Lue keskustelun säännöt.
Tästä syystä tykkään 1/200 miehestä tinderissä
07.03.2026 |
Olen 45v velanainen. Kokeen omaisesti kävin läpi ekat 200 miestä tinderissä samalla kun tein tukkinaisen kirjanpitoa. 200 miehestä laitoin oikealle yhden. Muut menivät hylkäykseen seuraavista syistä (Huom siinä järjestyksessä missä profiilit hylkään, eli monilla varmaan oli useampia syitä, mutta en ala lukea profiilia loppuun jos joku muu deal breaker tulee vastaan ensin):
77 Ei vahvistettua kuvaa tai ei ollenkaan kuvia itsestään tai selkeästi ikivanhat kuvat (tyyliin ikä 47v ja kuvat selkeästi luokkaa 30 vuotiaasta, ja näyttävätkin 15+ vuotta sitten otetun laatuisilta) - - > nämä ovat huijareita tai pettäjiä tai vaan yrittävät piilottaa oikean henkilöllisyytensä. (itsenäni on 6 kuvaa, kaikki vuoden sisältä ja ilman mitään filttereitä)
107 Ei ollenkaan profiilitekstiä tai jokin yksittäin turha tieto kuten pituus tai "kysy lisää" tai "37v nuorimies". - - > en kiinnostu kenestäkään pelkän ulkonäön perusteella, ja jos ei jaksa kertoa itsestään mitään, tuskin kovin tosissaan etsii seuraa. (itselläni on profiili viimeistä merkkiä miten täytetty)
7 kertoo että on lapsia tai haluaa lapsia - - > velana luonnollisesti eivät sovi
7 kuvissa polttaa tupakkaa - - > en voisi pussata tuhkakuppia
1 etsii aivan erityylistä naista mitä itse olen (tatuoitua rokkimimmiä, olen hillitty business casual tyylinen uranainen)
Yhdestä tykkäsin, hänellä oli sentään muutama lause itsestään, vaikkei nekään sen kummempaa mielenkiintoa herättäneet. Mutta jos odottaisin että jollakin on oikeasti mielenkiintoinen profiili, laittaisin oikealle ehkä 1/ 10 000...
Väitän että useimmilla naisilla hyvin alhainen tykkäysprosentti johtuu samanlaisista syistä, ei siitä että mies ei ole "pitkä, komea ja rikas". Mitään tinderin karkkikauppaa naisille en ole vielä löytänyt, kun se on täynnä näitä tyhjiä profiileja tai botteja/huijareita...
Kommentit (1050)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä syystä vältän Tinderiä kuin ruttoa
Toisaalta, jos miettii kadulla vastaantulijoita, niin monestako olisit kiinnostunut? Valtaosa ei herätä mitään huomiota saati kiinnostusta.
Eri, mutta tätä samaa mietin itsekin. Eihän ulkonäön perusteella pysty sanomaan mitään ihmisestä. Varsinkin naisilla näyttää olevan kova luotto siihen että tinderiinkään ei tarvitse olla kuin kuvat, koska kaikki miehet tykkää, mutta näin ei todellisuudessa ole. Tunnistan itseni olevan se 1/200 mies, ainakin sitä seuraa tulee niin paljon. Mutta eihän minua kiinnosta vähääkään naisen pelkät kuvat, eiväthän ne kerro mitään siitä mistä nainen on esim kiinnostuksen kohteet, luonteenpiirteistä jne. Jos alkaisin näitä erikseen kaikilta mätseiltä kysellä niin tulisi liian usein törmäyksiä, "tykkäät lavatansseista ja ravintoloista, minä terveellistä elämäntavoista ja liikunnasta". Mutta kun jotkut ovat tajunneet ne laittaa sinne niin voin keskittyä niihin. Näen naisen teksteistä yhteyttä ja kun tykkään siitä sopivasta niin kyllä, olemme lähes aina match.
Ei ole mitään "sitä" 1/200 miestä. Jokaisella naisella on omat mieltymyksensä ja "se oma" 1/200 mies.
En sitä tarkoittanutkaan. Tottakai jokaisella on omat kriteerinsä. Tykkäähän ap kin ilmeisesti ravintoloista ja matkusteluista, itselläni ne eivät paranna elintasoa vaan ovat lähtökohtaisesti aika tylsiä molemmat. Tarkoitin 1/200 miehellä sitä että olen erittäin suosittu, kenestä tykkään, hän tykkää minusta kyllä huomattavan usein takaisin.
Ei tuo silti tarkoita sitä, että olisit suosittu kaikkien naisten keskuudessa. Se tarkoitaa sitä, että sun profiili on hyvä ja sä tykkäät sun kaltaisista naisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi olennainen huomio.
Useimmat tuntemani miehet eivät ensisijaisesti hae naista jonka kanssa voisi keskustella politiikasta. Itse keskustelen mielelläni politiikasta, mutta myönnän, että voisin helposti olla parisuhteessa naisen kanssa jota politiikka ei kiinnosta. Voin keskustella politiikasta kaverieni tai työkaverieni kanssa. Sama pätee työhön; monellekin naiselle on tärkeää, että kotona keskustellaan paljon työasioista ja ollaan "tiimi". Monellekin tuntemalleni miehelle työ on työtä ja vapaa-aika on vapaa-aikaa. Ei heitä kiinnosta sparrata ja brainstormata kotona, saati levittää multikansallisen firman corporate bullshittiä. Päivittäisestä työstä keskusteleminen kotona ei olisi välttämätöntä minullekaan, ja mieluummin pitäisin niin, että puhutaan aiheesta lähinnä jos on joku merkittävä tilanne meneillään.
Mutta sitten taas romantiikka, seksi ja muu hassuttelu on sellaista jota en voi tehdä kaverieni tai työkaverieni kanssa. Sanna Marinia lainatakseni, minä kaipaan parisuhteelta iloa ja valoa, ja sitä että kotona saa olla oma itsensä. En todellakaan kaipaa ryppyotsaista miessuorittamista jossa pitää varoa ettei yksittäistä sanaa tai ilmettä tulkita "lapselliseksi" tai "epämiehekkääksi". Kotiin tullessa akku on käytetty melko lailla loppuun, joten en tule heittämään jotain nokkelaa tai syvällistä aiheesta kuin aiheesta 0,5 sekunnin reaktioajalla. Kun halaillaan sohvalla, en pidä leukaa ylhäällä, rintakehää leveänä ja ääntä matalana. Saatanpa vaikka olla siinä sikiöasennossa ja jokellella jos siltä tuntuu.
Tämän kirjoitti introvertti VELA-mies, joka olisi ap:n kriteerilistan perusteella sitä mitä ap etsii. Mutta tämän ketjun perusteella jää tunne, että ap:n seurassa olo olisi kuin työhaastattelussa. Onko asia oikeasti näin, sitä en tiedä, mutta en varmasti ole ainoa joka on saanut tällaisen kuvan. Koska ap etsii miestä Tinderissä, voi olla niinkin, että ap:lla on ollut kiire päästä näkemään miehen syvällinen ja vakava puoli, kun taas mies on ajatellut "okei tykätään samoista asioista, mutta onko tämä ihminen myös hauskaa seuraa?".
Ja tämän kirjoitti elintasonlaskijamies :D
Juu,on kyllä huomattu, että miehille kelpaa nainen kuin nainen romantiikkaan, seksiin ja hassutteluun, eikä mitään henkistä kohtaamista tai yhteisiä kiinnostuksenohteita tarvita. Miehille tuntuu olevan ihan sama, kuka se nainen on, kunhan nyt ulkonäkö on ihan ok, ja sitten vaan suoritetaan jotain geneeristä romantiikkaa, geneeristä hassuttelua ja geneeristä seksiä - kuin kaksi persoonatonta ihmistä, jotka larppaavat miehen ja naisen prototyyppejä yhdessä. Tämä tuntuu monelle miehelle olevan ihannesuhde, ja sitten ollaan ihan ihmeissään, kun nainen etsiikin siihen romantiikkaan, seksiin ja hassutteluun samanhenkistä ihmistä, jonka kanssa oikeasto sopisi yhteen, ja jonka kanssa voisi tehdä muutakin sen romantiikan, seksin ja hassuttelun lisäksi, ja jopa (hui!) jutella ja keskustella.
