Mitä ajattelisitte tästä tilanteesta parisuhteessa?
Hei, minulla on ocd oirehdintaa ja käyn ocd erikoistuneella terapeutilla. Minun pakkoajatus kohdistuu mieheeni ja siihen, että pettääkö hän. Löydän itseni mielestä aina todisteita pettämisestä kuten auton apukuskin penkki siirtynyt (auto oli ollut huollossa), kuulen kun hän soittaa että joku nainen puhuu vieressä ( kun hän näyttää niin autossa ei ole ketään) jne..
No eilen kun hön tuli kotiin hänellä oli kauluspaita repussa jonka näin. Kysyin miksi sulla on repussa paita hön sanoi että siihen tuli kahvitahra jonka siis pystyin todistaa. Hän sanoi että töihin oli jäänyt toinen kauluspaita ja vaihtoi sen. Kun kysyin miksi hänellä on jäänyt töihin paita hän oli että en muista. Ja se sai minut epäilemään että hän valehtelee. Kun asiaa kaivoin, hän muisti, että kun kävi viikko sitten elokuvissa oli ottanut kotoa tpaidan ja jättänyt kauluspaidan töihin. Meillä oli n 3kk sitten vastaava tilanne että hänen repustaan löytyi tpaita ja kun kysyin miksi hänellä se on repussa hän oli ettei tiedä, mutta sitten hetken mietittyään muisti että aamulla oli laittanut tpaidan töihin ja töissä vaihtanut kauluspaidan joka oli jäänyt pikkujoulujen aikaan töihin kun oli vaihtanut teemavaatteet. Kumnastelin ettei hän heti muistanut, että oli aamulla paidan laittanyt reppuun. No olin jo ekan paita episodin jälkeen et nyt erotaan en voi luottaa enkä usko selitykseen. No tämä toinenkin selitys oli vähän kummallinen kun ei muisteta milloin jättelee töihin vaatteita. No juttelin eilen terapeutille tästä vaatteiden kuljettamiseen töihin ja itkin että mitä mä teen. Hän sanoi että voisitko mennä äitisi luo ja miettiä hakuatko erota vai ei? Jäin nyt vähän itse hämmästyneeseen tilaan että onko tämä nyt ulkopuolisestakin todiste että minua petetään? Terapeutti vain hoki en voi päättää sun puolesta erotako vai ei? Jitenkin itse ajattelin että olin ocd maailmassa tuosta paidan löytymistilanteesta mutta sitten se kääntyi niin että terapeutti kannusti miettimään rauhassa ratkaisua.. hän tietää että epäilen puolisoani jokaisesta niksauksesta. Puolisoni ei siis käy muualla kun töissä 8-16. Ei ylitöitä. Ei viikonloppureissuja minnekään muiden kanssa. Ei salaile puhelinta tai selaile sitä jatkuvasti. Eli ns muita syitä epäilyyn ei ole. Kysymys kuuluukin että mitä te muut ajattelette tästä tilanteesta ja että onko tämmöinen vaatteiden kantelu töissä ja sitten ei muisteta miksi niitä on töissä vaihdeltu merkki pettämisestä?
Kommentit (168)
Ajat taatusti koko ajan kauemmaksi itsestäsi. Miehet elää kumppanin arvostuksesta ja kunnioituksesta. Epäilemällä häntä päivittäin olet kaukana siitä.
Olisiko niin paha jos miehesi pettäisi, tai jos sopisitte yhdessä että molemmat pettää kerran. Sitten se olisi tehty ja voisi siirtyä eteenpäin.
Siis onko mies sun vankina käytännössä? Ei käy ikinä muualla ku töissä 8-16 ja sielläkin jos menee 5 min pidempään niin alkaa tenttaus? Huhhuh..miesparka..
Mikä on ocd-kohtaus? En ole ikinä kuullut sellaisesta. Onko ap sinulla siis yleisesti ocd ja millä eri tavoin se näkyy? Varmisteletko kaikkea esimerkiksi kymmeniä kertoja ennen kuin pystyt lähtemään ulos tms? Kerro vähän kokonaistilanteestasi enemmän.
