Sukupuolia on kaksi, mielenterveyshäiriöitä kuvitella muuta on enemmän
Kommentit (2261)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos rakentavasta ja tarpeellisesta aloituksesta, joka on varmasti rehellisin ja keskustelulle avoimin mielin tehty.
Antakaa meille meidän jokapäiväinen transketjumme. Kiitos modet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olkiukko. Meillä ei ole jaottelua kätisyyden, erikätisille eri vessoja ja pukuhuoneita. Täysin eri asia kuin kaksi sukupuolta jotka ovat olleet olemassa jo ennen ihmiskuntaa."
Jos sinulla nuo pukuhuoneet ovat se isoin ongelma niin miksi ei vain aleta luokitella pukuhuoneita ja vessoja sen mukaan minkä näköinen se jalkoväli on eikä minkään virallisen sukupuolen? Sehän on perinteisesti ollut kuitenkin se jaon tarkoitus että yhdellä puolella on yhden näköiset vehkeet ja toisella toisen näköiset.
Sopii oikein hyvin. Naisten puolelle vain sellaiset joilla vagina. Miestenpuolelle sellaiset joilla penis.
En tiedä onko naisista kovin mukavaa, että heidän pukuhuoneessa on parrakas, karvainen äijä vaikka hänellä vagina olisikin. Enkä usko että transnaisen rinnat ovat kovin tervetullut näky miesten puolella.
Newsflash: parrakkailla karvaisilla äijillä ei ole vaginaa
No kyllähän on, jos on muuten kuin genitaalikirurgian osalta läpikäynyt transprosessin.
Ei ole. Mikään kyrvän tilalle mutiloitu suolenpätkä ei ole vagina.
Ei hyvä luoja nyt. Puhuttiin transmiehistä. Transmiehet on syntyneet vaginan kanssa.
Ei ole mitään "transmiehiä". On miehiä ja naisia. Jos kuvittelee olevansa muuta kuin mitä biologisesti on niin silloin on mt-ongelmainen.
Transmies on täysin vakiintunut, virallinen käsite, joka löytyy sanakirjasta. Sun urputus ei sitä asiaa muuta.
Transmies on transidentifioituva nainen, eli ei minkäänlainen mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
keho tuottaa vain yhtä kahdesta sukupuolihormoonista tai ei kumpaakaan.
Ei oo jumalauta totta. Siis ihanko oikeasti sä kuvittelet, ettei naiskehot tuota myös testosteronia, tai mieskehot estrogeeniä?!? 😃
Mikä saa ihmisen julistamaan tietämättömyyttään noin?
Silti niillä on sukupuolittuneet viiterajat. Jos keho tuottaa kumpaakin hormonia, niin miksi transsunaiset napsivat estrogeeniä ja transsumiehet testoa? Niinpä.
Tietenkin niitä on eri pitoisuudet eri sukupuolilla. Eihän se liity mitenkään siihen, että osoittaa valtavaa tietämättömyyttä väittää, että keho tuottaa vain yhtä kahdesta sukupuolihormonista. Ei ole olemassa mitään "jos keho tuottaa kumpaakin hormonia", kun se on 100 % varmuus, että keho tuottaa kumpaakin hormonia
Toki voit takertua lillukanvarsista saivarteluun, muut kyllä ymmärsivät pointin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?"
Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta.
Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.
Mä en ole transaktivisti.
Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain.
Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö.
Sukupuoliristiriitaa voi esiintyä todella monesta eri syystä, eikä ole luotettavaa keinoa erottaa, että mikä on pysyvää transiutta ja mikä ohimenevää. Lisäksi tiedetään, että kokemusta voidaan lietsoa sosiaalisella ja kehollisella transitiolla, vaikkei lapsi olisikaan trans. Siksi pitäisi olla äärimmäisen pidättyväinen sukupuoliristiriidan vahvistamisen kanssa. Antakaa poikien leikkiä nukeilla ja tyttöjen olla raisuja ilman translapseksi leimaamista. Lapsilla on kaikenlaisia vaiheita ja kokeiluja. Tilastollisesti todennäköisempää on, että feminiinisestä pojasta tulee aikuisena homomies kuin transnainen.
Tää sun viesti on todella huvittava siinä kontekstissa, kun puhutaan pysyvää sukupuoliristiriitaa ilmentäneestä lapsesta, jolla tuo ristiriita siis oli pysyvä, eikä kadonnut aikuistuessa mihinkään - ja jota ei lietsottu eikä vahvistettu mitenkään, missä nimenomaan mentiin pieleen ja aiheutettiin vakavia ongelmia.
Kyse ei ole vähäisimmälläkään tavalla siitä, että poika leikkii nukeilla tai tyttö raisuja poikien leikkejä. Kyse on siitä, että lapsi itse kertoo johdonmukaisesti kokevansa olevansa toista sukupuolta kun mihin on syntynyt. Kyse ei ole feminiinisistä pojista, vaan pojista, jotka kertovat kokevansa olevansa tyttöjä - minkään tutkimuksen mukaan tällaisista pojista ei tule todennäköisemmin homoseksuaaleja kuin transsukupuolisia.
No mutta eikö tuossakin voi opettaa lapselle että on ihan ok että tuntuu tuolta, mutta että olet silti ehjä ja hyvä juuri noin. Että on ihmisiä joista tuntuu tältä ja näyttää tältä ja sen kuuluu joskus mennä näin.
Ei niin että ensimmäisenä ollaan työntämässä hormoneja nassuun ja silpomassa alapäätä.
Ei Suomessa anneta alaikäisille hormoneja saatika leikkauksia. Eikä viestisi todennäköisesti lohduttaisi nuorta, joka on jo vuosia kamppaillut ajatustensa kanssa. Päinvastoin ajatus siitä, että omaa kehoa pitäisi vaan sietää, voi olla murskaava.
Ihan yhtä lailla kaikki joutuvat sietämään omaa kehoaan. Toisille se on helpompaa ja toisille vaikeampaa. Elämä nyt vain on sellaista, että joutuu tottumaan ja hyväksymään asioita itsessään.
Onko pystytty aivokuvantamalla toteamaan että jollakin on erityisesti miehen tai naisen aivot. Koska aivoissahan tuo kokemus on. Tai mitkä osa-alueet näillä erilaisilla sukupuolikokemuksilla ovat erilaisessa asennossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olkiukko. Meillä ei ole jaottelua kätisyyden, erikätisille eri vessoja ja pukuhuoneita. Täysin eri asia kuin kaksi sukupuolta jotka ovat olleet olemassa jo ennen ihmiskuntaa."
Jos sinulla nuo pukuhuoneet ovat se isoin ongelma niin miksi ei vain aleta luokitella pukuhuoneita ja vessoja sen mukaan minkä näköinen se jalkoväli on eikä minkään virallisen sukupuolen? Sehän on perinteisesti ollut kuitenkin se jaon tarkoitus että yhdellä puolella on yhden näköiset vehkeet ja toisella toisen näköiset.