Tämä on hyvä huomio. Nimenomaan ainoa keino aidosti tutustua siihen kumppaniin on keskustelu - syvällinen sellainen. Sekä suhteen alussa että myös sen jatkuessa, koska ihmiset ja mielipiteet muuttuu, maailma muuttuu, ja aina löytyy uusia asioita joista aidosti kummpanistaan kiinnostunut on utelias tietämään kumppaninsa ajatukset.
Ilman tätä keskustelua kumppaniaan ei voi aidosti, syvästi tuntea, vaan seura jää juuri tuolle pinnalliselle "hassutellaan ja harrastetaan seksiä" tasolle. Minulle, ja varmaan monille muillekin naisille, se vaan ei riitä suhteen sisällöksi. Itse en ainakaan saa mitään siitä kevyesti kanssakäymisestä jos suhteessa ei ole myös syvällistä aspektia. Sehän on hassuttelua jonkun puolituntemattoman kanssa, jolle minä en oikein persoonana merkitse mitään, enkä minä tiedä hänestä persoonana juuri mitään. Todella pinnallista eikä anna minulle mitään sellaista joka perustelisi parisuhteen olemassaolon. Mieluummin sitten hassuttelen ystävien kanssa, ja hoitelen seksitarpeet itsekseni.
Ap
Tämän voin allekirjoittaa kyllä. Molemmat tarvitaan. Jos nyt joku ajatteli, ettei minua kiinnostaisi se syvällinen puoli, niin se on väärä tulkinta. Liityinhän keskusteluun mainitsemalla syvällisten puhumisen jossain kukkulalla ravintolan ja pinnallisen small talkin sijasta.
Pointtini on, ettei tämä tarvitse tarkoittaa politiikasta tai työpäivästä puhumista. En ole sitä mieltä, että nämä olisivat erityisen syvällisiä aiheita ylipäätään. Syvällisiä aiheita ovat sellaiset, joita ei jaeta monenkaan ihmisen kanssa.
ElintasonlaskijaNe ovat syvällisiä(= syvällisempiä) siihen verrattuna mitä useimmat miehet tarjoavat. Se kun on lähinnä päivittäiset tarpeet, ts se mitä tehdään ja mitä syödään, ja ehkä puhe auton moottoreista tai kuka voitti formuloissa. Siihen nähden vaikka poliittisista kysymyksistä tai työpaikan dynamiikasta keskustelu on jo monta asetta syvällisempää.
Ja sinua tulkitaan "väärin" koska itse olkiukkoilet kuinka joku haluaisi puhua vain ja ainoastaan vakavista asioista 247. Ei kannata itse kärjistää, jos ei halua omia sanojaan tulkittavan samanlaisen linssin lävitse.
Tämä kuulostaa taas siltä, että sinä katsot sinua kiinnostavat asiat paremmiksi kuin toista kiinnostavat asiat. Tämä huomaa palstalla jatkuvasti; miehiä usein kiinnostavat asiat tuomitaan jotenkin lähtökohtaisesti typerämmiksi.
Millä perusteella esimerkiksi auton moottorit ja formulat ovat vähemmän syvällinen aihe? Molemmat ovat äärimmäisen monimutkaisia, ja minä väittäisin, että harva tekee työkseen monimutkaisempia asioita kuin mitä formulakisoissa tapahtuu.
Itseäni ei siis kiinnosta näistä aiheista kumpikaan, mutta olisi epärehellistä väittää, ettäkö nämä aiheet olisivat jotenkin pinnallisempia.
Elintasonlaskija
Moni mies hieman kaihtaa valanaisia, koska usein kyseessä ei ole täysin vala. On vain käynyt niin, että on etsitty ja katsottu, jos se seuraava deitti olisi se täydellinen match, mutta ei sit ole sellaista löytänyt, parasta ennen -päivä on mennyt ja on jo liian myöhäistä.. Yleensä asiaan liittyy surua ja katkeruutta, mikä ei mahdolliselle suhteelle ole hyväksi.
Ärsyttääkseni keskustelijoita lisää, olen havainnut erään stereotypia todeksi. Minulla sattuu olemaan aika lailla fifty/fifty miespuolisia ja naispuolisia kavereita. En ole varma onko se lopulta hyvä asia, mutta näin kuitenkin on.
Olen huomannut, että keskustelu on erilaista. Miesporukassa on tyypillisempää, että keskustellaan yhdestä aiheesta pitkään. Esimerkiksi kun porukassa on ammattikokki, keskustellaan paistinpannujen materiaaleista, paistotekniikoista, jne. Miesporukassa usein arvostetaan sitä, että joku tuntee asian perinpohjaisesti. Ei haittaa jos miettii vastaustaan pitkään, tai puhuu pitkään. Tämä on siis todellinen esimerkki; muusta ei illan aikana ehdittykään keskustella :D
Naisporukassa on usein niin, että aihe vaihtuu useammin ja siksi siinä ei päästä yhtä syvälle. Keskitytään enemmän kokemuksiin ja elämyksiin. Keskustelussa pärjää paremmin kun "osaa heittää jotain aiheesta kuin aiheesta", on sosiaalisesti sukkela ja osaa reagoida nopeasti.
Minusta on väärin sanoa, että miehet eivät olisi syvällisiä, jos peruste on vain se, ettei aihe tai tapa keskustella siitä satu kiinnostamaan sinua.
Elintasonlaskija
Vierailija kirjoitti:
Moni mies hieman kaihtaa valanaisia, koska usein kyseessä ei ole täysin vala. On vain käynyt niin, että on etsitty ja katsottu, jos se seuraava deitti olisi se täydellinen match, mutta ei sit ole sellaista löytänyt, parasta ennen -päivä on mennyt ja on jo liian myöhäistä.. Yleensä asiaan liittyy surua ja katkeruutta, mikä ei mahdolliselle suhteelle ole hyväksi.
Tuota on vaikea allekirjoittaa, etenkin kun ap selkeästi etsii velamiestä.
Elintasonlaskija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi olennainen huomio.
Useimmat tuntemani miehet eivät ensisijaisesti hae naista jonka kanssa voisi keskustella politiikasta. Itse keskustelen mielelläni politiikasta, mutta myönnän, että voisin helposti olla parisuhteessa naisen kanssa jota politiikka ei kiinnosta. Voin keskustella politiikasta kaverieni tai työkaverieni kanssa. Sama pätee työhön; monellekin naiselle on tärkeää, että kotona keskustellaan paljon työasioista ja ollaan "tiimi". Monellekin tuntemalleni miehelle työ on työtä ja vapaa-aika on vapaa-aikaa. Ei heitä kiinnosta sparrata ja brainstormata kotona, saati levittää multikansallisen firman corporate bullshittiä. Päivittäisestä työstä keskusteleminen kotona ei olisi välttämätöntä minullekaan, ja mieluummin pitäisin niin, että puhutaan aiheesta lähinnä jos on joku merkittävä tilanne meneillään.
Mutta sitten taas romantiikka, seksi ja muu hassuttelu on sellaista jota en voi tehdä kaverieni tai työkaverieni kanssa. Sanna Marinia lainatakseni, minä kaipaan parisuhteelta iloa ja valoa, ja sitä että kotona saa olla oma itsensä. En todellakaan kaipaa ryppyotsaista miessuorittamista jossa pitää varoa ettei yksittäistä sanaa tai ilmettä tulkita "lapselliseksi" tai "epämiehekkääksi". Kotiin tullessa akku on käytetty melko lailla loppuun, joten en tule heittämään jotain nokkelaa tai syvällistä aiheesta kuin aiheesta 0,5 sekunnin reaktioajalla. Kun halaillaan sohvalla, en pidä leukaa ylhäällä, rintakehää leveänä ja ääntä matalana. Saatanpa vaikka olla siinä sikiöasennossa ja jokellella jos siltä tuntuu.
Tämän kirjoitti introvertti VELA-mies, joka olisi ap:n kriteerilistan perusteella sitä mitä ap etsii. Mutta tämän ketjun perusteella jää tunne, että ap:n seurassa olo olisi kuin työhaastattelussa. Onko asia oikeasti näin, sitä en tiedä, mutta en varmasti ole ainoa joka on saanut tällaisen kuvan. Koska ap etsii miestä Tinderissä, voi olla niinkin, että ap:lla on ollut kiire päästä näkemään miehen syvällinen ja vakava puoli, kun taas mies on ajatellut "okei tykätään samoista asioista, mutta onko tämä ihminen myös hauskaa seuraa?".
