Imetyksen lopettamisesta...

Amy: Meillä aivan sama tilanne, tuntui valistä kun itse olisin kirjoittanut kun luin tekstiäsi. Meillä vauva myöskin reilut 6kk ja syö kiinteitä ihan mallikkaasti, imetän myös kiinteiden rinnalla. Teki kanssa totaalisen pullo lakon.. ei suostu ottamaan pullosta vaikka olisi kova nälkä..rinta vain kelpaa paitsi ajoittain ei malta olla rinnalla vaikka haluaisi koska kokoajan pitää nähdä kaikki mitä tapahtuu, on niin utelias :) Aloimme nokkamukia kokeilemaan ja pikkuhiljaa alkaa ottamaan siitä. Eikä ole mitään imetystä vastaan ihan tykkään imettää mutta välillä olisi kiva päästä omiinkin juttuihin.

Kun kiinteitä jo menee säännöllisen rytmin mukaan, kyllähän vauva pärjää ilman maitoakin äidin jumppa- tai kauppareissun ajan. Eli en näe, että koko imetysajan pitäisi olla täysin lapsessa kiinni. Meillä ei ainakaan ole yhtään maitopussia kulunut pakkasesta sen jälkeen, kun kiinteät alettiin. Jos vauvalla on nälkä poissaollessani, ottavat sitten seuraavan aterian vähän aikaisemmin, ja hyvin on toiminut.



Itse aion vähentää imetystä asteittain lapsen kasvaessa. Kertavieroitus tuntuisi hurjalta, kun imetyksellä on niin paljon muutakin merkitystä lapselle kuin pelkkä ravinto. Mutta näissä asioissa jokaisella on varmaan oma tie kuljettavanaan.



Yösyötöissä kannattaa kuulostella itseään ja lasta, että syödäänkö yöllä tavan vai nälän vuoksi. Meillä oli jo pari kuukautta yöt kokonaan ilman syöttöjä, mutta lapsen lähtiessä liikkeelle yösyöminen tuli takaisin. Kun päivällä on niin paljon touhua, ehtii paremmin syödä yöllä. Maito on kuitenkin iso ja tärkeä asia lapselle, vaikka soseita menisikin.



Matkan ei välttämättä tarvitse tarkoittaa totaalista vieroitusta, ellei sitä erityisesti halua. Lypsämällä voi pitää maidontuotantoa käynnissä ja jos lapsi reissun jälkeen imee rinnalla, niin maidon tuotanto palaa ennalleen. Jos itse olisin päivänkin erossa omasta 8-kuisestani, niin ensimmäisenä haluaisin kyllä imettää kotiin palatessa!

muutama viikko sitten 6kk tyttöni imetyksen allergioiden vuoksi. Kaikessa rehellisyydessä en siltikään usko että olisin jaksanut imettää vuotta! Minusta se tuntuu kauhean pitkältä ajalta, varsinkin kun meidän neiti halusi öisin rintaa tunnin välein... Minä TIEDÄN että moni on tästä asiasta eri mieltä, mutta siksi kaikilla onkin vapaus omaan mielipiteeseen. Minulle on sanottu neuvolassa ja sairaalassa, että 3-4kk ikään mennessä lapsen oma immuniteetti on kehittynyt. Niin ja 6kk iässä alkaa imemisen tarve myös vähentyä.



Noh joka tapauksessa, minä tein niin että lopettelin imetyksen pikku hiljaa. Ensin loppui päivällä imettämiset (joka onnistuikin helposti!) ja sitten lopuksi se yöimetys. Yllättävän haikealta sen loputtua kuitenkin tuntui muutamana iltana, vaikka en koskaan " imetysfanaatikko" ollutkaan. Yritin silti järkeillä itselleni että parempi näin ja kyllä läheisyyttä voi jakaa muullakin tavoin. Pelkäsin että lopetus olisi todella vaikeaa, kun tyttöni oli välillä suorastaan " pakkomielteinen" tissin suhteen. Jotenkin se vain kävi yllättävän helposti ja lapsi nukkuu paremmin, on myös todella aurinkoinen! Ehkä tässä puolen vuoden iässä vauva ei vielä ymmärräkkään asiaa sillä tavalla kuin vuoden ikäinen jo osaisi vaatia..?



