Lue keskustelun säännöt.
Olenko niuho, kun en hyväksy ja ymmärrä ystävieni mieskuvioita?
04.03.2026 |
Heti alkuun: minusta ei ole mitään pahaa siitä, jos kaksi vapaata ihmistä haluaa olla yhdessä ja tilanne on tasavertainen. Sen sijaan minun on ollut todella vaikea sulattaa, kun fiksuna pitämäni ystävät ovat säätäneet seuraavien mieskuvioiden kanssa:
"Liisa" on eronnut ja käytännössä huolehtii lastensa asioista yksin. Liisa on harmitellut, miten tuli aviomiehen kanssa ero ja mies ei ole ollut vastuullinen isä. Sittemmin minulle selvisi, että Liisan ex-miehellä on huu. meongelma. Käyttöä oli jo parisuhteen alussa, kun lapsia ei vielä ollut. Liisa on kertonut kaipaavansa hyvää puolisoa itsensä ja lasten elämään. Eron jälkeen Liisa on käynyt paljon treffeillä. Kunnollisten ja luotettavien miesten sijaan Liisaa viehättävät kaikenlaiset polyamoristiset elämäntapaernot, jotka ovat hukassa elämänsä kanssa vielä +40 v iässä. En käsitä, miten Liisalla on noin huono miesmaku ja harmittelee, kun ei ole löytynyt kunnollista miestä. No onko ihme, jos etsii tuollaisten joukosta?
"Maija" erosi aviomiehestään ja lastensa isästä. Maija väitti, että ex-miehensä on nar.sisti. Minulle ei koskaan tullut tällaista oloa Maijan ex-miehestä, hän oli mielestäni ihan tavallinen perheenisä. Myöhemmin minulle selvisi, että Maija oli avioeron ottamisen aikoihin aloittanut suhteen naimisissa olevan miehen kanssa. Suhde jatkui muutaman vuoden on-off-suhteena. Vaimolle ei tietenkään kerrottu tuosta suhteesta. Minä olin järkyttynyt, miten fiksuna pitämäni Maija saattoi aloittaa tuollaisen suhteen, eikä pitänyt sitä mitenkään moraalittomana.
Olenko niuho, kun en hyväksy ja ymmärrä ystävieni mieskuvioita?
Kommentit (59)
Maija vaikuttaa aika lum pulta ja Liisa melkoinen takertuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän naisen, joka katkaisi välit ystävättäreensä (lapsensa kummiin), kun tämä leskeksi jäätyään alkoi seurustelemaan naimisissa olevan miehen kanssa. Mies erosi ja leskiystävätär vähän myöhemmin kuitenkin jätti hänet.
Sanon nyt vain tuosta narsmismiasiasta (Maija).
Tyypillisesti ulkopuoliset eivät tunnista narsismia.
Vierailija kirjoitti:
Sanon nyt vain tuosta narsmismiasiasta (Maija).
Tyypillisesti ulkopuoliset eivät tunnista narsismia.
Tämä. Se narsisti esittää ulkopuolisille hyvää ihmistä, mutta puolisolle voi olla täysin hirviö.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ongelma on se että otat tässä moralistisen kannan siihen mitä ystäväsi tekevät pohtimatta ollenkaan että miksi he toimivat kuten toimivat. Jos ainoastaan kauhistelet, ajattelet että he toimivat niin tyhmyyttään, ymmärtämättömyyttään tai pahuuttaan.
Suurin osa ihmisistä ei tee huonoja valintoja siksi että ymmärtäisi sinällään niin toimivansa. Vaan koska heidän tunne-elämänsä on syystä tai toisesta vinksahtanut niin että he kokevat ihastusta, rakkautta, tuttuutta, tai jotain muuta heitä vetoavaa suhteissa jotka eivät kuitenkaan ole heille hyväksi. Tähän voi olla syynä vaikka lapsuuden tai nuoruuden kokemukset ja traumat, oman persoonallisuuden ongelmat tai joku muu tunne-elämään vaikuttava asia.