Ja tämän kirjoitti elintasonlaskijamies :D
Juu,on kyllä huomattu, että miehille kelpaa nainen kuin nainen romantiikkaan, seksiin ja hassutteluun, eikä mitään henkistä kohtaamista tai yhteisiä kiinnostuksenohteita tarvita. Miehille tuntuu olevan ihan sama, kuka se nainen on, kunhan nyt ulkonäkö on ihan ok, ja sitten vaan suoritetaan jotain geneeristä romantiikkaa, geneeristä hassuttelua ja geneeristä seksiä - kuin kaksi persoonatonta ihmistä, jotka larppaavat miehen ja naisen prototyyppejä yhdessä. Tämä tuntuu monelle miehelle olevan ihannesuhde, ja sitten ollaan ihan ihmeissään, kun nainen etsiikin siihen romantiikkaan, seksiin ja hassutteluun samanhenkistä ihmistä, jonka kanssa oikeasto sopisi yhteen, ja jonka kanssa voisi tehdä muutakin sen romantiikan, seksin ja hassuttelun lisäksi, ja jopa (hui!) jutella ja keskustella.
Tässä vedettiin mutkat suoriksi oikein kunnolla :D
Kyllä parisuhteessa pitää nimenomaan olla henkinen kohtaaminen ja yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Mutta niiden ei tarvitse olla 100% samat kaikilta osin, eikä kumppanin kanssa tarvitse puhua päivittäin juuri niistä tietyistä asioista kuten vaikka politiikasta tai päivittäisistä työasioista.
Maailma on täynnä onnellisia parisuhteita joissa toinen harrastaa vaikka valokuvausta ja toinen joogaa. Useimmille ihmisille työ ei ole suuri intohimo josta halutaan puhua kotonakin. On jopa parisuhteita joissa äänestetään eri puolueita, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin.
Minä olen samassa tilanteessa kuin ap, eli parisuhdetta ei tuosta noin vain löydy. Jos lähtisin mukaan uusperhearkeen, sitten löytyisi kyllä, mutta tätä en halua. Sekin auttaisi jos lakkaisin olemasta nuukailija ja käyttäisin rahaa juuri siihen keskiluokkaiseen elämään jota elin. En halua tätäkään. Sanottiin mitä sanottiin, aika monelle ihan tavalliselle naiselle hyvä rahatilanne ja herrasmiesmäisyys tarjoamisen suhteen ovat aika suurin turn-on. Ei tarvitse olla se OF-gold digger. Joten. Minusta on hölmöä listata paperille ehdottomia ja millintarkkoja periaatteita, jos ja kun sillä ehdoin tahdoin tekee tilanteen sellaiseksi, että etsii neulaa heinäsuovasta.
On myös aika usein niin, että sinun vaatimasi asiat ovat ehdottoman järkeviä, mutta kummasti ne toisen osapuolen vaatimukset ovat ihan tyhmiä. Mutta tämä nyt ei vain mene siten, että joku voisi määrittää mitkä vaatimukset - tai toivomukset - ovat "oikeita" ja mitkä "vääriä".Jatkuvasti näissä keskusteluissa toistuu tämä "ei harrastusten tarvitse olla 100% samoja, ja sitten heitetään joku esimerkki pariskunnasta, josta toinen joogaa ja toinen valokuvaa, ja hyvin menee. Ihan kuin missaisitte pointin kokonaan. Ei varmaan kukaan aikuinen ajattelekaan, että kaikkien harrastusten on oltava 100% samoja, vaan kyse on siitä, että etsitään ihmistä, jonka kanssa on jotain yhteistä, jonka kanssa ollaan samalla aaltopituudella. Oletettavasti tuolla joogaaja-valokuvaaja-parikunnallakin on jotain yhdistäviä asioita, vaikka yksittäinen harrastus voisikin olla eri. Kaikille ei harrastus myöskään ole vain tapa kuluttaa aikaa, joskus se on paljon merkityksellisempi asia, intihimon kohde oikeastaan. Ymmärrän myös hyvin, että vaikkapa larppaaja haluaa kumppanin, joka vähintään ymmärtää tai suhtautuu positiivisesti larppaamiseen. Moni liikunnallinen ihminen tai luonnossa liikkuja haluaisi kumppanin, jolla olisi samanlainen elämäntyyli. Aika usein kyse on samantyyppisistä tai samansuuntaisista kiinnostuksenkohteista ja ajattelutavoista, mitkä heijastelevat harrastuksiin.
Ja moni yksinkertaisesti haluaa, että kumppanin kanssa muutakin yhdistävää ja muutakin yhteistä tekemistä kuin seksi ja arjen pyörittäminen.
Noin kommentoivat ne olkiukkoilijat, jotka yrittävät saada yhteensopivuuden puolesta puhujat kuulostamaan typeriltä. Ihan siis puhdasta trollausta, kun kukaan, siis yksikään, ei ole ollut etsimässä kumppania jolla on samat harrastukset. Poliittiset arvot, uskonnollinen vakaumus, lisääntymishalut yms ovat ihan eri tason yhteenkuuluvuutta kuin "käydäänkö samalla salilla".
Tai ehkä he ovat itse niitä super pinnallisia ihmisiä, jotka eivät aidosti tunnista mistä ihmiset puhuvat kun puhuvat yhteensopivista arvoista. Jos kumppani on vain "kuori joka tekee asioita" (sen sijaan että olisi persoona jolla on arvoja, toiveita, pelkoja, uskomuksia, jne jne), silloin toki heille yhteensopivuuskin lienee "kumpikin pitää toisen ulkonäöstä" + "tehtävät asiat sopivat yhteen". Jos ei vaan ole syvällisyyttä, niin eihän sitä ymmärrä että se syvällinen taso on se mitä tässä yritetään mätsätä. Ei harrastukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi olennainen huomio.
Useimmat tuntemani miehet eivät ensisijaisesti hae naista jonka kanssa voisi keskustella politiikasta. Itse keskustelen mielelläni politiikasta, mutta myönnän, että voisin helposti olla parisuhteessa naisen kanssa jota politiikka ei kiinnosta. Voin keskustella politiikasta kaverieni tai työkaverieni kanssa. Sama pätee työhön; monellekin naiselle on tärkeää, että kotona keskustellaan paljon työasioista ja ollaan "tiimi". Monellekin tuntemalleni miehelle työ on työtä ja vapaa-aika on vapaa-aikaa. Ei heitä kiinnosta sparrata ja brainstormata kotona, saati levittää multikansallisen firman corporate bullshittiä. Päivittäisestä työstä keskusteleminen kotona ei olisi välttämätöntä minullekaan, ja mieluummin pitäisin niin, että puhutaan aiheesta lähinnä jos on joku merkittävä tilanne meneillään.
Mutta sitten taas romantiikka, seksi ja muu hassuttelu on sellaista jota en voi tehdä kaverieni tai työkaverieni kanssa. Sanna Marinia lainatakseni, minä kaipaan parisuhteelta iloa ja valoa, ja sitä että kotona saa olla oma itsensä. En todellakaan kaipaa ryppyotsaista miessuorittamista jossa pitää varoa ettei yksittäistä sanaa tai ilmettä tulkita "lapselliseksi" tai "epämiehekkääksi". Kotiin tullessa akku on käytetty melko lailla loppuun, joten en tule heittämään jotain nokkelaa tai syvällistä aiheesta kuin aiheesta 0,5 sekunnin reaktioajalla. Kun halaillaan sohvalla, en pidä leukaa ylhäällä, rintakehää leveänä ja ääntä matalana. Saatanpa vaikka olla siinä sikiöasennossa ja jokellella jos siltä tuntuu.