Sopii oikein hyvin. Naisten puolelle vain sellaiset joilla vagina. Miestenpuolelle sellaiset joilla penis.
En tiedä onko naisista kovin mukavaa, että heidän pukuhuoneessa on parrakas, karvainen äijä vaikka hänellä vagina olisikin. Enkä usko että transnaisen rinnat ovat kovin tervetullut näky miesten puolella.
Newsflash: parrakkailla karvaisilla äijillä ei ole vaginaa
No kyllähän on, jos on muuten kuin genitaalikirurgian osalta läpikäynyt transprosessin.
Ei ole. Mikään kyrvän tilalle mutiloitu suolenpätkä ei ole vagina.
Ei hyvä luoja nyt. Puhuttiin transmiehistä. Transmiehet on syntyneet vaginan kanssa.
Ei ole mitään "transmiehiä". On miehiä ja naisia. Jos kuvittelee olevansa muuta kuin mitä biologisesti on niin silloin on mt-ongelmainen.
Transmies on täysin vakiintunut, virallinen käsite, joka löytyy sanakirjasta. Sun urputus ei sitä asiaa muuta.
Transmies on transidentifioituva nainen, eli ei minkäänlainen mies.
Et sinä voi sitä sanella. Minä olen kanssasi ihan eri mieltä tästä, minusta transmies on transmies.
Tässähän keskusteltiin alunperin siitä, pitääkö pukuhuoneiden määräytyä genitaalien perusteella niin, että lihaksikas, karvainen parrakas transäijä kuuluu naisten pukuhuoneeseen, jos ei ole läpikäynyt genitaalikirurgiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?"
Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta.
Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.
Mä en ole transaktivisti.
Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain.
Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö.
Sukupuoliristiriitaa voi esiintyä todella monesta eri syystä, eikä ole luotettavaa keinoa erottaa, että mikä on pysyvää transiutta ja mikä ohimenevää. Lisäksi tiedetään, että kokemusta voidaan lietsoa sosiaalisella ja kehollisella transitiolla, vaikkei lapsi olisikaan trans. Siksi pitäisi olla äärimmäisen pidättyväinen sukupuoliristiriidan vahvistamisen kanssa. Antakaa poikien leikkiä nukeilla ja tyttöjen olla raisuja ilman translapseksi leimaamista. Lapsilla on kaikenlaisia vaiheita ja kokeiluja. Tilastollisesti todennäköisempää on, että feminiinisestä pojasta tulee aikuisena homomies kuin transnainen.
Tää sun viesti on todella huvittava siinä kontekstissa, kun puhutaan pysyvää sukupuoliristiriitaa ilmentäneestä lapsesta, jolla tuo ristiriita siis oli pysyvä, eikä kadonnut aikuistuessa mihinkään - ja jota ei lietsottu eikä vahvistettu mitenkään, missä nimenomaan mentiin pieleen ja aiheutettiin vakavia ongelmia.
Kyse ei ole vähäisimmälläkään tavalla siitä, että poika leikkii nukeilla tai tyttö raisuja poikien leikkejä. Kyse on siitä, että lapsi itse kertoo johdonmukaisesti kokevansa olevansa toista sukupuolta kun mihin on syntynyt. Kyse ei ole feminiinisistä pojista, vaan pojista, jotka kertovat kokevansa olevansa tyttöjä - minkään tutkimuksen mukaan tällaisista pojista ei tule todennäköisemmin homoseksuaaleja kuin transsukupuolisia.
No mutta eikö tuossakin voi opettaa lapselle että on ihan ok että tuntuu tuolta, mutta että olet silti ehjä ja hyvä juuri noin. Että on ihmisiä joista tuntuu tältä ja näyttää tältä ja sen kuuluu joskus mennä näin.
Ei niin että ensimmäisenä ollaan työntämässä hormoneja nassuun ja silpomassa alapäätä.
Ei Suomessa anneta alaikäisille hormoneja saatika leikkauksia. Eikä viestisi todennäköisesti lohduttaisi nuorta, joka on jo vuosia kamppaillut ajatustensa kanssa. Päinvastoin ajatus siitä, että omaa kehoa pitäisi vaan sietää, voi olla murskaava.
Ihan yhtä lailla kaikki joutuvat sietämään omaa kehoaan. Toisille se on helpompaa ja toisille vaikeampaa. Elämä nyt vain on sellaista, että joutuu tottumaan ja hyväksymään asioita itsessään.
Onko pystytty aivokuvantamalla toteamaan että jollakin on erityisesti miehen tai naisen aivot. Koska aivoissahan tuo kokemus on. Tai mitkä osa-alueet näillä erilaisilla sukupuolikokemuksilla ovat erilaisessa asennossa.
Ei ole läheisen itsemurhan arvoista pitää kiinni tuollaisista käsityksistä. Usko pois. Jos sen oman kehonsa kanssa ei pysty elämään, niin kyllä silloin kannattaa tehdä jotain muuta kun jättää auttamatta ja antaa ihmisen tapoaa itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olkiukko. Meillä ei ole jaottelua kätisyyden, erikätisille eri vessoja ja pukuhuoneita. Täysin eri asia kuin kaksi sukupuolta jotka ovat olleet olemassa jo ennen ihmiskuntaa."
Jos sinulla nuo pukuhuoneet ovat se isoin ongelma niin miksi ei vain aleta luokitella pukuhuoneita ja vessoja sen mukaan minkä näköinen se jalkoväli on eikä minkään virallisen sukupuolen? Sehän on perinteisesti ollut kuitenkin se jaon tarkoitus että yhdellä puolella on yhden näköiset vehkeet ja toisella toisen näköiset.
Sopii oikein hyvin. Naisten puolelle vain sellaiset joilla vagina. Miestenpuolelle sellaiset joilla penis.
En tiedä onko naisista kovin mukavaa, että heidän pukuhuoneessa on parrakas, karvainen äijä vaikka hänellä vagina olisikin. Enkä usko että transnaisen rinnat ovat kovin tervetullut näky miesten puolella.
Newsflash: parrakkailla karvaisilla äijillä ei ole vaginaa
No kyllähän on, jos on muuten kuin genitaalikirurgian osalta läpikäynyt transprosessin.
Ei ole. Mikään kyrvän tilalle mutiloitu suolenpätkä ei ole vagina.
Ei hyvä luoja nyt. Puhuttiin transmiehistä. Transmiehet on syntyneet vaginan kanssa.
Ei ole mitään "transmiehiä". On miehiä ja naisia. Jos kuvittelee olevansa muuta kuin mitä biologisesti on niin silloin on mt-ongelmainen.
Transmies on täysin vakiintunut, virallinen käsite, joka löytyy sanakirjasta. Sun urputus ei sitä asiaa muuta.
Transmies on transidentifioituva nainen, eli ei minkäänlainen mies.
