Olen lapseton kohta nelikymppinen enkä tajua mihin väliin lapsi edes mahtuisi
Työt, harrastukset, kunnon yöunet, parisuhde, oma aika sekä sosiaaliset menot + muut.
Ei mulla oo missään kohtaa väliä missä ehtisin hoitaa lasta ja sen asioita. En käy edes kynsisalongissa koska se vie liikaa aikaa. Enkä varmasti karsi noista mainituista asioista koska tarvin niitä hyvinvointiin.
Kommentit (184)
Tuon ikäisellä lapset on yleensä 15-v.
Mä hankin jo opiskellessani yliopistolla. Se oli yllättävän hyvä hetki hankkia lapsi.
Ei kai elämässä mikään voi muuttua, jos et ole valmis muuttamaan mitään nykytilanteesta. Jos et halua lasta niin sitten olet varmasti valinnut oikein pysyä lapsettomana. Sinänsä kyllä hieman outoa verrata lasta kynsisalonkiin.
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäisellä lapset on yleensä 15-v.
Monilla n. 10v.
Jos teet töitä suunnilleen n. 38 h/viikko, mikä on noin keskimäärä, sinulla on aivan yhtä paljon vapaa-aikaa kuin samanlaista työtä tekevällä lapsellisella henkilöllä. He ovat vain halunneet käyttää vapaa-aikaansa lapsiperhe-elämään ja sinä johonkin muuhun.
Kaikkea ei ehdi tekemään, joten kukin priorisoi asioita sen mukaan mitä tärkeäksi kokee.
Sehän on oma valinta mitä tekee. Lasten tekeminen ei ole pakollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäisellä lapset on yleensä 15-v.
Monilla n. 10v.
Nykyään kyllä. Ennen oli lapset jo pari kymppisiä tuolla ikää ja odotettiin lapsenlapsia.
Vierailija kirjoitti:
Et käy edes kynsisalongissa? Härregud. Ei kyllä sitten millään ehdi lastakaan.
En todellakaan ehdi. Kestää 2-3 tuntia! En myöskään käy baareissa tai kovin usein edes ruokaravintoloissa, koska se vie koko illan ja veisi seuraavan päivänkin, mikäli en menisi autolla ja olisi vesilinjalla
Miten ihmeessä joku pystyy elämään täyttä elämää ja hoitamaan siinä sivussa pahimmillaan useamman kuin yhden lapsen? Ap
Lapsen ei ole tarkoitus mahtua mihinkään väliin vaan mullistaa elämä ja kaikki muu jää väliin.
Vierailija kirjoitti:
Jos teet töitä suunnilleen n. 38 h/viikko, mikä on noin keskimäärä, sinulla on aivan yhtä paljon vapaa-aikaa kuin samanlaista työtä tekevällä lapsellisella henkilöllä. He ovat vain halunneet käyttää vapaa-aikaansa lapsiperhe-elämään ja sinä johonkin muuhun.
Kaikkea ei ehdi tekemään, joten kukin priorisoi asioita sen mukaan mitä tärkeäksi kokee.
En osaa edes valita mikä olisi kamalinta: oman-ajan, parisuhdeajan, yöunien vai työajan loppuminen tai vähentäminen.
Suhtaudun uraani intohimoisesti ja menestys tyssäisi siihen paikkaan jos olisin sidottu lapseen. Puolisolla sama juttu.
No siihen samaan mihin tulee majoneesi?
Ei saatana...
Mä olen väsynyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et käy edes kynsisalongissa? Härregud. Ei kyllä sitten millään ehdi lastakaan.
En todellakaan ehdi. Kestää 2-3 tuntia! En myöskään käy baareissa tai kovin usein edes ruokaravintoloissa, koska se vie koko illan ja veisi seuraavan päivänkin, mikäli en menisi autolla ja olisi vesilinjalla
Miten ihmeessä joku pystyy elämään täyttä elämää ja hoitamaan siinä sivussa pahimmillaan useamman kuin yhden lapsen? Ap
No siinäpä sulle pähkinää kerrakseen.
Eipä tämän lapsiasian sinua pitäisi liikuttaa muutenkaan, koska et enää niitä saisikaan.
Kokeile vaikka siihen väliin kun olet 80v ja hyvinvointivaltio on luhistunut ja eläkkeet leikattu max. pariin sataan per kuukausi.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen ei ole tarkoitus mahtua mihinkään väliin vaan mullistaa elämä ja kaikki muu jää väliin.
Mitä mä en tajua tässä yhtälössä? Miten äidit voi voida hyvin ja onnellisesti?
Sitä oppii priorisoimaan, kun on pakko.
Etkö ap kykene asettumaan toisen asemaan? Itse en näe siinä mitään kummallista että joillain on lapsia ja että joillain ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäisellä lapset on yleensä 15-v.
Minun veli sai ekan lapsen vasta 40 vee ja toisen nyt 45 vee, kumppani kuusi vuotta nuorempi tosin. Mutta asuttu ulkomailla, luotu uraa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos teet töitä suunnilleen n. 38 h/viikko, mikä on noin keskimäärä, sinulla on aivan yhtä paljon vapaa-aikaa kuin samanlaista työtä tekevällä lapsellisella henkilöllä. He ovat vain halunneet käyttää vapaa-aikaansa lapsiperhe-elämään ja sinä johonkin muuhun.
Kaikkea ei ehdi tekemään, joten kukin priorisoi asioita sen mukaan mitä tärkeäksi kokee.
En osaa edes valita mikä olisi kamalinta: oman-ajan, parisuhdeajan, yöunien vai työajan loppuminen tai vähentäminen.
Suhtaudun uraani intohimoisesti ja menestys tyssäisi siihen paikkaan jos olisin sidottu lapseen. Puolisolla sama juttu.
Miksi edes täytyisi valita mikä on kamalinta, kun niitä lapsia ei ole pakko tehdä?
Et käy edes kynsisalongissa? Härregud. Ei kyllä sitten millään ehdi lastakaan.