Tämän kirjoitti introvertti VELA-mies, joka olisi ap:n kriteerilistan perusteella sitä mitä ap etsii. Mutta tämän ketjun perusteella jää tunne, että ap:n seurassa olo olisi kuin työhaastattelussa. Onko asia oikeasti näin, sitä en tiedä, mutta en varmasti ole ainoa joka on saanut tällaisen kuvan. Koska ap etsii miestä Tinderissä, voi olla niinkin, että ap:lla on ollut kiire päästä näkemään miehen syvällinen ja vakava puoli, kun taas mies on ajatellut "okei tykätään samoista asioista, mutta onko tämä ihminen myös hauskaa seuraa?".
Ja tämän kirjoitti elintasonlaskijamies :D
Juu,on kyllä huomattu, että miehille kelpaa nainen kuin nainen romantiikkaan, seksiin ja hassutteluun, eikä mitään henkistä kohtaamista tai yhteisiä kiinnostuksenohteita tarvita. Miehille tuntuu olevan ihan sama, kuka se nainen on, kunhan nyt ulkonäkö on ihan ok, ja sitten vaan suoritetaan jotain geneeristä romantiikkaa, geneeristä hassuttelua ja geneeristä seksiä - kuin kaksi persoonatonta ihmistä, jotka larppaavat miehen ja naisen prototyyppejä yhdessä. Tämä tuntuu monelle miehelle olevan ihannesuhde, ja sitten ollaan ihan ihmeissään, kun nainen etsiikin siihen romantiikkaan, seksiin ja hassutteluun samanhenkistä ihmistä, jonka kanssa oikeasto sopisi yhteen, ja jonka kanssa voisi tehdä muutakin sen romantiikan, seksin ja hassuttelun lisäksi, ja jopa (hui!) jutella ja keskustella.
Tämä on hyvä huomio. Nimenomaan ainoa keino aidosti tutustua siihen kumppaniin on keskustelu - syvällinen sellainen. Sekä suhteen alussa että myös sen jatkuessa, koska ihmiset ja mielipiteet muuttuu, maailma muuttuu, ja aina löytyy uusia asioita joista aidosti kummpanistaan kiinnostunut on utelias tietämään kumppaninsa ajatukset.
Ilman tätä keskustelua kumppaniaan ei voi aidosti, syvästi tuntea, vaan seura jää juuri tuolle pinnalliselle "hassutellaan ja harrastetaan seksiä" tasolle. Minulle, ja varmaan monille muillekin naisille, se vaan ei riitä suhteen sisällöksi. Itse en ainakaan saa mitään siitä kevyesti kanssakäymisestä jos suhteessa ei ole myös syvällistä aspektia. Sehän on hassuttelua jonkun puolituntemattoman kanssa, jolle minä en oikein persoonana merkitse mitään, enkä minä tiedä hänestä persoonana juuri mitään. Todella pinnallista eikä anna minulle mitään sellaista joka perustelisi parisuhteen olemassaolon. Mieluummin sitten hassuttelen ystävien kanssa, ja hoitelen seksitarpeet itsekseni.
Ap
Tämän voin allekirjoittaa kyllä. Molemmat tarvitaan. Jos nyt joku ajatteli, ettei minua kiinnostaisi se syvällinen puoli, niin se on väärä tulkinta. Liityinhän keskusteluun mainitsemalla syvällisten puhumisen jossain kukkulalla ravintolan ja pinnallisen small talkin sijasta.
Pointtini on, ettei tämä tarvitse tarkoittaa politiikasta tai työpäivästä puhumista. En ole sitä mieltä, että nämä olisivat erityisen syvällisiä aiheita ylipäätään. Syvällisiä aiheita ovat sellaiset, joita ei jaeta monenkaan ihmisen kanssa.
ElintasonlaskijaNe ovat syvällisiä(= syvällisempiä) siihen verrattuna mitä useimmat miehet tarjoavat. Se kun on lähinnä päivittäiset tarpeet, ts se mitä tehdään ja mitä syödään, ja ehkä puhe auton moottoreista tai kuka voitti formuloissa. Siihen nähden vaikka poliittisista kysymyksistä tai työpaikan dynamiikasta keskustelu on jo monta asetta syvällisempää.
Ja sinua tulkitaan "väärin" koska itse olkiukkoilet kuinka joku haluaisi puhua vain ja ainoastaan vakavista asioista 247. Ei kannata itse kärjistää, jos ei halua omia sanojaan tulkittavan samanlaisen linssin lävitse.
Tämä kuulostaa taas siltä, että sinä katsot sinua kiinnostavat asiat paremmiksi kuin toista kiinnostavat asiat. Tämä huomaa palstalla jatkuvasti; miehiä usein kiinnostavat asiat tuomitaan jotenkin lähtökohtaisesti typerämmiksi.
Millä perusteella esimerkiksi auton moottorit ja formulat ovat vähemmän syvällinen aihe? Molemmat ovat äärimmäisen monimutkaisia, ja minä väittäisin, että harva tekee työkseen monimutkaisempia asioita kuin mitä formulakisoissa tapahtuu.
Itseäni ei siis kiinnosta näistä aiheista kumpikaan, mutta olisi epärehellistä väittää, ettäkö nämä aiheet olisivat jotenkin pinnallisempia.
Elintasonlaskija
Sinä laitat itse päälle "parempi", stickerin, en minä. Minä puhuin asioiden syvällisyydestä.
Et selvästi ymmärrä mitä syvällisyys tarkoittaa, jos luulet että "paljon faktoja" on syvällistä. Sotket syvällisyyden läpikotaisuuteen. Keskustelussa auton moottorin toiminnan faktoista ei ole mitään syvällistä, jos ei sitten keskustella esim siitä minkälaisia vaikutuksia moottorikehityksellä on ihmiskuntaan tai vaikka ilmastonmuutokseen, ja onko kehitys siten hyväksi vai ei. Se että pitää kahden tunnin luennon siitä onko tämä moottori parempi kuin tuo moottori ei ole syvällistä.
Tällaisia ihmisiä on varmaan tosi paljon, jotka eivät edes ymmärrä koko syvällisyyden käsitettä. Siksi toinen luulee tarjoavansa syvällisiä keskusteluja kun toisen mielestä keskustelu oli pelkkä pinnallinen monologi faktoista ja nippelitiedosta.. .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketju täynnä naisia todistamassa hypergamian todellisuutta, mutta heti seuraavana hetkenä se onkin inceleiden salaliittoteoria. Heh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi olennainen huomio.
Useimmat tuntemani miehet eivät ensisijaisesti hae naista jonka kanssa voisi keskustella politiikasta. Itse keskustelen mielelläni politiikasta, mutta myönnän, että voisin helposti olla parisuhteessa naisen kanssa jota politiikka ei kiinnosta. Voin keskustella politiikasta kaverieni tai työkaverieni kanssa. Sama pätee työhön; monellekin naiselle on tärkeää, että kotona keskustellaan paljon työasioista ja ollaan "tiimi". Monellekin tuntemalleni miehelle työ on työtä ja vapaa-aika on vapaa-aikaa. Ei heitä kiinnosta sparrata ja brainstormata kotona, saati levittää multikansallisen firman corporate bullshittiä. Päivittäisestä työstä keskusteleminen kotona ei olisi välttämätöntä minullekaan, ja mieluummin pitäisin niin, että puhutaan aiheesta lähinnä jos on joku merkittävä tilanne meneillään.
Mutta sitten taas romantiikka, seksi ja muu hassuttelu on sellaista jota en voi tehdä kaverieni tai työkaverieni kanssa. Sanna Marinia lainatakseni, minä kaipaan parisuhteelta iloa ja valoa, ja sitä että kotona saa olla oma itsensä. En todellakaan kaipaa ryppyotsaista miessuorittamista jossa pitää varoa ettei yksittäistä sanaa tai ilmettä tulkita "lapselliseksi" tai "epämiehekkääksi". Kotiin tullessa akku on käytetty melko lailla loppuun, joten en tule heittämään jotain nokkelaa tai syvällistä aiheesta kuin aiheesta 0,5 sekunnin reaktioajalla. Kun halaillaan sohvalla, en pidä leukaa ylhäällä, rintakehää leveänä ja ääntä matalana. Saatanpa vaikka olla siinä sikiöasennossa ja jokellella jos siltä tuntuu.