Miksi identifioitua transiksi? Kun se on alunperin ollut että henkilö identifioituu vastakkaiseen sukupuoleen. Trans ei ole sukupuoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi oma teoria: kaikki lapset syntyvät siis tyttöinä tai poikina. Jossain vaiheessa ihan normaalia kehitystä tulee vaihe, että ihmetellään sitä pippeä tai pimpsua. Se on aivan normaalia vaikka 2-6-vuotiaana (En ole asiantuntija!)
Minä muistan (tyttönä) halunneeni opetella pissaamaan seisaalleen. Kävin mummolassa jopa salaa ulkona pissalla seisomassa. Ihan yhtälailla en tykännyt nukeista vaan enemmän autoista ja legoista.
Nuorempi serkku (poika) tykkäsi ihan yhtälailla pukeutua mummolassa hameisiin ja korkokenkiin kun saimme kokeilla mummon vanhoja vaatteita.
Tietämättömät vanhemmat ovat sitten nähneet tällaiset lapsuuden normaalit vaiheet niin, että "juu, tuo meidän poikahan haluaa olla tyttö!" ja kannustaneet jatkamaan, jolloin lapsi on vielä enemmän hämmentynyt ja sekaisin ajatuksissaan.
Että ei ihme jos nuorena/teininä tai jopa aikuisena sanovat, että on ollut hämmentynyt omasta itsestään. Tai että muka jo ihan lapsina tiesivät olevansa jotain muuta kuin ovat.
No kun ei.
Ei lapsen transsukupuolisuus ilmene minään stereotyyppisesti vastakkaiseen sukupuoleen liitetyistö leikeistä tms. Ei minun läheiselläni ollut mitään sellaista. Se ilmeni niin, että hän itse kertoi kokevansa olevansa eri sukupuolta.
Ketkään ei vahvistaneet tätä kokemusta. Se kokemus silti oli ja pysyi, eikä siihen pystynyt ulkopuolelta vaikuttamaan mitenkään.
Mistä sitten johtuu, että sukupuoliristiriita häviää jopa 90 prosentin kohdalla murrosiän loppuun mennessä, ellei aleta transiuttamaan sosiaalisesti tai blokkereilla? Ei ole mitään tieteellisesti pätevää diagnostista keinoa erottaa lapsesta, että onko transsuilu aitoa vai ohimenevää. Useimmiten se lapsuuden sukupuolisristiriita ennakoi aikuisuuden homoseksuaalisuutta tai viestii ongelmista perheessä tai seksuaalisesta traumakokemuksesta. Se tässä on se pointti.
Lisäksi meillä on henkilöitä, joiden transsukokemus ilmestyy murrosiän kuohuissa sosiaalisen tartunnan seurauksena tai kun fetissin toteuttaminen muuttuu pakottavaksi keski-iässä. Lisäksi transsuilulle ei ole yleispätevää ja loogisesti koherenttia määritelmää, koska siihen on nykyään sisällytetty sukupuolen epätyypillinen ilmaisu ja ahdistus henkilökortin kirjaimesta ja sukupuolirooleista. Nykyään voi olla transsu ihan ilman kehodysforiaakin, siksi puhutaan sukupuolidysforiasta, joka sisältää dysforian sukupuolen sosiaalisista ja kulttuurisista aspekteista.
Ja täällä puhutaan transsuilusta yleisellä tasolla ja tutkimusten valossa, joten sun anekdotaalinen kokemus on painoarvoltaan... anekdootti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?"
Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta.
Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.
Mä en ole transaktivisti.
Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain.
Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö.
Monien mielenterveyshäiriöitten juuret ovat raskauden ja erityisesti synnytyksen aikaisissa tapahtumissa.
Ja ne puhkeavat vauvaiässä? Älä nyt viitsi, et sä itsekään enää pysty uskomaan tuohon.
1. Oletko koskaan kuullut lastenpsykiatriasta?
2. Koko tarinasi saattaa olla keksitty.
Olen kuullut lastenpsykiatriasta, niinhän sitä mun läheistäkin yritettiin "hoitaa". Lastenpsykiatria ei tunne vauva/taaperoiässä puhkeavia mielenterveyden häiriöitä, ellei kyse ole äärimmäisestä laiminlyönnistä jne.
Joo, tarinani voi toki sun näkökulmasta olla keksitty. Se ei kuitenkaan ole ainoa vastaava kokemus maailmassa, ja ne eivät kaikki voi olla keksittyjä. Varhaislapsuudesta saakka kestänyt, pysyvä kokemus väärään sukupuoleen syntymisestä on selkeästi tunnettu ilmiö.
Toisekseen, MINÄ tiedän, ettei tarinani ole keksitty, joten MINÄ tiedän miten päättömiä sun väitteet on. Ei sun jutuilla voi vakuuttaa ketään, jolla on henkilökohtaista kokemusta asiasta. Propagandasi on suunnattu ihan muille tahoille.
Vauva/taaperoikäinen kykenee tulkitsemaan sukupuolen ainoastaan näkyvien/kehollisten ominaisuuksien perusteella. Se ei tietenkään sulje pois lapsilla yleisesti esiintyviä mielikuvitusmaailmoja. Kuitenkin, jos mielikuvitusmaailma jää pysyväksi, on kyseessä mielenterveyshäiriö. Ja transaktivistit ovat taitavia keksimään tarinoitakin.
Mistä tiedät? En lainkaan allekirjoita väitettäsi. Et sä pysty saamaan mua uskomaan tuohon hömppääsi. Koska mä TIEDÄN väitteesi valheellisiksi, mua kiinnostaa niissä yhäkin ainoastaan se, miksi asia on sulle niin tärkeä.
Löysin tämän hakusanalla "kuinka 2-vuotias tulkitsee sukupuolen". Tämä on suora lainaus Väestöliiton sivulta otsikosta "2-3 vuotiaan seksuaalisuus":
1. Mitä lapsessa tapahtuu? Vastaus: Opettelee käymään potalla. Huomaa, että tytöt ja pojat erilaisia.
2. Mitä lapsi voi tehdä ja kysyä? Vastaus: Sukuelimet kiinnostavat, katselee muiden pimppejä ja pippeleitä esim. saunassa. Pohtii eroja ääneen.
3. Miten aikuinen voi tukea ja ohjata lasta? Vastaus: Kerro, että tytöillä on pimppi, pojilla pippeli. Anna lapsen olla potalla omassa rauhassa. Opeta pesemään kädet WC-käynnin jälkeen.
Asia on minulle tärkeä, koska vastustan jyrkästi luonnonvastaista vallankumousta, jonka Suomen eduskunta, transjärjestöjen sekä lääketeollisuuden ja muitten taloudellista hyötyä ilmiöstä kuittaavien tahojen (sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinoitten pseudotieteelliset poppatohtorit ja sukupuolenmuokkauskirurgit) toiveesta, käynnisti vuonna 2003 voimaan astuneen, alkuperäisen translain myötä.