Näin meillä, tsemppiä teille " vieroitukseen" . Älkääkä missään nimessä tunteko syyllisyyttä tai tarvetta selitellä asiaa kenellekkään ulkopuoliselle!! Onnellinen äiti= onnellinen lapsi :)

... mutta sopii tännekin.:)



Meillä olen lopettelemassa 6,5kk pojan imetystä allergioiden takia. Ollaan nukuttu perhepetissä lähes alusta saakka, ja poika on aina nukahtanut tissille. Olin ihan varma, etten _ikinä_ onnistu opettamaan poikaa pois tissiltä; tutti ja pullo eivät täälläkään ole kelvanneet. Pahimmillaan 2kk iässä poika käytännössä nukkui vain tissi suussa ja nukuttamiseen meni illalla 1,5h vähintään. Lähinnä tuossa on potuttanut se, ettei kukaan muu (siis lähinnä isä) ole voinut laittaa lasta nukkumaan, vaan aina on pitänyt olla itse nukuttamassa.



5kk jälkeen aloin vain sitkeästi opettaa poikaa uusille tavoille, ja se on onnistunut helpommin kuin ajattelin. Olen sillain vapaasti soveltanut Elizabeth Pantleyn oppeja.



Sekä päikkäreille että yöunille nukahdettiin niin, että imetin kyljelläni sängyssä. Aloitin irroittamaan pojan aina, kun hän oli juuri vaipumassa uneen. Aluksi hän alkoi aina hamuilla uudestaan ja kuvio toistui kymmenenkin kertaa, mutta vähitellen hän tyytyi nukahtamaan ilman tissiä suussa. Siis oli jo melkein unessa. Nukahtamisen jälkeen olen aina kääntänyt vatsalleen, kun nukkuu paljon paremmin siinä asennossa. Tottumiseen meni ehkä viikko.



Sitten terästin iltarutiineja ja otin käyttöön unirievun sekä soittorasian, jota muutenkin oli soitettu pojalle jo tämän ollessa masussa. Eli iltapesut aina samalla tavalla, poika sänkyyn, soittorasia soimaan, unirievulla leikkimistä ja sitten imetys. Aloin tehdä niin, että irroitettuani pojan käänsin hänet mahalleen ja tassuttelin vähän, vaikkei olisi ollut edes tarvetta. Poika oli tässä vaiheessa noin 5,5kk.



Lopetin päivä- ja iltaimetykset kokonaan muutama viikko sitten. (Nokkamukista korviketta meni jotenkuten jo aikaisemmin, nyt kelpaa pullokin, kun ei muuta anneta. ) Päikkäreille yritin aina ensin nukuttaa tassuttelun ja unilelun avulla, jos ei onnistunut, annoin tissiä. Sitten vain lopetin tissin antamisen ja tassuttelin sitkeästi sekä päivä- että yöunille mentäessä. Yllättävän helposti poika on omaksunut uuden rutiinin, parina ekana päivänä vain protestoi.



Nyt poika saattaa kitistä tai huutaakin max varttitunnin, sen jälkeen yleensä nukahtaa (jos huuto yltyy, otan syliin ja yritän kohta uudestaan). Välillä nukahtaa ihan parissa minuutissa, joskus jopa poistun huoneesta ennen kuin on ihan unessa, ja sinne jää. Nukutan hänet omaan sänkyyn, joka on sivuvaununa vanhempien sängyn vieressä. Isäkin saa vauvan hyvin nukkumaan, huomenna testataan, miten onnistuu mummilta. :) Ja tämä on siis vatsavaivainen vauva, jolle nukahtaminen on ollut aina hankalaa.



Viime yö oli ensimmäinen, kun en antanut tissiä edes yöllä; jonkun verran oli huutoa, ja poika söi kaksi kertaa ihan kunnolla. Meillä ei allergioiden takia syödä vielä paljon kiinteitä, joten poika kyllä ihan selkeästi tarvitsee ruokaa yölläkin. Katsotaan, miten yöt lähtevät sujumaan. Yöunikouluasiaan en oikein siis osaa ottaa kantaa.



