Olen lapseton kohta nelikymppinen enkä tajua mihin väliin lapsi edes mahtuisi

Oletkin jo liian vanha miettimään koko asiaa, mutta näköjään kuitenkin mietit. Olisi kannattanut miettiä jo kymmenen vuotta sitten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeile vaikka siihen väliin kun olet 80v ja hyvinvointivaltio on luhistunut ja eläkkeet leikattu max. pariin sataan per kuukausi. 

Sitä varten on säästöt ja sijoitukset. Millenniaali on tiennyt aina että yhteiskunta ei tule ottamaan koppia.

Otatko tai otitko itse vanhempasi asumaan sun luokse kun eivät enää pärjää yksin? Tai pystyisitkö maksamaan heidän elämistään omasta pussistasi? Niinpä. Ei ne lapsetkaan sitä koppia ota.

Mitä ne säästöt auttaa silloin kun horiset kuolleelle ruukkukasville ne samat jutut joka päivä uudelleen? Kun kukaan läheinen ei ole huomannut sairauden etenemistä ajoissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen ei ole tarkoitus mahtua mihinkään väliin vaan mullistaa elämä ja kaikki muu jää väliin.

Mitä mä en tajua tässä yhtälössä? Miten äidit voi voida hyvin ja onnellisesti?

Ei sinun tarvitsekaan tajuta. Riittää, kun oivallat, että me kaikki ihmiset olemme erilaisia. Jää paljon aikaa ja energiaa pois  turhasta ihmettelystä kun ymmärtää, että olemme yksilöitä ja jokaisen meidän onnellisuutemme kumpuaa omista yksilöllisistä asioista.

Tarkoitatko että äidit ei ehdi pohtia yhtään mitään sen hetken ulkopuolelta mitä juuri nyt konkreettisesti tapahtuu?

Joutilaisaika ihmetellä ja pohtia monenlaista asioita, myös niitä jotka ei itseä kosketa, kasvattaa mutta on myös terveellistä 

En. Outoa edes yrittää tulkita viestini tuolla tavoin. Maailmassa on paljon fiksumpaa tai viihdyttävämpää pohdittavaa kuin se minkä takia joku toinen tulee erilaisista asioista onnelliseksi kuin sinä. Sama kun käyttäisit aikaa pohtimalla miksi naapuri tykkää enemmän maksalaatikosta, kun sinä tykkäät enemmän makaronilaatikosta. Tuollaisen asian pohtiminen ei tuota mitä lisäarvoa tai kasvata millään tavalla. Asian voi selvittää vain ja ainoastaan kysymällä tältä henkilöltä itseltään syytä miksi hän pitää/tulee onnelliseksi jostain sellaisesta mistä sinä et tule, eikä vastausta voi soveltaa sellaisenaan kehenkään toiseen ihmiseen.

Tämähän ei siis ole mikään neuvottelu siitä mitä minä saan pohtia tai mitä en. Joskus syön aamupalaksi karkkia, sekin on ns. väärin mutta se on minun asiani, ei sinun.

Oliko sulla jotain lisättävä itse aiheeseen?

Jälleen outoa tulkintaa viestistäni. Sen sijaan, että lukisit vain vastauksen suoraa, pyrit lataamaan sisältöön itse luomiasi piilomerkityksiä. Tuossa viestissä ei ollut mitään sellaista kohtaa missä olisin kieltänyt sinua pohtimasta asiaa. Kerroin vain näkemykseni siitä, että tuosta näkökulmasta asian pohtiminen on järjetöntä. Se on täysin epälooginen tulokulma koko asiaan.

Tämä on vapaamuotoinen keskustelupalsta, joten jos teet tänne aloituksen, sinun on varauduttava siihen, että keskustelu on myös vapaamuotoista. Itse aiheeseen minulla ei ole sanottavaa, koska rautalankaesimerkillä havainnollistin sinulle jo edellisessä viestissä miksi asian pohtiminen tuosta näkökulmasta on turhaa. 