Eli näin hienosti pystyt löytämään asiallista tietoa, että 2-3 -vuotias alkaa ymmärtää sukupuolten eron, on siitä kiinnostunut, pohtii eroja ja ymmärtää näin siis myös oman sukupuolensa.
Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset.
Niinkun, miten voi toisaalta ymmärtää asioita ja sitten heittää kaiken ymmärryksen romukoppaan, kun täytyy kehittää jotain raflaavaa propagandaa.
"Sitten kuitenkin, kun sinulle kerrotaan, että joku juuri tuon ikäinen lapsi on aivan kehitystasonsa mukaisesti havainnut olevansa eri sukupuolta kuin se oma syntymäsukupuoli, niin sinä kerrot, että "hämmentävän isot" lapset luulevat, että sukupuoli on sama asia kuin pitkät hiukset. "
Niin miten se 2v. on havainnut olevansa eri sukupuolta kuin syntymäsukupuoli? Kysymys on silloin siitä, että lapsi ei assosioidu niihin muihin piirteisiin joita samanlaiset genitaalit omaavilla tyypillisesti on. He eivät ymmärrä että esim. ne pitkät hiukset eivät johdu pimpistä, vaan olettavat että pitkähiuksisella henkilöllä on pimppi. Siksi he voivat helposti ajatella sinne kouluikäiseksi asti, että tyttönukke muuttuu poikanukeksi kun siltä leikkaa hiukset ja vaihtaa vaatteet. Siksi pitävien päätelmien tekeminen lasten sukupuoli-identiteetistä & sen vahvistaminen on haitallista.
Eri
Sukupuoli-identiteetin kehitys on sisäsyntyistä. Siitä se lapsi havaitsee sukupuolensa, ei jostain assosiaatioista. Poikalapsi voi aivan hyvin assosioitua esimerkiksi äidin piirteisiin ja haluta pitää äidin mekkoa. Se ei tee hänestä tyttöä. Kaikilla lapsilla on sisäinen ymmärrys sukupuolestaan juurikin noista 2-3 -vuosista eteenpäin ellei sitten kehitys jostain syystä mene eritahtisesti kuin muilla. Transsukupuolisillakin ymmärrys omasta sukupuolesta nousee usein tietoisuuteen juuri tuossa ikävaiheessa.
Koska kehitystä ohjaa pitkälti biologia, ei sitä lapsen kokemusta voi millään pitkillä hiuksilla, mekoilla tai saduilla muuttaa. Näin on niin transihmisten kuin muidenkin kohdalla.
En ole vähään aikaan kuullut noin aliarvoivaa puhetta lapsen ymmärryksestä kuin sun pimppi-pitkät hiukset pohdiskelut. Luuletko sinä, ettei se tyttönukke ihan vaan esitä poikaa sen lapsen leikeissä, eikä maagisesti muutu pojaksi hiustenleikkuun myötä. Niinhän ne lapset leikkii roolileikissä äitejä ja isejäkin sikin sokin, eikä kuvittele, että oma sukupuoli leikin myötä vaihtuu.
Psykologiassa vallitsee melkoinen konsensus siitä, että pysyväluonteinen identiteetti on kehityksen lopputulos eikä mikään synnynnäinen ominaisuus. Sukupuoli-identiteetin osalta on kuitenkin yhtäkkiä alettu väittää päinvastaista, vailla minkäänlaisia todisteita. Se, että lapsella nousee alkeellinen ymmärrys sukupuolieroista on aika kaukana vielä siitä, että niitä ymmärtäisi sisäsyntyisellä tavalla - ilman puberteettia kun ei ole sellaisia sukupuolen toimintoja joilla asian voisi konkreettisesti kokea. Vain harvalla edes jokin identiteetin osa-alue pysyy muuttumattomana taaperosta aikuisuuteen, uskoohan moni pikkulapsi jumalaankin mutta vain muutamasta tulee Päivi Räsänen.
Jos identiteettikehitystä ohjaisi pelkkä biologia, mitään transsukupuolisuutta ei edes olisi. Ei aikuisissa eikä lapsissa. Jokaisessa aivosolussa on joko miehen tai naisen kromosomit, eikä ne "tiedä" mitä on olla jotain muuta.
Kyllä, 2-3-vuotias on kaikilta osin vielä hemmetin tyhmä eikä se ole aliarvio. Ja aikuisten pitää ymmärtää se jotta lapsi pysyy hengissä.
No kyllä sillä transsukupuolisuudellakin biologinen tausta on. Muuten joidenkin sisäsyntyinen kokemus sukupuolesta ei olisi eri kuin kehon sukupuoli.
Tottakai identiteettikehitys vie pitkään. Kuitenkin lainalaisuuksia on siinä, koska esim. lapsi tunnistaa oman sukupuolensa (n. 2-3 v.)
Tällaista biologista taustaa ei olla kuitenkaan toistaiseksi löydetty esim. aivotutkimusten kautta vaan pikemminkin transsukupuolisuuden etiologiassa on tunnistettu niin monia neurologisia, seksuaalisia ja psykososiaalisia tekijöitä, että yksiselitteisen biologisen syyn löytyminen on varsin epätodennäköistä.
Geneettinen alttius ollaan havaittu kaksoskokeissa. Eikä mun mielestä mitään yhtä tiettyä syytä täydy löytyä, että voidaan jonkun ymmärtää liittyvän biologiaan.
Jep. Eihän esim. autismin kirjollekaan ole vielä löydetty mitään tuollaista yhtä, mitattavissa olevaa syytä, mutta silti kellekään ei tulisi mieleenkään kiistää, että autismilla on konkreettinen, biologinen pohja
Skitsofreniallakin on konkreettinen, biologinen pohja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?"
Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta.
Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.
Mä en ole transaktivisti.
Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain.
Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö.
Sukupuoliristiriitaa voi esiintyä todella monesta eri syystä, eikä ole luotettavaa keinoa erottaa, että mikä on pysyvää transiutta ja mikä ohimenevää. Lisäksi tiedetään, että kokemusta voidaan lietsoa sosiaalisella ja kehollisella transitiolla, vaikkei lapsi olisikaan trans. Siksi pitäisi olla äärimmäisen pidättyväinen sukupuoliristiriidan vahvistamisen kanssa. Antakaa poikien leikkiä nukeilla ja tyttöjen olla raisuja ilman translapseksi leimaamista. Lapsilla on kaikenlaisia vaiheita ja kokeiluja. Tilastollisesti todennäköisempää on, että feminiinisestä pojasta tulee aikuisena homomies kuin transnainen.
Tää sun viesti on todella huvittava siinä kontekstissa, kun puhutaan pysyvää sukupuoliristiriitaa ilmentäneestä lapsesta, jolla tuo ristiriita siis oli pysyvä, eikä kadonnut aikuistuessa mihinkään - ja jota ei lietsottu eikä vahvistettu mitenkään, missä nimenomaan mentiin pieleen ja aiheutettiin vakavia ongelmia.