Vauvat ja perheet ovat tietysti erilaisia, mutta tämä meidän tarina siis rohkaisevana kokemuksena siitä, että tissitakiainenkin voi suhteellisen helposti oppia uusille tavoille. :)

Imetin kuopusta kaksivuotiaaksi!!! Sitten kerran kun oli itse sairaana ja sellaisella lääkekuurilla etten olisi voinut imettää niin se oli sitten kerrasta poikki. Pelkäsi että tulisi kamala huuto, mutta poika oli jo niin iso että kai jollain tavalla ymmärsi sen että nyt äiti on kipeä ja maito menee pilalle!! En suunnitellut etukäteen imettäväni niin pitkään (en siis ole mikään vannoutunut taapero imettäjä tai vastaavaa..). Meillä vain imetys meni näin. Maitoa tuli alusta asti hyvin ja tasaisesti lapsen tarpeisiin. Lopussa saatoin olla päivänkin imettämättä (pois kotoa), eivätkä rinnat enää täyttyneet kipeiksi asti, mutta maitoa tuli aina kuitenkin. En kokenut imetystä taakaksi, enkä nähnyt oikein mitään erityistä syytä lopettaakaan aiemmin.. En tarkoita tällä sitä, että kaikkien täytyisi imettää vielä kaksivuotiaita lapsiaan. Vaan halusin tuoda esille sen, että kun alku kuukausista pääsee ohi ei imetys ole enää olenkaan niin sitovaa ja jos vaan maitoa tulee sillä lailla sopivasti niin hyvin sitä voi jatkaa vielä kauan kiinteiden aloittamisen jälkeenkin!! Ei tarvitse lopettaa reissujen tai muidenkaan takia, ellei sitten äiti koe sitä parhaaksi vaihtoehdoksi!!!! Jokainen tavallaan!!!! Saa nähdä kuinka itsellä sujuu/menee/jaksan kun taas elokuussa perheemme kasvaa!!!!!!!

Olettekohan ajatelleet asian ihan loppuun asti?



Asiahan ei tietysti minulle kuulu eikä täällä saisi tällaisia ajatuksia ääneen sanoa, mutta kuulostaa kyllä hurjalta. Tuon ikäinen kun ei ehkä osaa hahmottaa sitä, että isi ja äiti ovat vain matkalla ja tulevat takaisin. Kaksplussassa joku kysyikin siellä ihan asiantuntijalta n. puolivuotiaan suhteen, että jäisi neljäksi päiväksi hoitoon kun vanhemmat matkalla. Kannattaa tsekata vastaus vaikka lehtihyllystä ja miettiä lastansa uudestaan.....

Mielelläni kuulisin lisääkin kokemuksia. Ja siis juuri kokemuksia - en sitä, että miettikää vielä. (Täytyy myöntää, että odotinkin, koska Emilyn puuttuu asiaan) Minä olen kyllä asiaa miettinyt ja uskon vakaasti, että ratkaisu on meille sopiva ja oikea. En usko, että lapsi traumatisoituu tai muuta vaikka hoidossa muutaman päivän olisikin. Isovanhemmat ovat olleet paljon tytön kanssa ja tulevat hyvin toimeen. Ja isovanhemmat tulevat tyttöä hoitamaan kotiin, joten tuttu ympäristö säilyy hoidonkin ajan. Etsin kuitenkin tuon Kaksplussan ja luen jutun. Imetyksen lopettamistakin siis olen miettinyt jo pitkään, eikä minusta vain ole taaperoimettäjäksi. Kyllä lapselle voi antaa huomiota ja läheisyyttä ilman imetystäkin. En tahtoisi tästä nyt mitään kinaamista, vaan tosiaan, jokainen tekee omat ratkaisunsa ja nyt haluaisin kuulla miten niillä on mennyt, joilla on tehty sama ratkaisu, kuin meillä.