Hienosti käytetyt minuutit sulta. Katse pois ruudusta ja juttele sille lapsellesi 

Minulla ei ole lasta, olen vapaaehtoisesti lapseton. Tämä on sitä kuuluisaa omaa aikaa, tehotonta ajan tuhlausta samalla kun akut latautuu. Hyvin tärkeää tämäkin. Ei tämä sivusto vaan joutilaisuus 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeile vaikka siihen väliin kun olet 80v ja hyvinvointivaltio on luhistunut ja eläkkeet leikattu max. pariin sataan per kuukausi. 

Sitä varten on säästöt ja sijoitukset. Millenniaali on tiennyt aina että yhteiskunta ei tule ottamaan koppia.

Otatko tai otitko itse vanhempasi asumaan sun luokse kun eivät enää pärjää yksin? Tai pystyisitkö maksamaan heidän elämistään omasta pussistasi? Niinpä. Ei ne lapsetkaan sitä koppia ota.

Ehhh... Itse olen kyllä täysin valmis ottamaan vanhempani luokseni, jos eivät tule enää omillaan toimeen. Turhaan yleistät että kaikki lapset on yhtä itsekkäitä. 

Jos mitään ymmärrät maailman menosta niin kyseessä ei ole itsekkyys vaan ylipäätään onko mitään mistä antaa 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen ei ole tarkoitus mahtua mihinkään väliin vaan mullistaa elämä ja kaikki muu jää väliin.

Mitä mä en tajua tässä yhtälössä? Miten äidit voi voida hyvin ja onnellisesti?

Ei sinun tarvitsekaan tajuta. Riittää, kun oivallat, että me kaikki ihmiset olemme erilaisia. Jää paljon aikaa ja energiaa pois  turhasta ihmettelystä kun ymmärtää, että olemme yksilöitä ja jokaisen meidän onnellisuutemme kumpuaa omista yksilöllisistä asioista.

Tarkoitatko että äidit ei ehdi pohtia yhtään mitään sen hetken ulkopuolelta mitä juuri nyt konkreettisesti tapahtuu?

Joutilaisaika ihmetellä ja pohtia monenlaista asioita, myös niitä jotka ei itseä kosketa, kasvattaa mutta on myös terveellistä 

En. Outoa edes yrittää tulkita viestini tuolla tavoin. Maailmassa on paljon fiksumpaa tai viihdyttävämpää pohdittavaa kuin se minkä takia joku toinen tulee erilaisista asioista onnelliseksi kuin sinä. Sama kun käyttäisit aikaa pohtimalla miksi naapuri tykkää enemmän maksalaatikosta, kun sinä tykkäät enemmän makaronilaatikosta. Tuollaisen asian pohtiminen ei tuota mitä lisäarvoa tai kasvata millään tavalla. Asian voi selvittää vain ja ainoastaan kysymällä tältä henkilöltä itseltään syytä miksi hän pitää/tulee onnelliseksi jostain sellaisesta mistä sinä et tule, eikä vastausta voi soveltaa sellaisenaan kehenkään toiseen ihmiseen.

Tämähän ei siis ole mikään neuvottelu siitä mitä minä saan pohtia tai mitä en. Joskus syön aamupalaksi karkkia, sekin on ns. väärin mutta se on minun asiani, ei sinun.

Oliko sulla jotain lisättävä itse aiheeseen?

Jälleen outoa tulkintaa viestistäni. Sen sijaan, että lukisit vain vastauksen suoraa, pyrit lataamaan sisältöön itse luomiasi piilomerkityksiä. Tuossa viestissä ei ollut mitään sellaista kohtaa missä olisin kieltänyt sinua pohtimasta asiaa. Kerroin vain näkemykseni siitä, että tuosta näkökulmasta asian pohtiminen on järjetöntä. Se on täysin epälooginen tulokulma koko asiaan.