Kyse ei ole vähäisimmälläkään tavalla siitä, että poika leikkii nukeilla tai tyttö raisuja poikien leikkejä. Kyse on siitä, että lapsi itse kertoo johdonmukaisesti kokevansa olevansa toista sukupuolta kun mihin on syntynyt. Kyse ei ole feminiinisistä pojista, vaan pojista, jotka kertovat kokevansa olevansa tyttöjä - minkään tutkimuksen mukaan tällaisista pojista ei tule todennäköisemmin homoseksuaaleja kuin transsukupuolisia.
Sitä pysyvyyttä ei kuitenkaan tiedetä ennen kuin vasta aikuisena ja silti meillä on tahoja, joiden mielestä sukupuoliristiriitaa pitää lietsoa ja tehdä lapselle peruuttamattomia toimenpiteitä sen varjolla. Jopa 90 prosentilla sukupuoliristiriita häviää murrosiän loppuun mennessä ja valtaosalla se ennakoi aikuisuuden homoseksuaalisuutta. Eli pidetäänpä näpit irti lasten terveistä kehoista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?"
Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta.
Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.
Mä en ole transaktivisti.
Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain.
Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö.
Transkokemus eli kokemus väärään sukupuoleen syntymisestä on aina oire jostakin seuraavista mielenterveyshäiriöistä: 1. ahdistuneisuushäiriö, 2. kehonkuvanhäiriö, 3. pakko-oireinen häiriö tai 4. skitsofrenia. 3 ensin mainittua voivat esiintyä myös päällekkäin. Kaikkiin edellä mainittuihin oikea hoito on psykoterapia ja tarvittaessa psyykenlääkitys, ei vastakkaisen sukupuolen hormonit.
Et sä ole mikään ylin auktoriteetti tässä asiassa. Väitteesi on hölynpölyä. Jos sukupuoliristiriita hoituisi psykoterapialla ja psyykenlääkityksellä, ei transsukupuolisia olisi.
Jos BIID-kehonkuvanhäiriötä ja syömishäiriöitä hoidetaan menestyksekkäästi lääkkeillä ja terapialla, niin miksei sitten kehodysmorfiaakin?
Vierailija kirjoitti:
Monia muitakin on kaksi ihmisillä, mutta jos toinen puuttuu tai niitä onkin vaikka kolme, niin puututko niihinkin yhtä antaumuksella?
Nimeäisitkö meille sukupuolia niiden kahden perinteisen lisäksi ja mitä sukusoluja ne tuottavat? Sukupuolten määrä ei lisäänny semanttisella ja retorisella kikkailulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi oma teoria: kaikki lapset syntyvät siis tyttöinä tai poikina. Jossain vaiheessa ihan normaalia kehitystä tulee vaihe, että ihmetellään sitä pippeä tai pimpsua. Se on aivan normaalia vaikka 2-6-vuotiaana (En ole asiantuntija!)
Minä muistan (tyttönä) halunneeni opetella pissaamaan seisaalleen. Kävin mummolassa jopa salaa ulkona pissalla seisomassa. Ihan yhtälailla en tykännyt nukeista vaan enemmän autoista ja legoista.
Nuorempi serkku (poika) tykkäsi ihan yhtälailla pukeutua mummolassa hameisiin ja korkokenkiin kun saimme kokeilla mummon vanhoja vaatteita.
Tietämättömät vanhemmat ovat sitten nähneet tällaiset lapsuuden normaalit vaiheet niin, että "juu, tuo meidän poikahan haluaa olla tyttö!" ja kannustaneet jatkamaan, jolloin lapsi on vielä enemmän hämmentynyt ja sekaisin ajatuksissaan.
Että ei ihme jos nuorena/teininä tai jopa aikuisena sanovat, että on ollut hämmentynyt omasta itsestään. Tai että muka jo ihan lapsina tiesivät olevansa jotain muuta kuin ovat.
No kun ei.
Ei lapsen transsukupuolisuus ilmene minään stereotyyppisesti vastakkaiseen sukupuoleen liitetyistö leikeistä tms. Ei minun läheiselläni ollut mitään sellaista. Se ilmeni niin, että hän itse kertoi kokevansa olevansa eri sukupuolta.
Ketkään ei vahvistaneet tätä kokemusta. Se kokemus silti oli ja pysyi, eikä siihen pystynyt ulkopuolelta vaikuttamaan mitenkään.
Mistä sitten johtuu, että sukupuoliristiriita häviää jopa 90 prosentin kohdalla murrosiän loppuun mennessä, ellei aleta transiuttamaan sosiaalisesti tai blokkereilla? Ei ole mitään tieteellisesti pätevää diagnostista keinoa erottaa lapsesta, että onko transsuilu aitoa vai ohimenevää. Useimmiten se lapsuuden sukupuolisristiriita ennakoi aikuisuuden homoseksuaalisuutta tai viestii ongelmista perheessä tai seksuaalisesta traumakokemuksesta. Se tässä on se pointti.
Lisäksi meillä on henkilöitä, joiden transsukokemus ilmestyy murrosiän kuohuissa sosiaalisen tartunnan seurauksena tai kun fetissin toteuttaminen muuttuu pakottavaksi keski-iässä. Lisäksi transsuilulle ei ole yleispätevää ja loogisesti koherenttia määritelmää, koska siihen on nykyään sisällytetty sukupuolen epätyypillinen ilmaisu ja ahdistus henkilökortin kirjaimesta ja sukupuolirooleista. Nykyään voi olla transsu ihan ilman kehodysforiaakin, siksi puhutaan sukupuolidysforiasta, joka sisältää dysforian sukupuolen sosiaalisista ja kulttuurisista aspekteista.
Ja täällä puhutaan transsuilusta yleisellä tasolla ja tutkimusten valossa, joten sun anekdotaalinen kokemus on painoarvoltaan... anekdootti.
Ei tuo sinun väitteesi pidä paikkaansa.
Tuo sun 90 % tulee jostain 70-80 -luvun tutkimuksesta, jossa yritettiin eheyttää vastakkaisen sukupuolen piirteitä ilmentäviä lapsia, siis niitä nukeilla leikkiviä poikia jne. - ei siis ollut edes kyse lapsista, jotka olisivat kertoneet kokevansa olevansa toista sukupuolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?"
Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta.
Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.
Mä en ole transaktivisti.
Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain.
Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö.
Transkokemus eli kokemus väärään sukupuoleen syntymisestä on aina oire jostakin seuraavista mielenterveyshäiriöistä: 1. ahdistuneisuushäiriö, 2. kehonkuvanhäiriö, 3. pakko-oireinen häiriö tai 4. skitsofrenia. 3 ensin mainittua voivat esiintyä myös päällekkäin. Kaikkiin edellä mainittuihin oikea hoito on psykoterapia ja tarvittaessa psyykenlääkitys, ei vastakkaisen sukupuolen hormonit.