-Amy-

Siis, että ei sen takia tarvitse imetystä kokonaan lopettaa. :) Halusin vain kertoa tämän. :)

Minä imetän vielä ( poika n. 1 v 2 kk ) ja hyvin olen päässyt omiin menoihini koko ajan. Vauvan ollessa pienikin pääsin tässä lähellä käymään vaikka kaupassa tai kirjastossa tms. koska vauva söi niin säännöllisesti. Kunhan kahden tunnin kuluttua olin kotona niin hyvä. :)

Etenkin sitten kun kiinteät on kuvassa mukana, niin lapsi pärjää kauemminkn ilman tissiä. Menot voi ajoittaa niin että ne on siihen aikaan, että isä voi ruokkia kiinteällä ruualla ja antaa vettä. Meillä poika ei ole huolinut pulloa, kuin joskus ihan alussa, joten vettäkin on hörpytetty ihan tav. lasista ja myös nokkamukista. Emmekä ole nähneet tarpeelliseksi opettaa pulloa. Olen halunnut itse imettää ja veden voi antaa ilman pulloakin. :)

Siis en halua tässä arvostella kenenkään ratkaisuja. :)

Halusin vain tuoda tämän näkökannan esille. Onhan puolivuotias kuitenkin vielä niin pieni luopumaan äidinmaidosta kokonaan.

kyllähän minä nuo jutut tiedän, ja olen oikeasti miettinyt asiaa aika paljonkin. Mutta kuten sanottua, kukin tavallaan. Tämähän on näitä ikuisuusaiheita, mistä voi vääntää ja antaa näkulmia vaikka kuinka pitkään. Tämä on kuitenkin meidän ratkaisumme. Ja siis kyllä tuo neiti tissimaitoa saa melkein sinne 8 kk saakka, jos vaan maito riittää ja neidille kelpaa.



Kuten Emilyn omassa kirjoituksessaan sanoi, ettei tällaisia asioita saisi ääneen sanoa, niin tuntuupa tämä imetyksen lopettaminen äidin tahtomassa aikataulussa olevan sellainen. Mutta edelleen, jos joku muukin " uskaltaa tunnustaa" lopettaneensa imettämisen ennen kuin maito loppui, niin kuulisin mielelläni lisää kokemuksia!



-A-

Jos amy minut kerta muistaa niin sen enempää mielipidettäni minun tuskin tarvitseekaan kirjoittaa (lapsesta etusijalla jne.) mutta haluaisinpahan kuitenkin vielä muistuttaa siitäkin, että kun nyt kerta olet päättänyt sen imettämisen lopettaa niin kuulostaa aika rajulta jos lopetat sen seinään matkalle lähtiessänne. Eli jos aiot lopettaa sen siis seinään, niin olisi varmaan hyvä tehdä se ennen sitä matkaa pikimmiten. Vauvalle kun todennäköisesti iskee suuri hätä kun olette matkalla ja siihen päälle vielä se että imetyskin loppuisi samaan syssyyn, ei ne traumat todellakaan mahdottomia ole (vaikka niin haluaisit uskoakin).



Ja tekisi mieli sanoa yhä, että mieti vielä pystytkö nauttimaan matkastanne kun lapsi on ikävissään eikä kykene poissaoloanne käsittelemään.. :/ (= lue tosiaan se kaksplussan asiantuntijan vastaus, kun maallikkojen sanojahan täällä palstalla ei noteerata niin siellä on sitten ihan asioista enemmän tietävältä sitä tekstiä, mistä joku ehkä saattaisi alkaa ajatellakin)

amy75:

kyllähän minä nuo jutut tiedän, ja olen oikeasti miettinyt asiaa aika paljonkin. Mutta kuten sanottua, kukin tavallaan. Tämähän on näitä ikuisuusaiheita, mistä voi vääntää ja antaa näkulmia vaikka kuinka pitkään. Tämä on kuitenkin meidän ratkaisumme. Ja siis kyllä tuo neiti tissimaitoa saa melkein sinne 8 kk saakka, jos vaan maito riittää ja neidille kelpaa.

Kuten Emilyn omassa kirjoituksessaan sanoi, ettei tällaisia asioita saisi ääneen sanoa, niin tuntuupa tämä imetyksen lopettaminen äidin tahtomassa aikataulussa olevan sellainen. Mutta edelleen, jos joku muukin " uskaltaa tunnustaa" lopettaneensa imettämisen ennen kuin maito loppui, niin kuulisin mielelläni lisää kokemuksia!