Tämä on vapaamuotoinen keskustelupalsta, joten jos teet tänne aloituksen, sinun on varauduttava siihen, että keskustelu on myös vapaamuotoista. Itse aiheeseen minulla ei ole sanottavaa, koska rautalankaesimerkillä havainnollistin sinulle jo edellisessä viestissä miksi asian pohtiminen tuosta näkökulmasta on turhaa. 

Hienosti käytetyt minuutit sulta. Katse pois ruudusta ja juttele sille lapsellesi 

Minulla ei ole lasta, olen vapaaehtoisesti lapseton. Tämä on sitä kuuluisaa omaa aikaa, tehotonta ajan tuhlausta samalla kun akut latautuu. Hyvin tärkeää tämäkin. Ei tämä sivusto vaan joutilaisuus 

Meistä kahdesta olen mielummin se joka pohdiskelee sitä sun tätä kuin se joka arvostelee mitä muut pohtii :) Mutta u do u boo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeile vaikka siihen väliin kun olet 80v ja hyvinvointivaltio on luhistunut ja eläkkeet leikattu max. pariin sataan per kuukausi. 

Sitä varten on säästöt ja sijoitukset. Millenniaali on tiennyt aina että yhteiskunta ei tule ottamaan koppia.

Otatko tai otitko itse vanhempasi asumaan sun luokse kun eivät enää pärjää yksin? Tai pystyisitkö maksamaan heidän elämistään omasta pussistasi? Niinpä. Ei ne lapsetkaan sitä koppia ota.

Mitä ne säästöt auttaa silloin kun horiset kuolleelle ruukkukasville ne samat jutut joka päivä uudelleen? Kun kukaan läheinen ei ole huomannut sairauden etenemistä ajoissa. 

Niillä säästöillä palkataan kotisiivous, ruokahuolto, terveyden ja hyvinvoinnin huolto yms. Ja tietenkin kaverit sekä tulevaisuudessa tekoälyrobotit.

Opettele priorisoimaan ajankäyttöäsi

Ap, olen myös itse lapseton. Itselläni on ollut noita samantyyppisiä mietteitä eri syystä. Siitä, kun aikanaan minulla oli koira, ja jotenkin hyvin se mahtui elämään, kulki mukana, oli vierailuillakin usein. Mutta nyt taas tuntuu etten enää millään jaksaisi ja ehtisi, ja rahatkaan ei riittäisi, jos haluan muutakin tehdä. 

Totesin sitten, että olen itse 10ssä vuodessa muuttunut, kiinnostaa nyt aivan eri jutut ja harrastukset, ja erilaiset tutut sekä tekemiset. Mutta silloin aikanaan koiralle on löytynyt luontaisesti sijaa, koska se oli itselleni tärkeä. Uskoisin, että tämä sama pätee myös moneen muuhun asiaan elämässä. 

Tuskin vanhemmat miettivät mihin väliin lapset mahtuvat, koska ovat niin olennainen osa sitä heidän elämää, ja ilman niitä lapsia ei ehkä osaisi elämäänsä edes kuvitella. 

Vierailija kirjoitti:

Oletkin jo liian vanha miettimään koko asiaa, mutta näköjään kuitenkin mietit. Olisi kannattanut miettiä jo kymmenen vuotta sitten. 

Voi hyvää päivää 10 vuotta sitten bailasin samppanjat ruiskuten bileissä ja yökerhoissa. Opiskelin ja elin rietasta taiteilijaelämää. Aikuistuin vasta 35-vuotiaana 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen ei ole tarkoitus mahtua mihinkään väliin vaan mullistaa elämä ja kaikki muu jää väliin.

Mitä mä en tajua tässä yhtälössä? Miten äidit voi voida hyvin ja onnellisesti?

Ei sinun tarvitsekaan tajuta. Riittää, kun oivallat, että me kaikki ihmiset olemme erilaisia. Jää paljon aikaa ja energiaa pois  turhasta ihmettelystä kun ymmärtää, että olemme yksilöitä ja jokaisen meidän onnellisuutemme kumpuaa omista yksilöllisistä asioista.