Et sä ole mikään ylin auktoriteetti tässä asiassa. Väitteesi on hölynpölyä. Jos sukupuoliristiriita hoituisi psykoterapialla ja psyykenlääkityksellä, ei transsukupuolisia olisi.
Jos BIID-kehonkuvanhäiriötä ja syömishäiriöitä hoidetaan menestyksekkäästi lääkkeillä ja terapialla, niin miksei sitten kehodysmorfiaakin?
Koska sen hoitaminen niillä ei toimi. Kokeiltu on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?"
Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta.
Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.
Mä en ole transaktivisti.
Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain.
Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö.
Sukupuoliristiriitaa voi esiintyä todella monesta eri syystä, eikä ole luotettavaa keinoa erottaa, että mikä on pysyvää transiutta ja mikä ohimenevää. Lisäksi tiedetään, että kokemusta voidaan lietsoa sosiaalisella ja kehollisella transitiolla, vaikkei lapsi olisikaan trans. Siksi pitäisi olla äärimmäisen pidättyväinen sukupuoliristiriidan vahvistamisen kanssa. Antakaa poikien leikkiä nukeilla ja tyttöjen olla raisuja ilman translapseksi leimaamista. Lapsilla on kaikenlaisia vaiheita ja kokeiluja. Tilastollisesti todennäköisempää on, että feminiinisestä pojasta tulee aikuisena homomies kuin transnainen.
Tää sun viesti on todella huvittava siinä kontekstissa, kun puhutaan pysyvää sukupuoliristiriitaa ilmentäneestä lapsesta, jolla tuo ristiriita siis oli pysyvä, eikä kadonnut aikuistuessa mihinkään - ja jota ei lietsottu eikä vahvistettu mitenkään, missä nimenomaan mentiin pieleen ja aiheutettiin vakavia ongelmia.
Kyse ei ole vähäisimmälläkään tavalla siitä, että poika leikkii nukeilla tai tyttö raisuja poikien leikkejä. Kyse on siitä, että lapsi itse kertoo johdonmukaisesti kokevansa olevansa toista sukupuolta kun mihin on syntynyt. Kyse ei ole feminiinisistä pojista, vaan pojista, jotka kertovat kokevansa olevansa tyttöjä - minkään tutkimuksen mukaan tällaisista pojista ei tule todennäköisemmin homoseksuaaleja kuin transsukupuolisia.
No mutta eikö tuossakin voi opettaa lapselle että on ihan ok että tuntuu tuolta, mutta että olet silti ehjä ja hyvä juuri noin. Että on ihmisiä joista tuntuu tältä ja näyttää tältä ja sen kuuluu joskus mennä näin.
Ei niin että ensimmäisenä ollaan työntämässä hormoneja nassuun ja silpomassa alapäätä.
Noinhan sitä kuuluisi toimia ja toimitaankin. Toki minun läheiseni lapsuudessa ei vielä toimittu, vaan silloin yritettiin vahvistaa sitä syntymäsukupuolen identiteettiä, eikä ymmärretty tämän olevan vahingollista.
Kukaan ei ole työntämässä lapselle hormoneja nassuun ja silpomassa alapäätä.
Onko sulla kultakalan muisti vai valehteletko pokkana? Lasten transiuttamisen edistämiselle on Transhausen-perheiden yhdistyksiä, jotka lobbaavat punavihreitä puolueita ja punavihreät puolueet ovat asettaneet lasten transiuttamisen edistämisen poliittisiin tavoitteisiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?"
Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta.
Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.
Mä en ole transaktivisti.
Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain.
Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö.
Sukupuoliristiriitaa voi esiintyä todella monesta eri syystä, eikä ole luotettavaa keinoa erottaa, että mikä on pysyvää transiutta ja mikä ohimenevää. Lisäksi tiedetään, että kokemusta voidaan lietsoa sosiaalisella ja kehollisella transitiolla, vaikkei lapsi olisikaan trans. Siksi pitäisi olla äärimmäisen pidättyväinen sukupuoliristiriidan vahvistamisen kanssa. Antakaa poikien leikkiä nukeilla ja tyttöjen olla raisuja ilman translapseksi leimaamista. Lapsilla on kaikenlaisia vaiheita ja kokeiluja. Tilastollisesti todennäköisempää on, että feminiinisestä pojasta tulee aikuisena homomies kuin transnainen.
Tää sun viesti on todella huvittava siinä kontekstissa, kun puhutaan pysyvää sukupuoliristiriitaa ilmentäneestä lapsesta, jolla tuo ristiriita siis oli pysyvä, eikä kadonnut aikuistuessa mihinkään - ja jota ei lietsottu eikä vahvistettu mitenkään, missä nimenomaan mentiin pieleen ja aiheutettiin vakavia ongelmia.
Kyse ei ole vähäisimmälläkään tavalla siitä, että poika leikkii nukeilla tai tyttö raisuja poikien leikkejä. Kyse on siitä, että lapsi itse kertoo johdonmukaisesti kokevansa olevansa toista sukupuolta kun mihin on syntynyt. Kyse ei ole feminiinisistä pojista, vaan pojista, jotka kertovat kokevansa olevansa tyttöjä - minkään tutkimuksen mukaan tällaisista pojista ei tule todennäköisemmin homoseksuaaleja kuin transsukupuolisia.
Sitä pysyvyyttä ei kuitenkaan tiedetä ennen kuin vasta aikuisena ja silti meillä on tahoja, joiden mielestä sukupuoliristiriitaa pitää lietsoa ja tehdä lapselle peruuttamattomia toimenpiteitä sen varjolla. Jopa 90 prosentilla sukupuoliristiriita häviää murrosiän loppuun mennessä ja valtaosalla se ennakoi aikuisuuden homoseksuaalisuutta. Eli pidetäänpä näpit irti lasten terveistä kehoista!
Nuo väitteet tuosta 90 % ja siitä, että sukupuoliristiriita ennakoisi homoseksuaalisuutta, ei pidä paikkaansa.
Haitat siitä, että lapsen kokemusta ei kiistetä, vaan suhtaudutaan hyväksyvästi, on ihan olemattomat verrattuna sen haittoihin, että kiistetään lapsen kokemus eikä suhtauduta hyväksyvästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?"
Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta.
Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.
Mä en ole transaktivisti.
Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain.
Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö.
Sukupuoliristiriitaa voi esiintyä todella monesta eri syystä, eikä ole luotettavaa keinoa erottaa, että mikä on pysyvää transiutta ja mikä ohimenevää. Lisäksi tiedetään, että kokemusta voidaan lietsoa sosiaalisella ja kehollisella transitiolla, vaikkei lapsi olisikaan trans. Siksi pitäisi olla äärimmäisen pidättyväinen sukupuoliristiriidan vahvistamisen kanssa. Antakaa poikien leikkiä nukeilla ja tyttöjen olla raisuja ilman translapseksi leimaamista. Lapsilla on kaikenlaisia vaiheita ja kokeiluja. Tilastollisesti todennäköisempää on, että feminiinisestä pojasta tulee aikuisena homomies kuin transnainen.