-A-

Toivottavasti saat vielä vastauksiasi ko. asiasta kokemusta omaavilta. :)

Lopetin imetyksen kun vauva oli 8 kk. Mulla oli sellainen lääkekuuri, että piti lypsää maitoa kerran päivässä pois, ja kyllästyin sen pumpun ääressä päivystämiseen. Ensimmäiset puolivuotta imetys ahdisti mua(vauvalla ei ollut kunnollisia syöttövälejä enkä pystynyt pumppaamaan varastoon jota ois sitten voitu antaa jos olisin mennyt jumppaan tms.), mutta sitten kun aloitin kiinteät niin ei enää juurikaan ahdistanut, mutta sitten tuli toi pumppushow. Lopetin imetyksen vähitellen, ensin lääkemaidon tilalle korviketta ja sitten yösyötöt pois. Viimeisenä lopetin illan viimeisen imetyksen.



Tuon matkan suhteen mäkin kehoittaisin vielä harkitsemaan, luin myös juuri tuon kaks plussan kirjoituksen.

Amylle sen verran sitä vertaistukeakin ja ajatuksia, että kyllä minua itseänikin on monesti turhauttanut ja ärsyttänyt imettää (etenkin niinä hetkinä, kun illat ovat olleet tuntikausia vain sitä että vauva nukkuu tissi suussa..) Pumppaamistakaan ei voi tehdä minä hetkenä hyvänsä vaan se pitää ajoittaa sellaiseen hetkeen, että rinta on niin ylitäynnä että sieltä saa pumpulla kiskottua jotain irti. Jnejne.. kyllähän näitä tunteita on varmastikin enemmän tai vähemmän jokaisella. Pointtini on näissä teksteissä se, että me aikuiset kuitenkin kykenemme käsittelemään niitä tunteita, kuten ajattelemalla " olisipa ollut mukavaa istua rauhassa sohvalla katsomassa salkkarit ja frendit, mutta makaanpa sängyllä imettämässä.. --- mutta tämä on tätä nyt jonkun aikaa, ei tämä ikuisesti kestä!" Vauvalle se imetyskin/tissi on todella merkitsevä asia, etenkin jos sitä on tehty jo se puoli vuotta ja sitten lopetetaan.



Ja kaikille vastaavien ajatusten kanssa painiskeleville, muistelkaapa vaikka raskausaikaanne.. (olen tätä tehnyt itsekin!) Silloin sitä odotettiin niin innokkaana uutta perheenjäsentä ja haluttiin päästä hoitamaan häntä.. eikö ole hieman ristiriitaista, että kun sitä kauan odotettua nyyttiä on vasta vaikka se puolisen vuotta tai vuosi hoidettu, niin aletaan jo tavallaan joiltain osin toivoa niistä hoitorutiineista eroon pääsemistä. Lapset ovat niin vähän aikaa pieniä ja kuten sanoinkin, aikuiset kykenevät ajattelemaan asioita laajemmin ja käsittelemään omia negatiivisiakin tunteitaan. Meillä aikuisilla on kyky asennoitua asioihin ja pistää hetkeksi ne omat itsekkäät halut toissijaisiksi. Ja matkustellahan kerkeää varmasti vauvavuoden jälkeenkin. Ja jos matkan syy olisi se, että siellä lähdetään hoitamaan parisuhdetta niin tuskin suhteen tila siitä matkasta on kiinni (meni vähän ot ja yleiseksi pohdinnaksi)



Enkä edelleenkään allekirjoita olevani fanaatikko minkään asian suhteen, enkä sano että on yksi ja ainoa toimintatapa olla ja toimia - vaikkakin olen sitä mieltä, että se toimintatapa kuuluisi jokaisen lapsen mukaan muodostaa, eikä aikuisten halujen. Ja tästä lapsentahtisesta elämästä huolimatta meidän perheessä ei ole kenenkään tarvinnut luopua yhtään mistään, ei vaikka ei 9kk aikana olla käyty kuin kerran yhdessä syömässä, yhteisiä hetkiä on kyllä usein vietetty vaikka sitten vasta puolen yön jälkeen vuokraleffoja katsellen, kun lapsi on saatu viimeinkin nukahtamaan :D Molemmat saavat harrastaakin jne.