Minusta kuulostaa muuten, että miehen epäily pettämisestä ei ole mikään ocd vaan ihan vaan jatkuvaa epäilyä pettämisestä. Millainen tausta teillä on ollut miehen kanssa muuten? Onko mies joskus aiemmin pettänyt tai valehdellut? Millainen suhteenne on muuten, onko mies kunnioittava sinua kohtaan, puhuuko arvostaen? Onko kritisoinut vaikka ulkonäköäsi, onko sinulla aidosti turvallinen olo hänen kanssaan? Kantaako hän kotitöistä ja lapsista vastuuta? Onko teillä ns samat säännöt molemmille vai onko miehellä yleisesti eri säännöt itselleen kuin sinulle?
Lisäksi vielä ihmettelen, mistä kaikki palstalaiset tuntuvat olevan varmoja siitä, ettei mies petä. Emmehän me sitä tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen kanssa ollaan keskusteltu ja keskustellaan päivittäin nöistä mun ajatuksista.. hän on kyllöstynyt jatkuvaan epöilyyn. Ja kyllä hoidatan päätäni kuntoon ja sitä yritän tehdä mutta terapeutti sai minut ihan hämmennyksiin kannustamalla miettimään eroa rauhassa. Niin kun sanoin luulin että itsellä oli ocd kohtaus päällä että mies puhuu totta mutta epäilen häntä silti, mutta se terapia käynti päötyikin suurempaan ahdistukseen että olenko sittenkin ollut oikeassa pettämisestä ja nyt vaan pohtimaan eroa? Mieskin tästä hämmentynyt.
Ap
Olen aika varma ettei terapeutti ajattele, että miehesi pettää. Sinun pitää nyt miettiä, että pystytkö sinä olemaan parisuhteessa. Ei parisuhteessa pysty olemaan, jos koko aika epäilee eikä ole luottamusta. Ei se kuviteltu pettäminen ole tässä se ydinasia vaan se mistä pakkoajatu
Minä ajattelen kanssa näin, ettei terapeutti ajattele miehesi pettävän ja siksi pyydä sinua miettimään eroa. Sinun täytyy saada itsesi kuntoon, tuo on jo miehellesi uskomaton taakka, mitä joutuu kantamaan. Hän siis haluaa, että sinä mietit onko sinusta parisuhteeseen ollenkaan. Ulkopuolisen silmin näyttää, ettei ole. Tuo ei ole normaalia enää ja hajottaa miehesi ja lapsesi. Sinä oletkin jo rikki.
Mitä jos mies pettääkin ja on onnistunut kaaduvalottamaan ja saamaan ap:n leimattua hulluksi muka pakkoajatuksineen?
Siksi tulee ekana mieleen kysyä, että miten ocd näkyy ap:n arjessa muutoin, vai näkyykö muulla lailla yhtään? Ja onko mies joskus pettänyt tai valehdellut tai ollut epäkunnioittava?
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi vielä ihmettelen, mistä kaikki palstalaiset tuntuvat olevan varmoja siitä, ettei mies petä. Emmehän me sitä tiedä.
Olisko mikään ihme vaikka pettäisikin?
Itsekin pettäisin jos toinen olisi umpihullu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi vielä ihmettelen, mistä kaikki palstalaiset tuntuvat olevan varmoja siitä, ettei mies petä. Emmehän me sitä tiedä.
Olisko mikään ihme vaikka pettäisikin?
Itsekin pettäisin jos toinen olisi umpihullu.
Eihän ap ole välttämättä lainkaan hullu.
Tarvitsee vain siirtyä ketjuun, jossa keskustellaan L/over-sarjasta, niin huomaa miten luonnehäiriöinen saa puolison vaikuttamaan hullulta.
Aika olennaista olisi kuulla näistä muista asioista, joita ap:lta on ketjussa kysytty, mutta ap ei ole vie tullut vastaamaan.
