Miten päätitte lapsen sukunimen?

Molemmat saivat isänsä sukunimen, nuorempi vaihtanut myöhemmin minun sukunimen.

Sopikaa, että se elättää lapsen, jonka sukunimi lapsella on.

Ikävää jos vaimo on ehdottomasti sitä mieltä että haluaa oman sukunimensä.Vastaavasti sitten kompromissina sinun pitäisi sitten päättää lapsen etunimet.Varmaan sinun suvustasi löytyy jotain suvun perinnenimiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimolla sukunimi ihan peruskauraa kuten Lahtinen, itsellä hieman harvinaisempi ja olen sanonut että minulle olisi tärkeää että lapsi saisi minun sukunimen, mutta hän ei lämpene asialle eikä suostu edes keskustelemaan.

Ap

Miksi se olisi sinulle tärkeää? Perinteellä ei voi tätä perustella, kun Suomessa ei sellaista perinnettä varsinaisesti ole ollut kuin ihan hetken aikaa lain mukaan 1900-luvulla. Perinteisesti suomalaiset ovat nimetty maatilan tai asuinpaikan mukaan.

Jos nimi on harvinainen, tottakai puolison pitäisi ymmärtää, että nimen jatkuvuuden kannalta annetaan se harvinainen nimi

Meillä lapset saivat äidin sukunimen, koska se oli hienompi ja melko harvinainen. Isän nimi on niin ikään harvinainen, mutta niin outo, että isäkin saa sitä olla aina toistamassa ja tavaamaassa joka paikassa kirjain kirjaimelta. Naimisissa ollaan, mutta molemmilla omat sukunimet. Lapset nyt teinejä ja sitä mieltä, että tämä oli oikea valinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttavia muuttujia:

i) kumman nimi on kauniimpi

ii) kumman nimi on harvinaisempi

iii) kumman nimi palvelee paremmin lapsen etua

iv) kummalle on kätevämpää olla samanniminen lapsensa kanssa, eli kumpi vastaa Wilma-viesteihin, varaa neuvola- ja lääkäriajat ja hoitaa asioinnin päiväkotiin

 

ja bonuksena hätätilan varalta

 

v) kummalla lapset viettäisivät todennäköisemmin enemmän aikaa eron sattuessa.

 

Se mille en puolestani antaisi painoarvoa, on:

i) "perinne"

ii) koska isälle asia on "tärkeämpää" kuin äidille.

 

Lapsen etu ensin ja vasta sitten ehkäisy pois!

Omasta lielstäni minun Kimi on kauniimpi ja on myös harvinaisempi. 
en osaa vastata kumpi palvelee paremmin lapsen etua. 
Molemmat hoidamme lapsen asioita. 

Ap

Tottakai harvinaisempi nimi kannattaa säilyttää. Älä anna periksi

Vierailija kirjoitti:

Ikävää jos vaimo on ehdottomasti sitä mieltä että haluaa oman sukunimensä.Vastaavasti sitten kompromissina sinun pitäisi sitten päättää lapsen etunimet.Varmaan sinun suvustasi löytyy jotain suvun perinnenimiä.

Vaimo päättäköön etunimet, harvinaisempi sukunimi annetaan

Minä otin mieheni sukunimen, koska harvinainen. Lapset siis saivat isänsä nimen

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttavia muuttujia:

i) kumman nimi on kauniimpi

ii) kumman nimi on harvinaisempi

iii) kumman nimi palvelee paremmin lapsen etua

iv) kummalle on kätevämpää olla samanniminen lapsensa kanssa, eli kumpi vastaa Wilma-viesteihin, varaa neuvola- ja lääkäriajat ja hoitaa asioinnin päiväkotiin

 

ja bonuksena hätätilan varalta

 

v) kummalla lapset viettäisivät todennäköisemmin enemmän aikaa eron sattuessa.

 

Se mille en puolestani antaisi painoarvoa, on:

i) "perinne"

ii) koska isälle asia on "tärkeämpää" kuin äidille.

 

Lapsen etu ensin ja vasta sitten ehkäisy pois!

Kauneus on subjektiivista.

Vierailija kirjoitti:

Hahahahaha vaimon sukunimi lapselle sairasta

Kuka on perheen pää vaimoko

Täysin samaa mieltä Miehen sukunimi ehdottomasti lapselle 

Sukunimiasiassa,olen vanhanaikainen tai sanotaanko perinteinen. Lapset tietysti  isänsä sukunimellä ja itsekin otin miehen nimen kun ekan lapsen jälkeen mentiin naimisiin. Mites se sanonta kuuluukaan " Äitee tiedetään kyllä, mutta isästä ei ole koskaan varmuutta " Siksihän on tapana antaa isän sukunimi.

Ja olisin pettynyt jos mahdolliset tulevat lapsenlapset eivät olisi isiensä sukunimillä. Lapsemme ovat siis poikia. 

Olen nainen, en ole naimisissa ja kaikilla lapsilla on minun sukunimeni tietysti, he ovat minun lapseeni. Mulla on ystävä jolla on lapsia useille eri miehille, lapset ovat saaneet isejensä sukunimen, mutta eivät edes tapaa heitä. Naurettavaa minusta. 

Yhdistelmä on ihan hyvä vaihtoehto kun nykyään voi antaa molemmat sukunimet. 

Naimisiin mennessä valitsette yhteisen nimen ja sen mukaan menette jos lapsia haluatte. Itse en ottanut mieheni nimeä, mutta ei ole lapsiakaan.

Vanhan puhelinluettelon avasin silmät kiinni ja tökkäsin nastan sinne väliin. Sen sukunimen annoin johon osui. Etunimi tuli enolta.