Erittäin hyvin sanottu. Kiinnitin aivan samaan asiaan huomion.
Ystävyyssuhteet perustuvat siihen, että siinä ollaan keskeneräisiä, vaillinaisia ja välillä rikkinäisiä omia itsejään siinä missä toisessa tilanteessa ollaan vahvoja ja tasapainoisia. Jos jatkuvasti ystäviään katselee ylhäältä alaspäin tuntien tarvetta moralisoida, niin silloin kannattaa etsiä omille asenteille ja arvoille seuraa, jotta pystyy olemaan toisille tasavertainen ystävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanon nyt vain tuosta narsmismiasiasta (Maija).
Tyypillisesti ulkopuoliset eivät tunnista narsismia.
"Sanon nyt vain tuosta narsmismiasiasta (Maija).
Tyypillisesti ulkopuoliset eivät tunnista narsismia."
Jep. Se ei todellakaan aina näy muille "liian hyvä ollakseen totta" -tyyppinä eikä välttämättä minään itsekeskeisenä ääliönäkään, vaan nimenomaan aivan tavallisena pulliaisena.
"Hauska" kommentti: ystäväsi elämä ei kuulu sinulle.
No jaa, miten sen nyt ottaa? Kun hän vuodattaa aina kaiken, vaikka en halua enää edes kuunnella. Vaihdan aina aihetta, mutta hän palaa ja palaa aiheeseen. Ja vielä ääniviestein, niin ei ole pakopaikkaa. Voisihan sitä tietysti jättää viestit kuuntelematta.
Ystäväni hakee epätoivon vimmalla miestä. Hänellä on vuoden sisään ollut 7 eri miestä. Jokaisen kanssa on ollut samantyyppiset toiveet ja mies on joka kerta tuntunut siltä oikealta. On tapailu 1 kerran tai sitten pari kuukautta. Jokaisen "suhteen" jälkeen hän on siipi maassa ja valittaa, kun kaikki miehet ovat paskoja. Ja kaikilla muilla on parisuhde, mutta hänellä ei. Hän on ollut ihastunut näistä jokaiseen.
Sitten hän pyytää minulta neuvoja, miten kannattaisi toimia. Kun alan pohtimaan hänen kanssaan asiaa, hän sanoo, että on samaa mieltä kanssani ja sitten lopulta toimii kuitenkin aivan eri tavalla, kuin olemme puhuneet. Ja kun oravasta suhde karahtaa kiville sanoo, että "sun olisi pitänyt sanoa suoraan".
Olen varmaan paska ystävä, mutta harkitsen siirtymistä takavasemmalle. Ystäväni ei aio oppia mitään näistä epäonnisista suhteista, sama kaava toistuu, kerta toisensa jälkeen. Nyt tuli taas pakit ja Tinderi laulaa täysillä ja samalla analyysi just tästä miehestä, kenen kanssa juttelee ja sinisin silmin uskoo ihan kaiken mitä nämä miehet hänelle puhuvat. Ei mitään kritiikkiä, voisiko puhuttu asia olla totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin huono ettei jaksa enää kommentoida
Ystävilläsi on käsittelemättömiä lapsuudentraumoja jotka sitten aktivoituvat parisuhteissa ja joiden takia ystäväsi päätyvät yhteen kumppaniksi sopimattomien miesten kanssa. Tämä siis vastauksena kysymykseen siihen miksi ystäväsi sekoilevat miessuhteissaan.