Tämän kirjoitti introvertti VELA-mies, joka olisi ap:n kriteerilistan perusteella sitä mitä ap etsii. Mutta tämän ketjun perusteella jää tunne, että ap:n seurassa olo olisi kuin työhaastattelussa. Onko asia oikeasti näin, sitä en tiedä, mutta en varmasti ole ainoa joka on saanut tällaisen kuvan. Koska ap etsii miestä Tinderissä, voi olla niinkin, että ap:lla on ollut kiire päästä näkemään miehen syvällinen ja vakava puoli, kun taas mies on ajatellut "okei tykätään samoista asioista, mutta onko tämä ihminen myös hauskaa seuraa?".
Ja tämän kirjoitti elintasonlaskijamies :D
En ymmärrä tällaista ääripäihin kärjistämistä. Ei se, että haluaa kumppanin jonka kanssa voi keskustella myös syvällisistä aiheista tarkoita sitä, että niistä ja vain niistä keskustellaan aina. Tällainen olkiukkoilu on todella lapsellista - selvästi et joko ymmärrä koko pointtia, tai kärjistät tahallasi.
Mutta tuo vauvana jokeltelu kyllä kertoo kaiken tarvittavan sinusta. Voi olla että olen enemmän tosikko-nurkassa, mutta kaikenlaisessa vauvaleikissä menee minun rajat. En todellakaan halua kumppania joka jokeltelee (!!??) tai muuten leikkii lasta. Lähinnä ällöttää kuvitella mitä vaippaseksipelejä se seuraavaksi ehdottaisi 🤢. Ei todellakaan tarvitse olla (ja mielellään ei olisikaan) mikään aina vakava macho, mutta hassu ja keveä voi olla myös ilman tuollaisia roolileikkejä. Se monen miehen profiilikuvissaan harrastama kielen näyttäminen tai muu naaman vääntäminen ei ole minun käsitykseni huumorista ollenkaan...
Ap
Kieltään näyttävä mies on kuvottava. Jos mulle näyttää kieltään niin homma loppuu siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap katsoo häntä jopa 8v nuorempia miehiä😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni mies hieman kaihtaa valanaisia, koska usein kyseessä ei ole täysin vala. On vain käynyt niin, että on etsitty ja katsottu, jos se seuraava deitti olisi se täydellinen match, mutta ei sit ole sellaista löytänyt, parasta ennen -päivä on mennyt ja on jo liian myöhäistä.. Yleensä asiaan liittyy surua ja katkeruutta, mikä ei mahdolliselle suhteelle ole hyväksi.
Tuota on vaikea allekirjoittaa, etenkin kun ap selkeästi etsii velamiestä.
Elintasonlaskija
Eihän tuo kirjoittanut velamiehestä vaan valanaisista. En sitten tiedä, mitä ne on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketju täynnä naisia todistamassa hypergamian todellisuutta, mutta heti seuraavana hetkenä se onkin inceleiden salaliittoteoria. Heh.
Taas yksi, joka ei vaivautunut edes lukemaan aloitusta..
Täällä koko keskustelun lukenut, nyt ensimmäistä kertaa kommentoiva. Viesti jakautuu useampaan osaan merkkirajan takia.
Taustatietona sen verran, että olen kolmikymppinen nainen, lähipiirini mukaan selvästi ent. asperger / nyk. autisminkirjolainen. Ikäluokalleni tyypilliseen tapaan ilman (oikeaa) diagnoosia jäänyt. Olen ääri-introvertti, mutta ilokseni minulla on muutama ystävä, pääosin miehiä (olen ymmärtänyt, että tämä olisi tyypillistä ns. kirjonaisille. Pari rakasta naisystävää löytyy myös, hekin ilmeisesti jonkin sortin kirjolla). Tämä alustus siksi, että tiedostan, että "kirjoisuuteni" vaikuttaa tekemiini tulkintoihin ja myös omaan ilmaisuuni.
Ap, kiitos mielenkiintoisesta avauksesta. Mielestäni alussa listaamasi seikat eivät suinkaan ole liiallista nirsoilua, vaan perustavanlaatuisia mahdolliseen yhteiseloon vaikuttavia seikkoja, jotka onkin syytä ottaa huomioon molemmille osapuolille mieluisaa suhdetta muodostettaessa ja yhteiseloa rakennettaessa.
Jatkuu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...jatkuu...
Jälkimmäisissä viesteissä olet kuitenkin kovin kärkäs vetämään ihmisistä erittäin pitkälle meneviä johtopäätöksiä kovin pienistä, ehkä mitättömistäkin yksityiskohdista. Syytät muita olkiukkojen rakentelusta (vai anteeksi, oliko se joku muu kommentoija? Saatoin tulkita väärän kirjoittajan ap:ksi), mutta itse lähdet kiitolaukalle lähes jokaisesta menneisyyden teosta ja luonteen yksityiskohdasta, joka ei ole täsmälleen samanlainen kuin sinulla. Olet ilman muuta oikeutettu etsimään juuri haluamasi kaltaista kumppania ja toivomaan häneltä juuri tiettyjä, tarkoin määriteltyjä ominaisuuksia. Toivon aidosti ja vilpittömästi sinun löytävän etsimäsi ja saavan iloa tuovan, toimivan suhteen. Ymmärrän myös turhautumisen tämän päivän soidinkäyttäytymiseen sekä siihen, että osa kumppania etsivistä käyttäytyy kieltämättä melkoisen tökerösti (puhumattakaan sitten niistä, jotka käyvät suorastaan uhkaaviksi tai ahdistaviksi). Minun on kuitenkin vaikea ymmärtää, miksi lähes jokainen hitusenkin omasta toiminnastasi tai olemisesi tavasta eroava ominaisuus on niin merkittävä, että se estää tutustumisen kyseisen ominaisuuden kantajaan. Kuten sanoin, ymmärrän isot elämäntilanteeseen, -tapaan ja -katsomukseen liittyvät seikat sekä suuria tunteita herättävät näkemykset - näissä lienee molempien kannalta helpointa olla jotakuinkin tai jopa täsmälleen samoilla linjoilla. Mutta parisuhde, toimiva ihmissuhde ylipäätään muodostuu muustakin kuin vain etukäteen listatuista spesifeistä yksityiskohdista (joita ilmaantui sitten myöhemmissä viesteissäsi, kuten myös mielestäni kovin joustamaton ja suorastaan riitaisa asenne näitä eroavaisuuksia ja niiden kantajia kohtaan). Ehkä viesteistä välittyvä asenne on se, mikä minulla sai karvat pystyyn. Vedät jyrkät rajat omien tapojesi ja ajatustesi ympärille ja puhut eriävistä toiminta- ja ajatusmalleista kuin ne olisivat automaattisesti virheellisiä tai vähintäänkin hörhöytyneitä, yksitoikkoisia, epäkiinnostavia tai epä-älyllisiä. Tästä johtuen sinusta saa vaikutelman (! Huom! Todellisuus saattaa olla varsin toinen, ja oletkin oikein mukava tyyppi. Täällä olemme vain palstan viestien varassa.) kireästä, itseään parempana pitävästä ja muita peittelemättä alaspäin katsovasta ihmisestä (vaikka kykenetkin omien sanojesi mukaan olemaan kohtelias kohdatessasi meitä alempia maan matosia). No, toivottavasti kyseessä on minun virheellinen tulkintani, pahoittelen kärjistäviä sananvalintoja mutta halusin ottaa kantaa siihen, miten sinut ja kirjoittamasi mahdollisesti koetaan täällä palstalla / tässä ketjussa. En tarkoita, että olet aidosti kuvaamani kaltainen Vilijonkka, mutta viesteistäsi saattaa saada tämän vaikutelman. Lopuksi: On hyvä olla selvillä siitä, mitä haluaa, ja kuten sanoin, olet täysin oikeutettu juuri haluamaasi hakemaan ja vain sellaisen kelpuuttamaan, ja toivotan sinulle parasta mahdollista onnea asian suhteen.
...jatkuu...
... jatkuu, Luoja paratkoon...
Nimimerkille Elintasonlaskija haluaisin sanoa, että viestisi ilahduttivat minua kovasti. Mielestäni niissä oli todellista vuoropuhelua, oman näkemyksen avaamista ja aitoa yritystä ymmärtää sekä kuulla muiden, erityisesti toki ap:n, näkemyksiä ja tapaa ajatella. Mukavaa, että tällaista sillanrakentamista ja kärsivällisyyttä löytyy tälläkin palstalla ja vieläpä näin helposti kärjistyvän aiheen äärellä.