Tää sun viesti on todella huvittava siinä kontekstissa, kun puhutaan pysyvää sukupuoliristiriitaa ilmentäneestä lapsesta, jolla tuo ristiriita siis oli pysyvä, eikä kadonnut aikuistuessa mihinkään - ja jota ei lietsottu eikä vahvistettu mitenkään, missä nimenomaan mentiin pieleen ja aiheutettiin vakavia ongelmia.
Kyse ei ole vähäisimmälläkään tavalla siitä, että poika leikkii nukeilla tai tyttö raisuja poikien leikkejä. Kyse on siitä, että lapsi itse kertoo johdonmukaisesti kokevansa olevansa toista sukupuolta kun mihin on syntynyt. Kyse ei ole feminiinisistä pojista, vaan pojista, jotka kertovat kokevansa olevansa tyttöjä - minkään tutkimuksen mukaan tällaisista pojista ei tule todennäköisemmin homoseksuaaleja kuin transsukupuolisia.
No mutta eikö tuossakin voi opettaa lapselle että on ihan ok että tuntuu tuolta, mutta että olet silti ehjä ja hyvä juuri noin. Että on ihmisiä joista tuntuu tältä ja näyttää tältä ja sen kuuluu joskus mennä näin.
Ei niin että ensimmäisenä ollaan työntämässä hormoneja nassuun ja silpomassa alapäätä.
Ei Suomessa anneta alaikäisille hormoneja saatika leikkauksia. Eikä viestisi todennäköisesti lohduttaisi nuorta, joka on jo vuosia kamppaillut ajatustensa kanssa. Päinvastoin ajatus siitä, että omaa kehoa pitäisi vaan sietää, voi olla murskaava.
Suomessa on kuitenkin tahoja, jotka haluavat niin. On älyllisesti epärehellistä vedota hoitokäytäntöön, jonka haluaa kumota. Murrosikä on äärimmäisen tärkeä fyysinen ja psyykkinen kehitysvaihe ihmisen elämässä, eikä mikään sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?"
Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta.
Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.
Mä en ole transaktivisti.
Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain.
Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö.
Monien mielenterveyshäiriöitten juuret ovat raskauden ja erityisesti synnytyksen aikaisissa tapahtumissa.
Ja ne puhkeavat vauvaiässä? Älä nyt viitsi, et sä itsekään enää pysty uskomaan tuohon.
1. Oletko koskaan kuullut lastenpsykiatriasta?
2. Koko tarinasi saattaa olla keksitty.
Olen kuullut lastenpsykiatriasta, niinhän sitä mun läheistäkin yritettiin "hoitaa". Lastenpsykiatria ei tunne vauva/taaperoiässä puhkeavia mielenterveyden häiriöitä, ellei kyse ole äärimmäisestä laiminlyönnistä jne.
Joo, tarinani voi toki sun näkökulmasta olla keksitty. Se ei kuitenkaan ole ainoa vastaava kokemus maailmassa, ja ne eivät kaikki voi olla keksittyjä. Varhaislapsuudesta saakka kestänyt, pysyvä kokemus väärään sukupuoleen syntymisestä on selkeästi tunnettu ilmiö.
Toisekseen, MINÄ tiedän, ettei tarinani ole keksitty, joten MINÄ tiedän miten päättömiä sun väitteet on. Ei sun jutuilla voi vakuuttaa ketään, jolla on henkilökohtaista kokemusta asiasta. Propagandasi on suunnattu ihan muille tahoille.
Vauva/taaperoikäinen kykenee tulkitsemaan sukupuolen ainoastaan näkyvien/kehollisten ominaisuuksien perusteella. Se ei tietenkään sulje pois lapsilla yleisesti esiintyviä mielikuvitusmaailmoja. Kuitenkin, jos mielikuvitusmaailma jää pysyväksi, on kyseessä mielenterveyshäiriö. Ja transaktivistit ovat taitavia keksimään tarinoitakin.
Mistä tiedät? En lainkaan allekirjoita väitettäsi. Et sä pysty saamaan mua uskomaan tuohon hömppääsi. Koska mä TIEDÄN väitteesi valheellisiksi, mua kiinnostaa niissä yhäkin ainoastaan se, miksi asia on sulle niin tärkeä.
Löysin tämän hakusanalla "kuinka 2-vuotias tulkitsee sukupuolen". Tämä on suora lainaus Väestöliiton sivulta otsikosta "2-3 vuotiaan seksuaalisuus":
1. Mitä lapsessa tapahtuu? Vastaus: Opettelee käymään potalla. Huomaa, että tytöt ja pojat erilaisia.
2. Mitä lapsi voi tehdä ja kysyä? Vastaus: Sukuelimet kiinnostavat, katselee muiden pimppejä ja pippeleitä esim. saunassa. Pohtii eroja ääneen.
3. Miten aikuinen voi tukea ja ohjata lasta? Vastaus: Kerro, että tytöillä on pimppi, pojilla pippeli. Anna lapsen olla potalla omassa rauhassa. Opeta pesemään kädet WC-käynnin jälkeen.
Asia on minulle tärkeä, koska vastustan jyrkästi luonnonvastaista vallankumousta, jonka Suomen eduskunta, transjärjestöjen sekä lääketeollisuuden ja muitten taloudellista hyötyä ilmiöstä kuittaavien tahojen (sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinoitten pseudotieteelliset poppatohtorit ja sukupuolenmuokkauskirurgit) toiveesta, käynnisti vuonna 2003 voimaan astuneen, alkuperäisen translain myötä.
Tuossahan ei sanota mitään sellaista, mitä väitit. Ei pidä paikkaansa, ettei 2-vuotiaalla voisi olla sukupuoli-identiteettiä.
Miksi sinulle on tärkeää vastustaa "luonnonvastaista vallankumousta"? Onko sinulla asialle uskonnollinen motiivi, vai mistä se tulee? Ja miksi haluat käyttää loukkaavaa kieltä, miksei asialliset ilmaisut riitä asiasta keskusteluun?
Luonnossa suvulliseen lisääntymiseen osallistuu vain kaksi sukupuolta.
Transhöpinä on vasemmistopolitiikkaa yhteiskunnan saattamiseksi vallankumouksen tilaan.