Ei ole hyvä olla liikaa sellaisten ihmisten seurassa joilla on huonompi moraali ja jotka tämän takia ruokkivat omaa ylemmyydentunnetta suhteessa toisiin ihmisiin. Toisaalta ihmiset ovat keskeneräisiä joten tasavertaista seuraa saattaa olla lähes mahdotonta löytää joten saattaa olla paras sitten tyytyä myös ystävyyssuhteissa. Eli ap sitten vain valitsemaan miten aikoo toimia jatkossa koskien ystävyyssuhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pidä reiluna sivusuhdetta varattuun henkilöön jonka kumppani on tietämätön seurustelusta. On jotenkin ällöttävää että henkilö on tänään A:n kanssa, huomenna B:n kanssa jne. On eri asia jos kaikki tietävät tilanteen ja hyväksyvät sen, luulen kuitenkin että joku siinä kärsii aina, en usko näihin polyamorikkoihin.
Varmasti epäsuosittu mielipide:
Minusta kertoo paljon ihmisen arvomaailmasta, moraalista ja maailmankatsomuksesta, jos aloittaa esim. parisuhteen naimisissa olevan ihmisen kanssa tietäen, että tämä on naimisissa. On paljon ihmisiä, joilla tällainen ei tulisi kuuloonkaan eikä sovi ollenkaan omaan arvomaailmaan ja moraalikäsitykseen. Minusta on turha puolustella moraalitonta käytöstä. Sama, kuin joku pitäisi ookoona varastamista ja seliteltäisiin, että kunnon tyyppi se Miia/Mikko on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma ajatusmallini on se, että kaikesta ei tarvitse olla ystävien kanssa samaa mieltä. Voi olla eroja poliittisissa näkemyksissä, arjen tavoissa jne. Mutta kun mennään selvästi isompiin elämänkysymyksiin, on se eri asia. Minä paheksun pettämistä, miksi siis pitäisin sitä ystäväni kohdalla ihan sallittuna asiana?
Noista monisuhteista taas lähinnä ajattelen, että iso osa niiden parissa pyörivistä on sitoutumiskyvyttömiä ja sen verran rikki, että kannattaisi vain elellä sinkkuna.
Minulla on tuollainen Liisan kaltainen ystävä, joka harmittelee, kun ei löydy miestä. On kiinnostunut Tinderissä juuri sellaisista "Kimmo, 42 v, pientä säätöä mut syvempikin suhde käy. 2 lasta aiemmasta avioliitosta, viikonloppuisä. Nyt polyamorisessa suhteessa" -miehistä. Haluaa miehen myös olevan akateeminen ja kultturelli. Ihmettelee, miten nämä miehet eivät ole hyvää parisuhdemateriaalia ja sitoutumiskykyisiä. Niin, miksiköhän? En käsitä, miksi yhä tässä iässä kuvittelee, että tuollaiset jännittävät tapaukset olisivat hyviä puolisoita. Samalla harmittelee, kun kipinää niiden tasaisten miesten kanssa ei löydy. Minun on vaikea ymmärtää, miksi yhä tässä iässä hän tuijottaa niin paljon miehen ulkonäköä, koulutusta, kulttuuriharrastuksia ja fyysistä kemiaa. Todellisuus on se, että todella hyvät miehet on tuossa iässä jo viety ja niille sinkkumarkkinoille vapautuville löytyy kyllä laadukkaita (ja nuorempia) ottajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmasti epäsuosittu mielipide:
Minusta kertoo paljon ihmisen arvomaailmasta, moraalista ja maailmankatsomuksesta, jos aloittaa esim. parisuhteen naimisissa olevan ihmisen kanssa tietäen, että tämä on naimisissa. On paljon ihmisiä, joilla tällainen ei tulisi kuuloonkaan eikä sovi ollenkaan omaan arvomaailmaan ja moraalikäsitykseen. Minusta on turha puolustella moraalitonta käytöstä. Sama, kuin joku pitäisi ookoona varastamista ja seliteltäisiin, että kunnon tyyppi se Miia/Mikko on.
Tämä.
Minulle on ihan perusasia, että parisuhteessa ollaan uskollisia. Se on itsensä ja toisen arvostamista ja kunnioittamista. Jos taas joku ei niin tee, niin koen sen epäkunnioittavana. Myös sitä tietämätöntä vaimoa kohtaan. Olen itse nuoruudessani tullut petetyksi ja en todellakaan haluaisi tuottaa vastaavaa tunnetta kenellekään vaimolle.