Meni vähän jorisemiseksi kun heittäydyin syvälliselle tuulelle :P

Minusta olisi hauska kuulla edes referoitu versio siitä, mitä siellä Kaksplussan artikkelissa on sitten oikein sanottu, kun siitä noin " kohkataan" ? (Ei nimittäin ainakaan huhtikuun numerossa ollut mitään, vai onko se toukokuun numerossa?)

Ei tuo 5 päivää minusta mitenkään kamalan pitkälle vaikuta, etenkin, kun lapsi kerta on TUTTUJEN isovanhempien seurassa TUTUSSA ympäristössä... Eiköhän AMY tiedä parhaiten, mikä omalle lapselle sopii ja mikä ei. ;)

Imetyksestä sen verran, että meillä mennään varmaan jo kohta pelkkiin yösyöttöihin ja joskus päivisin saa huvikseen lupsutella - ja iiks, pojalla tosiaan ikää 2kk! Maitoa kun ei tule nimeksikään, kun en ole yksinkertaisesti jaksanut poikaa tissillä tunnin välein roikottaa. Koitan tosin vielä jatkaa edes tällä imetysmäärällä mahd. pitkään. (Nyt syö siis yöllä/aamulla 2 kertaa, päivällä kerran, illalla kerran - välillä enempi, välillä vähempi.) Korviketta on mennyt ihan laitokselta tulosta asti (sai jo siellä lisämaitoa, kun ei raukka esim. kahteen päivään pissannut kertaakaan), joten pullon avulla ja vähäisten syöttömäärien vuoksi meillä tuo tissittely on helpompi jättää pois, kunhan sen aika tulee. Mutta ehkä mäkin koittaisin AMY sinuna pikkuhiljaa jättää sitä vaiheittain pois tässä ennen matkalle lähtöä - pumppaa vaikka maitoa pakkaseen, jos et halua maidon määrästä tinkiä. (Koska tottahan se on, että aina äidinmaito sen korvikkeen voittaa, sen me tiedämme täällä jokainen - ei siis toisten tarvitse sitä aina toitotella...)



Eipä mulla kummempaa. Omaa kokemusta ei siis tosin aiheesta ole - oli vaan pakko tulla kysymään tuo artikkeli-kysymys... ;)



Pi-Ki

Uskon, että tarkoitat pelkkää hyvää viesteilläsi, mutta... Itsekin kirjoitit, että ettei jotkut kohta tule " tapansa mukaan vetämään hernettä nenäänsä" jne. Ehkä tapasi esittää asiat on liian kärkevä, koska ainakin tässä tilanteessa minulle AMYNÄ tulisi paha mieli kirjoituksestasi - siitä melkeinpä ikään kuin paistaa rivien välistä läpi, että pidät häntä ja muita samassa tilanteessa olevia huonoina äiteinä. Ei se varmaan tarkoituksesi ole, mutta en tiedä...minä ainakin pahoittaisin mieleni... Asiat kun voi esittää niin monella tapaa. Ja toisaalta taas ihmisiä on monenlaisia - toiset kestää hieman kovempaakin ilmaisua, ja toiset taas ei, ja voivat pahoittaa mielensä... (Ja itse esim. kuulun jälkimmäiseen joukkoon...)



No, joka tapauksessa en halua tällä sanomisella pahoittaa mieltäsi, kerroin vain, mistä se muiden " tapansa mukaan herneen vetäminen nenään" saattaa johtua...



Toivotaan, että AMY saat hyviä neuvoja!



Pi-Ki

Pi-Ki:

Minusta olisi hauska kuulla edes referoitu versio siitä, mitä siellä Kaksplussan artikkelissa on sitten oikein sanottu, kun siitä noin " kohkataan" ? (Ei nimittäin ainakaan huhtikuun numerossa ollut mitään, vai onko se toukokuun numerossa?)