Toivotan kaikille kumppania etsiville onnekkaita kevättuulia. Ap, korostan vielä että tarkoitukseni ei ole haukkua tai nimitellä sinua henkilönä, halusin tarttua vaikutelmaan joka viesteistäsi (ehkä huomaamattasi?) syntyi. Et varmastikaan pahoita mieltäsi keskustelupalstan anonyymin kirjoittelijan vuoksi ja painotankin vielä että siihen ei missään nimessä ole syytäkään, eikä se ollut lähtökohtani tai motivaationi tälle kirjoitukselle.
Nimim. Neiti Ankka
No niin, nyt vihdoin loppu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi olennainen huomio.
Useimmat tuntemani miehet eivät ensisijaisesti hae naista jonka kanssa voisi keskustella politiikasta. Itse keskustelen mielelläni politiikasta, mutta myönnän, että voisin helposti olla parisuhteessa naisen kanssa jota politiikka ei kiinnosta. Voin keskustella politiikasta kaverieni tai työkaverieni kanssa. Sama pätee työhön; monellekin naiselle on tärkeää, että kotona keskustellaan paljon työasioista ja ollaan "tiimi". Monellekin tuntemalleni miehelle työ on työtä ja vapaa-aika on vapaa-aikaa. Ei heitä kiinnosta sparrata ja brainstormata kotona, saati levittää multikansallisen firman corporate bullshittiä. Päivittäisestä työstä keskusteleminen kotona ei olisi välttämätöntä minullekaan, ja mieluummin pitäisin niin, että puhutaan aiheesta lähinnä jos on joku merkittävä tilanne meneillään.
Mutta sitten taas romantiikka, seksi ja muu hassuttelu on sellaista jota en voi tehdä kaverieni tai työkaverieni kanssa. Sanna Marinia lainatakseni, minä kaipaan parisuhteelta iloa ja valoa, ja sitä että kotona saa olla oma itsensä. En todellakaan kaipaa ryppyotsaista miessuorittamista jossa pitää varoa ettei yksittäistä sanaa tai ilmettä tulkita "lapselliseksi" tai "epämiehekkääksi". Kotiin tullessa akku on käytetty melko lailla loppuun, joten en tule heittämään jotain nokkelaa tai syvällistä aiheesta kuin aiheesta 0,5 sekunnin reaktioajalla. Kun halaillaan sohvalla, en pidä leukaa ylhäällä, rintakehää leveänä ja ääntä matalana. Saatanpa vaikka olla siinä sikiöasennossa ja jokellella jos siltä tuntuu.
Tämän kirjoitti introvertti VELA-mies, joka olisi ap:n kriteerilistan perusteella sitä mitä ap etsii. Mutta tämän ketjun perusteella jää tunne, että ap:n seurassa olo olisi kuin työhaastattelussa. Onko asia oikeasti näin, sitä en tiedä, mutta en varmasti ole ainoa joka on saanut tällaisen kuvan. Koska ap etsii miestä Tinderissä, voi olla niinkin, että ap:lla on ollut kiire päästä näkemään miehen syvällinen ja vakava puoli, kun taas mies on ajatellut "okei tykätään samoista asioista, mutta onko tämä ihminen myös hauskaa seuraa?".
Ja tämän kirjoitti elintasonlaskijamies :D
Juu,on kyllä huomattu, että miehille kelpaa nainen kuin nainen romantiikkaan, seksiin ja hassutteluun, eikä mitään henkistä kohtaamista tai yhteisiä kiinnostuksenohteita tarvita. Miehille tuntuu olevan ihan sama, kuka se nainen on, kunhan nyt ulkonäkö on ihan ok, ja sitten vaan suoritetaan jotain geneeristä romantiikkaa, geneeristä hassuttelua ja geneeristä seksiä - kuin kaksi persoonatonta ihmistä, jotka larppaavat miehen ja naisen prototyyppejä yhdessä. Tämä tuntuu monelle miehelle olevan ihannesuhde, ja sitten ollaan ihan ihmeissään, kun nainen etsiikin siihen romantiikkaan, seksiin ja hassutteluun samanhenkistä ihmistä, jonka kanssa oikeasto sopisi yhteen, ja jonka kanssa voisi tehdä muutakin sen romantiikan, seksin ja hassuttelun lisäksi, ja jopa (hui!) jutella ja keskustella.
Tämä on hyvä huomio. Nimenomaan ainoa keino aidosti tutustua siihen kumppaniin on keskustelu - syvällinen sellainen. Sekä suhteen alussa että myös sen jatkuessa, koska ihmiset ja mielipiteet muuttuu, maailma muuttuu, ja aina löytyy uusia asioita joista aidosti kummpanistaan kiinnostunut on utelias tietämään kumppaninsa ajatukset.
Ilman tätä keskustelua kumppaniaan ei voi aidosti, syvästi tuntea, vaan seura jää juuri tuolle pinnalliselle "hassutellaan ja harrastetaan seksiä" tasolle. Minulle, ja varmaan monille muillekin naisille, se vaan ei riitä suhteen sisällöksi. Itse en ainakaan saa mitään siitä kevyesti kanssakäymisestä jos suhteessa ei ole myös syvällistä aspektia. Sehän on hassuttelua jonkun puolituntemattoman kanssa, jolle minä en oikein persoonana merkitse mitään, enkä minä tiedä hänestä persoonana juuri mitään. Todella pinnallista eikä anna minulle mitään sellaista joka perustelisi parisuhteen olemassaolon. Mieluummin sitten hassuttelen ystävien kanssa, ja hoitelen seksitarpeet itsekseni.
Ap
Tämän voin allekirjoittaa kyllä. Molemmat tarvitaan. Jos nyt joku ajatteli, ettei minua kiinnostaisi se syvällinen puoli, niin se on väärä tulkinta. Liityinhän keskusteluun mainitsemalla syvällisten puhumisen jossain kukkulalla ravintolan ja pinnallisen small talkin sijasta.
Pointtini on, ettei tämä tarvitse tarkoittaa politiikasta tai työpäivästä puhumista. En ole sitä mieltä, että nämä olisivat erityisen syvällisiä aiheita ylipäätään. Syvällisiä aiheita ovat sellaiset, joita ei jaeta monenkaan ihmisen kanssa.
ElintasonlaskijaNe ovat syvällisiä(= syvällisempiä) siihen verrattuna mitä useimmat miehet tarjoavat. Se kun on lähinnä päivittäiset tarpeet, ts se mitä tehdään ja mitä syödään, ja ehkä puhe auton moottoreista tai kuka voitti formuloissa. Siihen nähden vaikka poliittisista kysymyksistä tai työpaikan dynamiikasta keskustelu on jo monta asetta syvällisempää.
Ja sinua tulkitaan "väärin" koska itse olkiukkoilet kuinka joku haluaisi puhua vain ja ainoastaan vakavista asioista 247. Ei kannata itse kärjistää, jos ei halua omia sanojaan tulkittavan samanlaisen linssin lävitse.
Tämä kuulostaa taas siltä, että sinä katsot sinua kiinnostavat asiat paremmiksi kuin toista kiinnostavat asiat. Tämä huomaa palstalla jatkuvasti; miehiä usein kiinnostavat asiat tuomitaan jotenkin lähtökohtaisesti typerämmiksi.
Millä perusteella esimerkiksi auton moottorit ja formulat ovat vähemmän syvällinen aihe? Molemmat ovat äärimmäisen monimutkaisia, ja minä väittäisin, että harva tekee työkseen monimutkaisempia asioita kuin mitä formulakisoissa tapahtuu.
Itseäni ei siis kiinnosta näistä aiheista kumpikaan, mutta olisi epärehellistä väittää, ettäkö nämä aiheet olisivat jotenkin pinnallisempia.
