvä, eikä kadonnut aikuistuessa mihinkään - ja jota ei lietsottu eikä vahvistettu mitenkään, missä nimenomaan mentiin pieleen ja aiheutettiin vakavia ongelmia. 

 

Kyse ei ole vähäisimmälläkään tavalla siitä, että poika leikkii nukeilla tai tyttö raisuja poikien leikkejä. Kyse on siitä, että lapsi itse kertoo johdonmukaisesti kokevansa olevansa toista sukupuolta kun mihin on syntynyt. Kyse ei ole feminiinisistä pojista, vaan pojista, jotka kertovat kokevansa olevansa tyttöjä - minkään tutkimuksen mukaan tällaisista pojista ei tule todennäköisemmin homoseksuaaleja kuin transsukupuolisia. 

Sitä pysyvyyttä ei kuitenkaan tiedetä ennen kuin vasta aikuisena ja silti meillä on tahoja, joiden mielestä sukupuoliristiriitaa pitää lietsoa ja tehdä lapselle peruuttamattomia toimenpiteitä sen varjolla. Jopa 90 prosentilla sukupuoliristiriita häviää murrosiän loppuun mennessä ja valtaosalla se ennakoi aikuisuuden homoseksuaalisuutta. Eli pidetäänpä näpit irti lasten terveistä kehoista!

Nuo väitteet tuosta 90 % ja siitä, että sukupuoliristiriita ennakoisi homoseksuaalisuutta, ei pidä paikkaansa. 

 

Haitat siitä, että lapsen kokemusta ei kiistetä, vaan suhtaudutaan hyväksyvästi, on ihan olemattomat verrattuna sen haittoihin, että kiistetään lapsen kokemus eikä suhtauduta hyväksyvästi. 

"Haitat siitä, että lapsen kokemusta ei kiistetä, vaan suhtaudutaan hyväksyvästi, on ihan olemattomat verrattuna sen haittoihin, että kiistetään lapsen kokemus eikä suhtauduta hyväksyvästi. "

Hyväksytään siis sekin, että lapset kuvittelevat olevansa yksisarvisia, merirosvoja ja mitä nyt lapset leikeissään kuvittelevatkaan. Koska kyllähän lasten kokemus on joka kerta pysyvä ja todellinen?

Jos sun käsityskyky on tuota luokkaa, kannattaisi olla hiljaa. Ja kyllä, pahemmin lapsesi traumatisoit kieltämällä hänen ajatuksensa asiaan kuin asiaan kuin hyväksymällä ne osaksi hänen kasvuaan. Toki saat lapsesi laittaa vaikka psyykelääkkeelle, kun hänellä on yksisarvis-vaihe, mutta ihan se ei vielä hoitosuositukseksi asti yltäne. 

Millä diagnostiikalla sinä tiedät lapsella olevan pysyvä sukupuoliristiriita vielä aikuisenakin?

Ei sitä tarvitse tietää, pitää vaan hyväksyä lapsen sen hetkinen kokemus, sen sijaan, että kiistäisi sen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?" 

 

 

Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta. 

Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.

Mä en ole transaktivisti. 

Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain. 

 

Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö. 

Transkokemus eli kokemus väärään sukupuoleen syntymisestä on aina oire jostakin seuraavista mielenterveyshäiriöistä: 1. ahdistuneisuushäiriö, 2. kehonkuvanhäiriö, 3. pakko-oireinen häiriö tai 4. skitsofrenia. 3 ensin mainittua voivat esiintyä myös päällekkäin. Kaikkiin edellä mainittuihin oikea hoito on psykoterapia ja tarvittaessa psyykenlääkitys, ei vastakkaisen sukupuolen hormonit.

Et sä ole mikään ylin auktoriteetti tässä asiassa. Väitteesi on hölynpölyä. Jos sukupuoliristiriita hoituisi psykoterapialla ja psyykenlääkityksellä, ei transsukupuolisia olisi. 