Tarkoitatko että äidit ei ehdi pohtia yhtään mitään sen hetken ulkopuolelta mitä juuri nyt konkreettisesti tapahtuu?

Joutilaisaika ihmetellä ja pohtia monenlaista asioita, myös niitä jotka ei itseä kosketa, kasvattaa mutta on myös terveellistä 

En. Outoa edes yrittää tulkita viestini tuolla tavoin. Maailmassa on paljon fiksumpaa tai viihdyttävämpää pohdittavaa kuin se minkä takia joku toinen tulee erilaisista asioista onnelliseksi kuin sinä. Sama kun käyttäisit aikaa pohtimalla miksi naapuri tykkää enemmän maksalaatikosta, kun sinä tykkäät enemmän makaronilaatikosta. Tuollaisen asian pohtiminen ei tuota mitä lisäarvoa tai kasvata millään tavalla. Asian voi selvittää vain ja ainoastaan kysymällä tältä henkilöltä itseltään syytä miksi hän pitää/tulee onnelliseksi jostain sellaisesta mistä sinä et tule, eikä vastausta voi soveltaa sellaisenaan kehenkään toiseen ihmiseen.

Tämähän ei siis ole mikään neuvottelu siitä mitä minä saan pohtia tai mitä en. Joskus syön aamupalaksi karkkia, sekin on ns. väärin mutta se on minun asiani, ei sinun.

Oliko sulla jotain lisättävä itse aiheeseen?

Jälleen outoa tulkintaa viestistäni. Sen sijaan, että lukisit vain vastauksen suoraa, pyrit lataamaan sisältöön itse luomiasi piilomerkityksiä. Tuossa viestissä ei ollut mitään sellaista kohtaa missä olisin kieltänyt sinua pohtimasta asiaa. Kerroin vain näkemykseni siitä, että tuosta näkökulmasta asian pohtiminen on järjetöntä. Se on täysin epälooginen tulokulma koko asiaan.

Tämä on vapaamuotoinen keskustelupalsta, joten jos teet tänne aloituksen, sinun on varauduttava siihen, että keskustelu on myös vapaamuotoista. Itse aiheeseen minulla ei ole sanottavaa, koska rautalankaesimerkillä havainnollistin sinulle jo edellisessä viestissä miksi asian pohtiminen tuosta näkökulmasta on turhaa. 

Hienosti käytetyt minuutit sulta. Katse pois ruudusta ja juttele sille lapsellesi 

Minulla ei ole lasta, olen vapaaehtoisesti lapseton. Tämä on sitä kuuluisaa omaa aikaa, tehotonta ajan tuhlausta samalla kun akut latautuu. Hyvin tärkeää tämäkin. Ei tämä sivusto vaan joutilaisuus 

Meistä kahdesta olen mielummin se joka pohdiskelee sitä sun tätä kuin se joka arvostelee mitä muut pohtii :) Mutta u do u boo

Kyllä juuri näin. Sinä pohdit asiaa epäloogisesta näkökulmasta ja minä taas pohdin ihmisten epäloogisuutta. Tämä juuri on on vapaamuotoisen keskustelupalstan idea ja sen takia täällä on tilaa jokaiselle omista lähtökohdistaan ja kapasiteettinsa mukaan keskusteleville.

Vierailija kirjoitti:

Tuon ikäisellä lapset on yleensä 15-v.

Ei todellakaan ole, paitsi ehkä jos asuu jossain perähikiällä jossa ei ole muuta tekemistä kuin heilutella heppiä ja levitellä lettua. 

 

Tunnen pari 45v naista jotka ovat isoäitejä. Ovat pelanneet elämänsä kortit oikein.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen ei ole tarkoitus mahtua mihinkään väliin vaan mullistaa elämä ja kaikki muu jää väliin.

Niin, naisilla jää kaikki väliin, mammaudutaan ja kuljeskellaan puklu vaatteissa ja rasvaletissä. Moni mies sen sijaan jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut. 