Elintasonlaskija
Mun mielestä ongelma ei ole se, että mies on kiinnostunut autoista tai formuloista. Ongelma tulee siinä vaiheessa, jos se mies ei osaa puhua mistään muusta. Kiinnostava ihminen pystyy keskustelemaan monista eri asioista, eikä jumitu yhteen aiheeseen tai ajattele, että tietyt aiheet kuuluu vain omalle sukupuolelle. Mäkin voin hyvin puhua mieheni kanssa autoista ja formuloista, ja vastaavasti hän osaa (ja haluaa) noiden lisäksi keskustella mun kanssa välillä vaikka muodista ja sisustussuunnittelusta.
T. Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä ulkonäköseulan läpäisee 30-40v miehissä ehkä 1/200 - 1 /500. Saa swaipata örkkejä pois aika urakalla.
Jos fyysinen olomuoto ei ensin miellytä on turha lukea mitään profiilia sen pidemmälle.
Oletko itse sitten paremman näköinen kuin 995-998 naista tuhannesta??
Kognitiivinen disonanssi on kyllä iso naisilla.Ei oma ulkonäkö vaikuta preferensseihin mitenkään. Itse olen nykyään ylipainoinen mutta edelleen tykkään samanlaisista miehistä kuin 16v:nä, 26v:nä tai 36v:nä eli atleettisista ja nättikasvoisista.
hahah komppaan, ei keski-ikäiset, keskivartalolihavat, hieman elämään kyllästyneet ole muuttuneet minun silmissä yhtään sen viehättävämmäksi, vaikka itse olen sellaiseksi vajonnut
ja aivan hyvin ymmärrän, että tästä syystä hyvin todennäköisesti vietän yksin koko loppuelämän. mieluummin ilman parisuhdetta, kuin sellaisessa jossa joutuu tyytymään parhaaseen jonka sai, kun ei kestä yksinäisyyttä tai seksinpuute on liian kova tai sosiaalisesti tuntee painetta olla parisuhteessa.
Tuo on naisilla yleistä.
Eräänlainen high-watermark, eli rima ei laske vaikka om hyppytulos on laskenut metrillä.
Sama ilmiö tekee monista avioliitoista onnettomia. Koska toisin kuin naiset väittävät, kun halutaan lapsia, monella se rima kyllä laskee. Nuorena komeimmat ja itsevarmimmat kaverit ovat kokeilleet monia naisia, ja taviksetkin ovat päässeet meikkaamalla ja miellyttämällä hetkeksi heidän seuraansa, joko seksikumppaneiksi tai lyhyeen parisuhteeseen jossa mennään miehen ehdoilla. Tätä naisselitetään sillä kuinka rima muka nousee kun kriteerejä on enemmän. Mutta ne vaikeimmat täyttää, eli komeus (geenejään kun ei voi muuttaa), itsevarmuus ja viihdyttävyys, lasketaan alemmalle tasolle ja nyt Pertti Perusmies kelpaakin.
No, kun lapset kasvavat ja ruuhkavuodet hellittävät, Pertti Perusmies ei enää kiinnostakaan.
No voihan olla, että se nainen itsekin on kehittynyt iän myötä. Hän on ehkä alkanut panostaa henkiseen kasvuunsa, tullut tavoitteellisemmaksi, sosiaaliset taidot ovat parantuneet, ja hän pitää parempaa huolta itsestään ja liikkuu enemmän ja syö terveellisemmin. Ja etenkin silloin, kun etsitään koko loppuelämän kumppania ja halutaan lapsia, on ihan luonnollista, että kriteerit ovat korkeammat kuin nuoruuden suhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi olennainen huomio.
Useimmat tuntemani miehet eivät ensisijaisesti hae naista jonka kanssa voisi keskustella politiikasta. Itse keskustelen mielelläni politiikasta, mutta myönnän, että voisin helposti olla parisuhteessa naisen kanssa jota politiikka ei kiinnosta. Voin keskustella politiikasta kaverieni tai työkaverieni kanssa. Sama pätee työhön; monellekin naiselle on tärkeää, että kotona keskustellaan paljon työasioista ja ollaan "tiimi". Monellekin tuntemalleni miehelle työ on työtä ja vapaa-aika on vapaa-aikaa. Ei heitä kiinnosta sparrata ja brainstormata kotona, saati levittää multikansallisen firman corporate bullshittiä. Päivittäisestä työstä keskusteleminen kotona ei olisi välttämätöntä minullekaan, ja mieluummin pitäisin niin, että puhutaan aiheesta lähinnä jos on joku merkittävä tilanne meneillään.
Mutta sitten taas romantiikka, seksi ja muu hassuttelu on sellaista jota en voi tehdä kaverieni tai työkaverieni kanssa. Sanna Marinia lainatakseni, minä kaipaan parisuhteelta iloa ja valoa, ja sitä että kotona saa olla oma itsensä. En todellakaan kaipaa ryppyotsaista miessuorittamista jossa pitää varoa ettei yksittäistä sanaa tai ilmettä tulkita "lapselliseksi" tai "epämiehekkääksi". Kotiin tullessa akku on käytetty melko lailla loppuun, joten en tule heittämään jotain nokkelaa tai syvällistä aiheesta kuin aiheesta 0,5 sekunnin reaktioajalla. Kun halaillaan sohvalla, en pidä leukaa ylhäällä, rintakehää leveänä ja ääntä matalana. Saatanpa vaikka olla siinä sikiöasennossa ja jokellella jos siltä tuntuu.
Tämän kirjoitti introvertti VELA-mies, joka olisi ap:n kriteerilistan perusteella sitä mitä ap etsii. Mutta tämän ketjun perusteella jää tunne, että ap:n seurassa olo olisi kuin työhaastattelussa. Onko asia oikeasti näin, sitä en tiedä, mutta en varmasti ole ainoa joka on saanut tällaisen kuvan. Koska ap etsii miestä Tinderissä, voi olla niinkin, että ap:lla on ollut kiire päästä näkemään miehen syvällinen ja vakava puoli, kun taas mies on ajatellut "okei tykätään samoista asioista, mutta onko tämä ihminen myös hauskaa seuraa?".
Ja tämän kirjoitti elintasonlaskijamies :D
Juu,on kyllä huomattu, että miehille kelpaa nainen kuin nainen romantiikkaan, seksiin ja hassutteluun, eikä mitään henkistä kohtaamista tai yhteisiä kiinnostuksenohteita tarvita. Miehille tuntuu olevan ihan sama, kuka se nainen on, kunhan nyt ulkonäkö on ihan ok, ja sitten vaan suoritetaan jotain geneeristä romantiikkaa, geneeristä hassuttelua ja geneeristä seksiä - kuin kaksi persoonatonta ihmistä, jotka larppaavat miehen ja naisen prototyyppejä yhdessä. Tämä tuntuu monelle miehelle olevan ihannesuhde, ja sitten ollaan ihan ihmeissään, kun nainen etsiikin siihen romantiikkaan, seksiin ja hassutteluun samanhenkistä ihmistä, jonka kanssa oikeasto sopisi yhteen, ja jonka kanssa voisi tehdä muutakin sen romantiikan, seksin ja hassuttelun lisäksi, ja jopa (hui!) jutella ja keskustella.
Tämä on hyvä huomio. Nimenomaan ainoa keino aidosti tutustua siihen kumppaniin on keskustelu - syvällinen sellainen. Sekä suhteen alussa että myös sen jatkuessa, koska ihmiset ja mielipiteet muuttuu, maailma muuttuu, ja aina löytyy uusia asioita joista aidosti kummpanistaan kiinnostunut on utelias tietämään kumppaninsa ajatukset.
Ilman tätä keskustelua kumppaniaan ei voi aidosti, syvästi tuntea, vaan seura jää juuri tuolle pinnalliselle "hassutellaan ja harrastetaan seksiä" tasolle. Minulle, ja varmaan monille muillekin naisille, se vaan ei riitä suhteen sisällöksi. Itse en ainakaan saa mitään siitä kevyesti kanssakäymisestä jos suhteessa ei ole myös syvällistä aspektia. Sehän on hassuttelua jonkun puolituntemattoman kanssa, jolle minä en oikein persoonana merkitse mitään, enkä minä tiedä hänestä persoonana juuri mitään. Todella pinnallista eikä anna minulle mitään sellaista joka perustelisi parisuhteen olemassaolon. Mieluummin sitten hassuttelen ystävien kanssa, ja hoitelen seksitarpeet itsekseni.