Jos BIID-kehonkuvanhäiriötä ja syömishäiriöitä hoidetaan menestyksekkäästi lääkkeillä ja terapialla, niin miksei sitten kehodysmorfiaakin? 

Koska sen hoitaminen niillä ei toimi. Kokeiltu on. 

Laittaisitko tuoreita tieteellisesti päteviä tutkimuksia transkokemuksen hoitamisesta terapian ja lääkityksen avulla?

En laita. Sitä linjaa kokeiltiin vuosikymmeniä, kyllä se ois huomattu sinä aikana, jos se toimis. 

Et laita, koska vetelet näitä hatusta.

Ai vetelen hatusta sen, että transsukupuolisuutta yritettiin ennen parantaa mielenterveyden ongelmana? 

Vetelet hatusta sen, etteivätkö menetelmät, terapia ja lääkitykset ole edistyneet 1960-luvun jälkeen. Ja missä tosiaan ovat ne tuoreet tutkimukset, joissa todetaan ettei sukupuoliristiriitaa voi lievittää terapialla ja lääkityksellä.

No missä on ne tutkimukset, että transsukupuolisuus voitaisiin "parantaa" moderneilla lääkkeillä ja uusilla terapiamuodoilla? 

Sähän se väitit, että tutkimukset kiistävät terapian ja lääkityksen tehon sukupuoliristiriidan hoitokeinona.

Se on lääketieteen tämänhetkinen konsensus asiassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?" 

 

 

Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta. 

Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.

Mä en ole transaktivisti. 

Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain. 

 

Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö. 

Sukupuoliristiriitaa voi esiintyä todella monesta eri syystä, eikä ole luotettavaa keinoa erottaa, että mikä on pysyvää transiutta ja mikä ohimenevää. Lisäksi tiedetään, että kokemusta voidaan lietsoa sosiaalisella ja kehollisella transitiolla, vaikkei lapsi olisikaan trans. Siksi pitäisi olla äärimmäisen pidättyväinen sukupuoliristiriidan vahvistamisen kanssa. Antakaa poikien leikkiä nukeilla ja tyttöjen olla raisuja ilman translapseksi leimaamista. Lapsilla on kaikenlaisia vaiheita ja kokeiluja. Tilastollisesti todennäköisempää on, että feminiinisestä pojasta tulee aikuisena homomies kuin transnainen.

Tää sun viesti on todella huvittava siinä kontekstissa, kun puhutaan pysyvää sukupuoliristiriitaa ilmentäneestä lapsesta, jolla tuo ristiriita siis oli pysyvä, eikä kadonnut aikuistuessa mihinkään - ja jota ei lietsottu eikä vahvistettu mitenkään, missä nimenomaan mentiin pieleen ja aiheutettiin vakavia ongelmia. 

 

Kyse ei ole vähäisimmälläkään tavalla siitä, että poika leikkii nukeilla tai tyttö raisuja poikien leikkejä. Kyse on siitä, että lapsi itse kertoo johdonmukaisesti kokevansa olevansa toista sukupuolta kun mihin on syntynyt. Kyse ei ole feminiinisistä pojista, vaan pojista, jotka kertovat kokevansa olevansa tyttöjä - minkään tutkimuksen mukaan tällaisista pojista ei tule todennäköisemmin homoseksuaaleja kuin transsukupuolisia. 

Sitä pysyvyyttä ei kuitenkaan tiedetä ennen kuin vasta aikuisena ja silti meillä on tahoja, joiden mielestä sukupuoliristiriitaa pitää lietsoa ja tehdä lapselle peruuttamattomia toimenpiteitä sen varjolla. Jopa 90 prosentilla sukupuoliristiriita häviää murrosiän loppuun mennessä ja valtaosalla se ennakoi aikuisuuden homoseksuaalisuutta. Eli pidetäänpä näpit irti lasten terveistä kehoista!

Nuo väitteet tuosta 90 % ja siitä, että sukupuoliristiriita ennakoisi homoseksuaalisuutta, ei pidä paikkaansa. 