Vierailija kirjoitti:

Sinkuilla / lapsettomilla on kiire. Työkaveri, lapseton sinkku, valitteli kiirettä, kun pitää mennä sinne sun tänne. Mietin asiaa ja ajattlein, että kyllä minulla on helppoa, kun ei ole kiire minnekään. Töiden jälkeen hakemaan lapset hoidosta ja sitten suoraan  kotiin. Välillä sama ruokakaupan kautta.

Sama havainto. 😄 Lapseton sinkku yksiössä. Ei ehdi laittaa ruokaa, ei liikkua, hirveä numero siivoamisesta, aina väsynyt, ei ehdi ajoissa nukkumaan, kun kiire (siellä kotona), tulee töihin myöhässä jne. Itse haen kotimatkalla lapset ja menen laittamaan ruokaa ja muita kotiaskareita. Seitsemältä olen tehnyt kaiken pakollisen. Loppu illan voin olla ilman mitään kiirettä. Käyn melkein joka ilta 0,5-1h lenkillä ja tulen sitten sohvalle makaamaan. Joskus tuntuu vähän kiireeltä aamulla, mutta eipä muuten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et käy edes kynsisalongissa? Härregud. Ei kyllä sitten millään ehdi lastakaan.

En todellakaan ehdi. Kestää 2-3 tuntia! En myöskään käy baareissa tai kovin usein edes ruokaravintoloissa, koska se vie koko illan ja veisi seuraavan päivänkin, mikäli en menisi autolla ja olisi vesilinjalla

Miten ihmeessä joku pystyy elämään täyttä elämää ja hoitamaan siinä sivussa pahimmillaan useamman kuin yhden lapsen? Ap

Toiset saa aikaan asioita ja toiset sitten hyvin vähän.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen pari 45v naista jotka ovat isoäitejä. Ovat pelanneet elämänsä kortit oikein.

No mikäs siinä jos haluaa olla piika. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen ei ole tarkoitus mahtua mihinkään väliin vaan mullistaa elämä ja kaikki muu jää väliin.

Mitä mä en tajua tässä yhtälössä? Miten äidit voi voida hyvin ja onnellisesti?

Ei sinun tarvitsekaan tajuta. Riittää, kun oivallat, että me kaikki ihmiset olemme erilaisia. Jää paljon aikaa ja energiaa pois  turhasta ihmettelystä kun ymmärtää, että olemme yksilöitä ja jokaisen meidän onnellisuutemme kumpuaa omista yksilöllisistä asioista.

Tarkoitatko että äidit ei ehdi pohtia yhtään mitään sen hetken ulkopuolelta mitä juuri nyt konkreettisesti tapahtuu?

Joutilaisaika ihmetellä ja pohtia monenlaista asioita, myös niitä jotka ei itseä kosketa, kasvattaa mutta on myös terveellistä 

En. Outoa edes yrittää tulkita viestini tuolla tavoin. Maailmassa on paljon fiksumpaa tai viihdyttävämpää pohdittavaa kuin se minkä takia joku toinen tulee erilaisista asioista onnelliseksi kuin sinä. Sama kun käyttäisit aikaa pohtimalla miksi naapuri tykkää enemmän maksalaatikosta, kun sinä tykkäät enemmän makaronilaatikosta. Tuollaisen asian pohtiminen ei tuota mitä lisäarvoa tai kasvata millään tavalla. Asian voi selvittää vain ja ainoastaan kysymällä tältä henkilöltä itseltään syytä miksi hän pitää/tulee onnelliseksi jostain sellaisesta mistä sinä et tule, eikä vastausta voi soveltaa sellaisenaan kehenkään toiseen ihmiseen.

Tämähän ei siis ole mikään neuvottelu siitä mitä minä saan pohtia tai mitä en. Joskus syön aamupalaksi karkkia, sekin on ns. väärin mutta se on minun asiani, ei sinun.

Oliko sulla jotain lisättävä itse aiheeseen?