Tähän on kyllä syytä huomauttaa, että tämä sukupuolisekoilu ei koske pelkästään vasemmistoa, vaikka esiintyykin siellä kaikkein voimakkaimmin. Tuoreimmassa eduskunnan translakiäänestyksessä, helmikuussa 2023, noin 70 % Kokoomuksen ja noin 50 % Keskustan kansanedustajista äänesti lain puolesta. Jo alkuperäisen translain äänestyksessä, keväällä 2002, enemmistö Kokoomuksen edustajista kannatti lakia. Suurin muutos on tapahtunut Keskustassa, jonka kaikki salissa olleet edustajat vastustivat alkuperäistä translakia. Mielenkiintoinen yksityiskohta tuosta alkuperäisen translain äänestyksestä on, että lähes 50 kansanedustajaa lintsasi siitä. Ei noin moni voinut olla samaan aikaan kevätflunssassa.
Eihän nyt hyvänen aika joku trans-asia liity vasemmistolaisuuteen millään tavalla. Älkää hyvät ihmiset sekoittako käsitteitä ja valitko aina kantaanne sen mukaan mitä oletettu viitekehyksenne vastustaa tai kannattaa. Politiikka on mennyt 2010-luvun jälkeen aivan sekaisin kun talouspolitiikkaan aletaan sekoittaa siihen täysin kuulumattomia asioita, aivan tarkoituksella.
Ei transihmiset ole vasemmistolaisia sen enempää kuin sinisilmäiset.
Koko trans ilmiön olemassaolo perustuu Kriittiseen sukupuoliteoriaan joka on täysin umpivasemmistolaista, marxistista, roskaa.
Voi pyhä yksinkertaisuus nyt.
Siis kriittisen sukupuoliteorian vuoksiko ihminen alkaa taaperoikäisenä ilmaista kokevansa olevansa eri sukupuolta? Lapsi, jolla ei ole minkäänlaista käsitystä minkään vasemmistolaisuuden tai Marxin olemassaolosta.
Kai sinä nyt hyvä ihminen tajuat, että transsukupuolisia on ollut olemassa jo ennen koko Marxin syntymää?
Sukupuoliristiriita menee ohi 90 prosentin kohdalla murrosiän loppuun mennessä ilman lietsontaa. Nykypäivänä valtaosa transidentifioituvista löytää transidentiteetin vasta murrosiässä tai sen jälkeen. Kehodysforia ei edes ole transiuden määritelmä. Päivitä tietosi 2020-luvulle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Entä jos hän kertoo olevansa Batman, kissanpentu, viinirypäle tai pyllynreikä? Kertoisitko muille olevasi viinirypäleen äiti?"
Sä puhut ihmiselle, joka on menettänyt rakkaimman läheisensä, koska hän ei ikinä saanut mitään tukea tai validaatiota sille poikkeavalle sukupuolikokemukselleen. Mua ei naurata sun typerät viinirypälevertaukset yhtään. Todella mautonta.
Kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy kohonnut itsetuhoisuusriski. Väärään sukupuoleen syntyminen on luonnontieteellinen mahdottomuus. Te transaktivistit olette lahko.
Mä en ole transaktivisti.
Väärään sukupuoleen syntymisen KOKEMUS ei ole luonnontieteellinen mahdottomuus. Minä uskon, että sille kokemukselle on jo sikiöaikana kehittynyt pohja, koska olen nähnyt sen alkavan niin varhain.
Transsukupuolisuus ei itsessään ole mielenterveyshäiriö.
Sukupuoliristiriitaa voi esiintyä todella monesta eri syystä, eikä ole luotettavaa keinoa erottaa, että mikä on pysyvää transiutta ja mikä ohimenevää. Lisäksi tiedetään, että kokemusta voidaan lietsoa sosiaalisella ja kehollisella transitiolla, vaikkei lapsi olisikaan trans. Siksi pitäisi olla äärimmäisen pidättyväinen sukupuoliristiriidan vahvistamisen kanssa. Antakaa poikien leikkiä nukeilla ja tyttöjen olla raisuja ilman translapseksi leimaamista. Lapsilla on kaikenlaisia vaiheita ja kokeiluja. Tilastollisesti todennäköisempää on, että feminiinisestä pojasta tulee aikuisena homomies kuin transnainen.
Tää sun viesti on todella huvittava siinä kontekstissa, kun puhutaan pysyvää sukupuoliristiriitaa ilmentäneestä lapsesta, jolla tuo ristiriita siis oli pysyvä, eikä kadonnut aikuistuessa mihinkään - ja jota ei lietsottu eikä vahvistettu mitenkään, missä nimenomaan mentiin pieleen ja aiheutettiin vakavia ongelmia.
Kyse ei ole vähäisimmälläkään tavalla siitä, että poika leikkii nukeilla tai tyttö raisuja poikien leikkejä. Kyse on siitä, että lapsi itse kertoo johdonmukaisesti kokevansa olevansa toista sukupuolta kun mihin on syntynyt. Kyse ei ole feminiinisistä pojista, vaan pojista, jotka kertovat kokevansa olevansa tyttöjä - minkään tutkimuksen mukaan tällaisista pojista ei tule todennäköisemmin homoseksuaaleja kuin transsukupuolisia.
No mutta eikö tuossakin voi opettaa lapselle että on ihan ok että tuntuu tuolta, mutta että olet silti ehjä ja hyvä juuri noin. Että on ihmisiä joista tuntuu tältä ja näyttää tältä ja sen kuuluu joskus mennä näin.
Ei niin että ensimmäisenä ollaan työntämässä hormoneja nassuun ja silpomassa alapäätä.
Noinhan sitä kuuluisi toimia ja toimitaankin. Toki minun läheiseni lapsuudessa ei vielä toimittu, vaan silloin yritettiin vahvistaa sitä syntymäsukupuolen identiteettiä, eikä ymmärretty tämän olevan vahingollista.
Kukaan ei ole työntämässä lapselle hormoneja nassuun ja silpomassa alapäätä.
Onko sulla kultakalan muisti vai valehteletko pokkana? Lasten transiuttamisen edistämiselle on Transhausen-perheiden yhdistyksiä, jotka lobbaavat punavihreitä puolueita ja punavihreät puolueet ovat asettaneet lasten transiuttamisen edistämisen poliittisiin tavoitteisiinsa.
Yritäpäs opetella asiallista kommunikaatiota ja kielenkäyttöä.
Kukaan ei aja genitaalikirurgiaa alaikäisille. Jotkut tahot haluais mahdollisuuden lääkäreille määrätä blokkereita. Tämä ei tietenkään tarkoita niiden "työntämistä" lapsille.
Translasten vanhemmille varmaan on yhdistyksiä joo.
Voi pyhä yksinkertaisuus nyt.
Siis kriittisen sukupuoliteorian vuoksiko ihminen alkaa taaperoikäisenä ilmaista kokevansa olevansa eri sukupuolta? Lapsi, jolla ei ole minkäänlaista käsitystä minkään vasemmistolaisuuden tai Marxin olemassaolosta.
Kai sinä nyt hyvä ihminen tajuat, että transsukupuolisia on ollut olemassa jo ennen koko Marxin syntymää?