Ap
Tämän voin allekirjoittaa kyllä. Molemmat tarvitaan. Jos nyt joku ajatteli, ettei minua kiinnostaisi se syvällinen puoli, niin se on väärä tulkinta. Liityinhän keskusteluun mainitsemalla syvällisten puhumisen jossain kukkulalla ravintolan ja pinnallisen small talkin sijasta.
Pointtini on, ettei tämä tarvitse tarkoittaa politiikasta tai työpäivästä puhumista. En ole sitä mieltä, että nämä olisivat erityisen syvällisiä aiheita ylipäätään. Syvällisiä aiheita ovat sellaiset, joita ei jaeta monenkaan ihmisen kanssa.
ElintasonlaskijaNe ovat syvällisiä(= syvällisempiä) siihen verrattuna mitä useimmat miehet tarjoavat. Se kun on lähinnä päivittäiset tarpeet, ts se mitä tehdään ja mitä syödään, ja ehkä puhe auton moottoreista tai kuka voitti formuloissa. Siihen nähden vaikka poliittisista kysymyksistä tai työpaikan dynamiikasta keskustelu on jo monta asetta syvällisempää.
Ja sinua tulkitaan "väärin" koska itse olkiukkoilet kuinka joku haluaisi puhua vain ja ainoastaan vakavista asioista 247. Ei kannata itse kärjistää, jos ei halua omia sanojaan tulkittavan samanlaisen linssin lävitse.
Tämä kuulostaa taas siltä, että sinä katsot sinua kiinnostavat asiat paremmiksi kuin toista kiinnostavat asiat. Tämä huomaa palstalla jatkuvasti; miehiä usein kiinnostavat asiat tuomitaan jotenkin lähtökohtaisesti typerämmiksi.
Millä perusteella esimerkiksi auton moottorit ja formulat ovat vähemmän syvällinen aihe? Molemmat ovat äärimmäisen monimutkaisia, ja minä väittäisin, että harva tekee työkseen monimutkaisempia asioita kuin mitä formulakisoissa tapahtuu.
Itseäni ei siis kiinnosta näistä aiheista kumpikaan, mutta olisi epärehellistä väittää, ettäkö nämä aiheet olisivat jotenkin pinnallisempia.
ElintasonlaskijaSinä laitat itse päälle "parempi", stickerin, en minä. Minä puhuin asioiden syvällisyydestä.
Et selvästi ymmärrä mitä syvällisyys tarkoittaa, jos luulet että "paljon faktoja" on syvällistä. Sotket syvällisyyden läpikotaisuuteen. Keskustelussa auton moottorin toiminnan faktoista ei ole mitään syvällistä, jos ei sitten keskustella esim siitä minkälaisia vaikutuksia moottorikehityksellä on ihmiskuntaan tai vaikka ilmastonmuutokseen, ja onko kehitys siten hyväksi vai ei. Se että pitää kahden tunnin luennon siitä onko tämä moottori parempi kuin tuo moottori ei ole syvällistä.
Tällaisia ihmisiä on varmaan tosi paljon, jotka eivät edes ymmärrä koko syvällisyyden käsitettä. Siksi toinen luulee tarjoavansa syvällisiä keskusteluja kun toisen mielestä keskustelu oli pelkkä pinnallinen monologi faktoista ja nippelitiedosta.. .
Minulle tulee mieleen kun kauan sitten tuttavani kertoi jostain formula-autojen laitteesta joka keräsi jarrutusenergiaa talteen. Keskustelussa oli siis kyse siitä, että yksi porukassa ollut piti lajia hölmönä päristelynä jossa päästetään ilmaan pakokaasuja vain huvin vuoksi (sama toki pätee matkusteluun, massatapahtumiin ja moneen muuhunkin asiaan). Hänen pointtinsa oli, että teknologia siirtyy siviiliautoihin ja kokonaisvaikutus on ilmastolle hyväksi.
Ja näin asia olikin. Tajusin ninittäin myöhemmin, että minun tavallisessa ja harmaassa Toyotassakin on tuollainen laite.
Minä en näe tätä keskustelua vähemmän syvällisenä kuin työpaikan ihmissuhteiden ruotimista tai päivän politiikasta puhumista. Puhumattakaan nyt "oih se paikka oli niin ihana ja ruoka oli niiin hyvää"-tasoisesta maailmankatsomusta avartavasta matkustelusta.
Elintasonlaskija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä ulkonäköseulan läpäisee 30-40v miehissä ehkä 1/200 - 1 /500. Saa swaipata örkkejä pois aika urakalla.
Jos fyysinen olomuoto ei ensin miellytä on turha lukea mitään profiilia sen pidemmälle.
Oletko itse sitten paremman näköinen kuin 995-998 naista tuhannesta??
Kognitiivinen disonanssi on kyllä iso naisilla.Ei oma ulkonäkö vaikuta preferensseihin mitenkään. Itse olen nykyään ylipainoinen mutta edelleen tykkään samanlaisista miehistä kuin 16v:nä, 26v:nä tai 36v:nä eli atleettisista ja nättikasvoisista.
hahah komppaan, ei keski-ikäiset, keskivartalolihavat, hieman elämään kyllästyneet ole muuttuneet minun silmissä yhtään sen viehättävämmäksi, vaikka itse olen sellaiseksi vajonnut
ja aivan hyvin ymmärrän, että tästä syystä hyvin todennäköisesti vietän yksin koko loppuelämän. mieluummin ilman parisuhdetta, kuin sellaisessa jossa joutuu tyytymään parhaaseen jonka sai, kun ei kestä yksinäisyyttä tai seksinpuute on liian kova tai sosiaalisesti tuntee painetta olla parisuhteessa.
Tuo on naisilla yleistä.
Eräänlainen high-watermark, eli rima ei laske vaikka om hyppytulos on laskenut metrillä.
Sama ilmiö tekee monista avioliitoista onnettomia. Koska toisin kuin naiset väittävät, kun halutaan lapsia, monella se rima kyllä laskee. Nuorena komeimmat ja itsevarmimmat kaverit ovat kokeilleet monia naisia, ja taviksetkin ovat päässeet meikkaamalla ja miellyttämällä hetkeksi heidän seuraansa, joko seksikumppaneiksi tai lyhyeen parisuhteeseen jossa mennään miehen ehdoilla. Tätä naisselitetään sillä kuinka rima muka nousee kun kriteerejä on enemmän. Mutta ne vaikeimmat täyttää, eli komeus (geenejään kun ei voi muuttaa), itsevarmuus ja viihdyttävyys, lasketaan alemmalle tasolle ja nyt Pertti Perusmies kelpaakin.
No, kun lapset kasvavat ja ruuhkavuodet hellittävät, Pertti Perusmies ei enää kiinnostakaan.No voihan olla, että se nainen itsekin on kehittynyt iän myötä. Hän on ehkä alkanut panostaa henkiseen kasvuunsa, tullut tavoitteellisemmaksi, sosiaaliset taidot ovat parantuneet, ja hän pitää parempaa huolta itsestään ja liikkuu enemmän ja syö terveellisemmin. Ja etenkin silloin, kun etsitään koko loppuelämän kumppania ja halutaan lapsia, on ihan luonnollista, että kriteerit ovat korkeammat kuin nuoruuden suhteissa.
Paitsi etteivät ne ole. Vaikein kriteeri täyttää on ulkonäkö, koska geenejään ei voi muuttaa.
Se jos vaaditaan enemmän vastuunottoa ei ole todellista riman nostamista, koska se on suhteessa ikään ja elämänkokemukseen.
= ennen piti olla suosituimmasta päästä oleva mies, kolmekymppisenä käykin se keskiverto.
Tähän unohtui vielä lisätä, että harva haluaa koko ajan jauhaa politiikasta kotona. Mutta jos esimerkiksi nykyhallituksen meno ärsyttää tai huolestuttaa, on ihan kiva, että kotona on ihminen, jolla voi tällaisestakin kommentoida - ja joka on mieluiten samaa mieltä, koska kuka nyt jaksaa kotonaan ihmistä, joka kannattaa asioita, jotka itseä ärsyttävät tai huolestuttavat. Ihmiset yleensä haluavat kumppanin, jolla on samansuuntainen arvomaailma kuin itsellä, ja se on kyllä täysin ymmärrettävää.