Ap, tietäisitpä mitä sinusta juorutaan :D
Vierailija kirjoitti:
Varmasti epäsuosittu mielipide:
Minusta kertoo paljon ihmisen arvomaailmasta, moraalista ja maailmankatsomuksesta, jos aloittaa esim. parisuhteen naimisissa olevan ihmisen kanssa tietäen, että tämä on naimisissa. On paljon ihmisiä, joilla tällainen ei tulisi kuuloonkaan eikä sovi ollenkaan omaan arvomaailmaan ja moraalikäsitykseen. Minusta on turha puolustella moraalitonta käytöstä. Sama, kuin joku pitäisi ookoona varastamista ja seliteltäisiin, että kunnon tyyppi se Miia/Mikko on.
Samoin ajattelen itse.
Minulle yksi tärkeimpiä asioita ihmissuhteissani (parisuhde ja ystävyyssuhteet) on se, miten ihminen kohtelee toisia ihmisiä. Arvostan ystävällisyyttä ja hyviä käytöstapoja. Pettäminen on minusta itsekästä ja herättää ainakin minulla kysymyksen, missä muissa asioissa ihmisellä on löysä moraali.
Aika monilla on tapana ajatella, että ne omat moraalittomat/laittomat teot eivät ole niin pahoja.
"Pikkujuttuhan se on, että ajelen 50 km/h 30 km/h alueella. Ei ole mikään iso ylinopeus, kun on niin hidas vauhti kyseessä."
"Musta on täysin hyväksyttävää viedä työpaikalta vessapaperirullia kotiin joka viikko, kun työnantaja maksaa niin pientä palkkaa."
"En minä petä, jos sinkkuna panen jonkun varatun kanssa. Se on sen varatun ja hänen kumppaninsa välinen asia, mä olen siinä kuviossa ihan viaton."
"Mitä sitten, jos lapseni kiusaa päiväkodissa muita. En mä siihen voi vaikuttaa, mitä Milo-Adelia päiväkodissa tekee."
"Sehän on vaan ennakkoon annettua perintöä, kun otan iäkkään vanhempani lompakosta aina viidenkympin setelin itselleni, kun nähdään."
Kuinkas moni noita tekoja katsoisi hyvällä toisten tekemänä?
Sanoisin kyllä kaverilleni jos tämä pettäisi tai vehtaisi itse varatun kanssa etten moraalisesti hyväksy tuollaista toimintaa. Mutta en silti koe että on minun asiani tuomita kavereideni parisuhdevalintoja. Toki jos moraali ristiriita olisi liian suuri, ottaisin etäisyyttä, mutta muussa tapauksessa koen velvollisuuteni ystävänä olevan olla tukena ja hyväksyä että olemme monissa asioissa mahdollisesti eri mieltä.
Tietysti jos kaverisi hakkaa päätä seinään jatkuvasti ja toistaa samoja virheitä sekä tarpeettomasti rasittaa sinua asialla, voit vaikka sanoa että hän tekee mitä tekee, mutta koet kuluttavaksi kuunnella samoja keloja kokoajan. Mutta ei ole sinun asiasi tuomita ja arvostella kavereidesi miesvalintoja. Olen huomannut itse että etenkin ystävät joilla on tasapainoiset pitkät parisuhteet ovat joskus todella kärkkäitä ja mustavalkoisia eivätkä ymmärrä sitä että heille on ehkä osunut kohdalle täyspäinen ja järkevä mies jonka kanssa rakkaus ja kunnioitus on molemminpuolista. Kaikille ei käy yhtä hyvin, eikä romanttisen partnerin löytyminen ole mitään järkipeliä kuten vaikka kohtuuhintaisen ja hyväkuntoisen asunnon löytäminen ja valitseminen.
Evvktt