Jälleen outoa tulkintaa viestistäni. Sen sijaan, että lukisit vain vastauksen suoraa, pyrit lataamaan sisältöön itse luomiasi piilomerkityksiä. Tuossa viestissä ei ollut mitään sellaista kohtaa missä olisin kieltänyt sinua pohtimasta asiaa. Kerroin vain näkemykseni siitä, että tuosta näkökulmasta asian pohtiminen on järjetöntä. Se on täysin epälooginen tulokulma koko asiaan.

Tämä on vapaamuotoinen keskustelupalsta, joten jos teet tänne aloituksen, sinun on varauduttava siihen, että keskustelu on myös vapaamuotoista. Itse aiheeseen minulla ei ole sanottavaa, koska rautalankaesimerkillä havainnollistin sinulle jo edellisessä viestissä miksi asian pohtiminen tuosta näkökulmasta on turhaa. 

Hienosti käytetyt minuutit sulta. Katse pois ruudusta ja juttele sille lapsellesi 

Minulla ei ole lasta, olen vapaaehtoisesti lapseton. Tämä on sitä kuuluisaa omaa aikaa, tehotonta ajan tuhlausta samalla kun akut latautuu. Hyvin tärkeää tämäkin. Ei tämä sivusto vaan joutilaisuus 

Meistä kahdesta olen mielummin se joka pohdiskelee sitä sun tätä kuin se joka arvostelee mitä muut pohtii :) Mutta u do u boo

Kyllä juuri näin. Sinä pohdit asiaa epäloogisesta näkökulmasta ja minä taas pohdin ihmisten epäloogisuutta. Tämä juuri on on vapaamuotoisen keskustelupalstan idea ja sen takia täällä on tilaa jokaiselle omista lähtökohdistaan ja kapasiteettinsa mukaan keskusteleville.

Kohta on kevät ja maraton-kisat alkaa. Menovinkkinä sulle yleisöön arvostelemaan juoksijoiden varusteita, tekniikkaa sekä suoritusaikaa.  Tai jos vastaavasti taide kiinnostaa niin museoon nauramaan teoksille että onpa tyhmä teos.

Tai mitä sinä ja sun tyyppiset ihmiset nyt tekee vapaa-ajalla. Säiden parantuessa ei tarvi roikkua pakosti foorumilla 

Vierailija kirjoitti:

Ei kai elämässä mikään voi muuttua, jos et ole valmis muuttamaan mitään nykytilanteesta. Jos et halua lasta niin sitten olet varmasti valinnut oikein pysyä lapsettomana. Sinänsä kyllä hieman outoa verrata lasta kynsisalonkiin. 

Hitto että inhoan ihmisiä jotka nillittävät ja pöyristelevät milloin mistäkin "väärin" verratusta asiasta, ja nyt ei edes prkl verrattu niitä sinun pyhiä pershedelmiäsi niihin kynsiin. 

Dorka.

Heh, aika huvittavaa miten työkaverillanikin, sinkulla ei ole aikaa paljon mihinkään ja ihmettelee miten jaksat esimerkiksi laittaa itse kaikki ruoat, myös ne lounaat ja ottaa töihin mukaan :D

Uusavuttomuutta sanon minä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et käy edes kynsisalongissa? Härregud. Ei kyllä sitten millään ehdi lastakaan.

En todellakaan ehdi. Kestää 2-3 tuntia! En myöskään käy baareissa tai kovin usein edes ruokaravintoloissa, koska se vie koko illan ja veisi seuraavan päivänkin, mikäli en menisi autolla ja olisi vesilinjalla

Miten ihmeessä joku pystyy elämään täyttä elämää ja hoitamaan siinä sivussa pahimmillaan useamman kuin yhden lapsen? Ap

Toiset saa aikaan asioita ja toiset sitten hyvin vähän.

Tehdyn lapsen hoito ja kasvatus ei ole mikään varsinainen aikaansaannos vaan pakkotilanne mihin on itsensä ajanut, mikäli lapsen hyvinvointi ja huoltajuus kiinnostaa