 

Haitat siitä, että lapsen kokemusta ei kiistetä, vaan suhtaudutaan hyväksyvästi, on ihan olemattomat verrattuna sen haittoihin, että kiistetään lapsen kokemus eikä suhtauduta hyväksyvästi. 

Ihan kuule Hollannin transiutusmallin kehittäjä on sitä mieltä, että lapsen sosiaalinen transiutus ei ole hyvä juttu. Lapsi uskoo olevansa dinosaurus, jos aikuiset alkavat syöttää sitä puppua hänelle.

Ei pidä paikkaansa. Ei minun sisarukseni alkanut uskoa olevansa syntymäsukupuoltaan, vaikka aikuiset kuinka syöttivät sitä puppua hänelle. 

 

Tietenkään aikuisten ei pidä syöttää lapselle mitään ajatuksia hänen sukupuoli-identiteetistään, vaan kunnioittaa sitä lapsen omaa kokemusta. 

Puppua, että henkilö on oikeaa sukupuoltaan? Okei. Vaikka henkilö olisi aidosti transidentifioituva jo lapsena, niin silti hänen pitää tiedostaa, että hän ei ole syntynyt väärään kehoon ja eikä sukupuoli voi muuttua.

Pointtina oli se, ettei aikuiset millään "syöttämisellä" pysty muuttamaan lapsen sukupuoli-identiteettiä. 

 

Jos kokemus on, että on sikäli syntynyt väärään kehoon, että sisäinen kokemus ei vastaa ulkoisia piirteitä, niin miksi ihmeessä sen lapsen pitäisi tiedostaa, ettei kokemuksensa muka pitäisi paikkaansa? Sellaisen väittäminen olisi kaasuvalotusta. 

 

Jokainen tietää, ettei biologista sukupuolta voi muuttaa. Sen sijaan kehoa voidaan muokata vastaamaan enemmän sitä sisäistä kokemusta, ja tämä tieto taas on sen lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeä. 

Nyt sä liikut siellä lapsen mielen muokkaamisen alueella ja diagnosoit lapselle tilaa, jonka voi diagnosoida vain identiteetiltään vakaalle ja mieleltään terveelle aikuiselle. Ihmisen aivot ja identiteetti kehittyvät pitkälle aikuisuuteen.

Missäs itse koet tässä prosessissa olevasi? Ei kuulosta kovin jäsentyneeltä identiteetiltä, kun muiden kokemuksia peilaat ja arvioit. Niin tehdään silloin kun vielä haetaan sitä omaa identiteettiä. 

Sinäkö se peräsit muilta asiallista käytöstä? Kovasti vaikuttaa kaasuvalottaminen ja kahden sentin psykoanalyysit kuuluvan sun keinovalikoimaan.

Kuinka niin? Ihan tossa kuvattiin identiteetin valiintumista ja muuttumista. Se muivautuu läpi elämän, mutta suurimmassa roolissa on murrosikä ja nuoruus, jolloin eniten peilaa muihin ja ympäristöön. 

Ihmisen identiteetin muodostumiseen vaikuttavat sisäisten tekijöiden lisäksi monet ulkoiset tekijät. Ihminen peilaa itseään muihin ihmisiin ja ympäristöön. Entä jos maailma vaikuttaa kaoottiselta ja kaikki muut ihmiset omituisilta? Minkälaiseksi oma identiteetti silloin muodostuu?

Niin että millaiseksi oman prosessisi tällä hetkellä koet? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, mitä se ketään liikuttaa, miten jotkut ajattelevat sukupuolien määrästä. Jos olet itse yhtä mieltä, niin ok, sun ei tarvitse pyrkiä mihinkään sukupuoleen liittyviin suhteisiin niitten kanssa jotka ovat eri mieltä sun kanssa. Anna niitten  pitää mielipiteensä...