Ei tuo 5 päivää minusta mitenkään kamalan pitkälle vaikuta, etenkin, kun lapsi kerta on TUTTUJEN isovanhempien seurassa TUTUSSA ympäristössä... Eiköhän AMY tiedä parhaiten, mikä omalle lapselle sopii ja mikä ei. ;)

Pi-Ki

Kaksplussan sivuilla Vauvat-palstalla näkyy olevan aika pitkä ketju tuosta kirjoituksesta. Kirjoitus löytyy uusimmasta Kaksplussasta.

Kiitokset HERKKUPUPULLE! :) Täytyypä käydä ihan mielenkiinnosta kurkkaamassa heti kun ehdin.



Pi-Ki

Hui kamala mitä kinastelua siellä kaksplussan sivuilla oli!!! (Ja oli muuten eka ja vika vierailukerta siellä...) Nehän syö toisensa ihan elävältä siellä............huh huh huh!

Emilyn, unohda mitä sanoin, että sinun kommenttisi muka olisivat kärkeviä ;) Ei mitään verrattuina siihen hulluuteen siellä... Kyllä me täällä vauva-lehden puolella ollaan kaikki ihan yliystävällisiä toisillemme, jos sinne vertaa =D



Ja ei, en kehota ketään käydä lukemassa siellä, jos on yhtään näin herkkänahkainen kuin minä. Meinasin tuolilta pudota, kun sitä haukkumista ja riitelyä lueskeli....... Siis huiiiiii!!!!!!!!!!!!!! Meniköhän yöunet........



No, aurinkoista vkonlopun jatkoa meille täällä! =D



Pi-Ki

Heh, piti ihan käydä vilkaisemassa sitä kaksplussan keskusteluakin mutta arvatahan sen saattoi, millaista tekstiä siellä oli..



Tuossa hoitoon jättämisessä, siis kun puhutaan useista vuorokausista (illan ja yhden yön vauva varmaan voi pärjätäkin ihan hyvin tutun mummon kanssa, jos ei ole vierastustakaan meneillään) niin onhan siinä sekin, että jos hakee sillä jaksamista arkeen niin entäpä sitten jos lapsi tästä saakin jonkun asteiset traumat (vrt. sylistä kieltäytyminen) niin se reissu, jonka on ollut tarkoituksena tuoda vanhemmille jaksamista siihen arkeen tuokin vain lisää ongelmia (lapsen käytös muuttuu) ja sitten varmaankaan se jaksaminen ei ole sen parempaa, kun on enemmän jaksettavaa. Kannattaa siis jokaisen miettiä omalla kohdallaan valintoja ja niitten mahdollisia seurauksia. Haluaako ottaa ne vastaan. Ei ole kyse siitä, kuka on huono äiti ja kuka ei - jokaisella meistä on mahdollisuus pyrkiä parhaimpaan ja jättää vaikka ne matkustelut väliin.

Meillä on kaksi lasta 2v6kk tyttö ja 4 kk poika. Tyttö söi aikoinaan pitkään ja hartaasti ja ihan oman mokani takia nukahti vain tissiin. Neiti ei huolinut pulloa lainkaan. Kun tyttö oli 9 kk menimme naimisiin ja sitä ennen tyttö oli opetettava juomaan pullosta, koska en aikonut syöttää tyttöä omissa häissäni. Kun neiti oli 7 kk päätin että nyt riittää tissille nukahtaminen ja tämän jälkeen vierotan yötissistä. Ensin vaihdoin illan viimeisen tissin pulloon, ja tyttö hyväksyi tämän muutaman protestikerran jälkeen. Tajusi kai ettei se nyt enää anna iltatissiä. Iltatissin jälkeen vierotin tytön yötissistä ja tämän jälkeen vaihdoin aina yhden syöttökerran kerrallaan pulloon. KUn Tyttö oli 8 kk lopetin imettämisen kokonaan.



Maitoa minulla olisi riittänyt, mutta imettäminen ei yksinkertaisesti tuntunut enää hyvältä. En halunnut imettää. Toki lopettaminen tuntui haikealta.

Toivottavasti oli apua...



elina