Voithan sä tykätä niinkin että autoista jotkut merkit ovat pskaa, mut sun ei tartte niitä itelles hankkia... mut siltikin ne autot ovat joidenkin mielestä ok ja kaikki autot mahtuvat teille liikkumaan.... 

 

Niih!

Sulle on jo selitetty, että se on ongelmallista siksi, että epätieteelliset litteän maan sukupuoliteorita on ujutettu opetukseen, terveydenhuoltoon ja kulttuuriin itsestäänselvyyksinä. Sukupuolihölynpölynne vaikuttaa haitallisesti moneen ihmisryhmään. Transsuilu ja muu sukupuolisekoilu ei tapahdu tyhjiössä, vaan vaatii reagointia, resursseja ja toimia muulta yhteiskunnalta.

Olen eri, mutta minä en usko samaan propagandaan kuin sinä, enkä pidä noita asioita ongelmallisina. Ei se siitä miksikään muutu sillä, että sinä selität pitäväsi niitä ongelmallisina asioina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi oma teoria: kaikki lapset syntyvät siis tyttöinä tai poikina. Jossain vaiheessa ihan normaalia kehitystä tulee vaihe, että ihmetellään sitä pippeä tai pimpsua. Se on aivan normaalia vaikka 2-6-vuotiaana (En ole asiantuntija!)

Minä muistan (tyttönä) halunneeni opetella pissaamaan seisaalleen. Kävin mummolassa jopa salaa ulkona pissalla seisomassa. Ihan yhtälailla en tykännyt nukeista vaan enemmän autoista ja legoista.

Nuorempi serkku (poika) tykkäsi ihan yhtälailla pukeutua mummolassa hameisiin ja korkokenkiin kun saimme kokeilla mummon vanhoja vaatteita.

 

Tietämättömät vanhemmat ovat sitten nähneet tällaiset lapsuuden normaalit vaiheet niin, että "juu, tuo meidän poikahan haluaa olla tyttö!" ja kannustaneet jatkamaan, jolloin lapsi on vielä enemmän hämmentynyt ja sekaisin ajatuksissaan.

Että ei ihme jos nuorena/teininä tai jopa aikuisena sanovat, että on ollut hämmentynyt omasta itsestään. Tai että muka jo ihan lapsina tiesivät olevansa jotain muuta kuin ovat.

No kun ei. 

Ei lapsen transsukupuolisuus ilmene minään stereotyyppisesti vastakkaiseen sukupuoleen liitetyistö leikeistä tms. Ei minun läheiselläni ollut mitään sellaista. Se ilmeni niin, että hän itse kertoi kokevansa olevansa eri sukupuolta.

Ketkään ei vahvistaneet tätä kokemusta. Se kokemus silti oli ja pysyi, eikä siihen pystynyt ulkopuolelta vaikuttamaan mitenkään. 

Tästä tulee mieleen lapseni lapsuudenystävä. Perheensä ainoa tyttö. Kaikin tavoin tyttönä kasvatettu. Erinnäisten vaiheiden jälkeen elää nyt transmiehenä. Jos jotain matkan varrenlla oli, niin transidentiteetin vastustusta. Kukaan ei todellakaan kannustanut. Päinvastoin. Usean vuoden ajan oli pelko välien menettämisestä koko perheeseen. Niin paljon helpommalla olisi päässyt, jos olisi vain "suostunut" elämään naisena. 

Vierailija kirjoitti:

Näillä eri sukupuolia fantasioivilla on niitä mielenterveysongelmia ja muita haasteita kyllä keskimäärin enemmän ja sitten niitä harhoja vahvistetaan leikkelyillä. Ei ihme, että kuuppa menee sekaisin.

Millä tavoin keskimääräistä enemmän? Miten ne mittaat? Mutta tietenkin se vaikuttaa mieleen, kun kokee elävänsä väärän sukupuolen elämää. Ja tietenkin asiaa on syytä selvittää mielenasiantuntijoiden kanssa. Sehän se järkkyä olis, jos näin et tapahtuis. Ennen leikkelyitä.