No olipa se mies millainen tahansa niin tuollainen käytös on umpihullun toimintaa. Ei se tuolla tavalla ainakaan estä sitä ukkoa ajautumasta jonkun toisen matkaan.
Onko sun miehesi antanut joskus aikaisemmin sellaisia merkkejä että olisi voinut pettää vai mistä sulle tuli noin voimakas reaktio tuollaisiin pikku juttuihin?
Mä olen oman mieheni kanssa tuntosarvet pystyssä koska hänellä oikeasti oli aiemmin liian läheinen suhde työkaverin kanssa joka jopa koki että on ok ehdottaa miehelleni seksiä ja lähettää yöllä viestejä. Mieheni ei myönnä että olis tehnyt mitään väärää koska pisti parin viestittelykerran jälkeen stopin sille ja sanoi tiukan ei seksille, mutta ei kai työkaveri ehdota seksiä ellei usko että toinen suostuu. Eli kait se on jollain tavalla rohkaissut naista. No, en siltikään syytä miestäni pettämisestä mutta olen koko ajan jotenkin varuillani.
Ei mieheni ole pettänyt minua koskaan tietääkseni. Olen häntä pakonomaisesti epäillyt aikaisemminkin pettämisestä, sitä kesti 3 vuotta! Olen myös epäillyt häntä lapsemme seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ja muuten on ocd oirehdintaa pelkään tauteja jne.. mieheni on hyvä mies. Hoitaa lapsia ja kotia niin kuin minäkin. Arvostusta toki ei enää varmaan minua kohtaan ole kun olen häntä epäillyt eri asioista koko suhteen ajan. En erota mikä on ns oikeaa huolta ja mikä ns minun pääni tuotetta. Esim tuo paita asia, ajattelin sen automaattisesti tarkoittavan pettämistä ja kun terapeuttikin sitten vain pyysi lähtemään äidille pohtimaan eroa niin se vain voimisti ajatusta, että myös terapeutti ajattelee, että kyllä mies nyt pettää. Ja kun hänelle sanoin että mulle nyt tulee tästä keskustelusta olo, että säkin epäilet pettämistä niin hän oli ettei voi päättää puolestani eroanko vai ei.
Ja meillä oli tilanne, että laskin miehen boxereita pakonomaisesti ja olin laskenut väärin ne ja kerroin terapiassa että boksereita oli pesukorissa liikaa niin sanoin että haluan nyt erota niin hän oli että selvä että aletaan sitten miettimään eroa.. lopulta illalla vahingossa selvisi että olin laskenut väärin. Mutta tässäkin jäin miettimään ettei terapeutti yrittänyt yhtään puhua järkeä et hei ei toi oo merkki pettämisestä et nyt rauhoitutaan mut ei, selvä ero se sitten on. Meillä on kuitenkin 2 lasta ja haluan saada apua ja pitää perheen kasassa enkä erota mahdollisten ajatusten takia.. olen jotenkin tosi pettynyt kun ajattelin, että ulkopuolinen taho toimii järkenäni nyt näin alkuun kunnes opettelen tunnistamaan mikä ajatus oikeasti on huolestuttava ja mikä ei, mutta tuntuu että terapeutit lähtee mukaan ajatuksiini ja ero tulee ajatusten takia kun terapeuttikin lyö vettä myllyyn. Mieheni yrittää sitten toimia järjen äänenä ja selittää minulle asoita, etten tee mitään hätiköityä. Ja kiitos toki myös teille koska ilman tätä keskustelua olisin elänyt edelleen harhoissa että paidan kuljetukset on muidenkin mielestä merkki pettämisestä. Lääkitys minulla on aloitettu viikko sitten.
Ap
Ja on mies jostain pikkujutuista valehdellut, mutta ei mistään raha, pettämis, olin paikkaansa tms jutuista ainakaan tietääkseni.
Ap
Ja tiedän että olen hirveä miehelle, mutta en oikeasti voi tälle mitään. Saan kaikesta epäilevän ajatuksen että pettää ja olen äärimmäisen peloissani ja ahdistunut. Ja kyllä ajatuksen pettämisestä aiheuttaa kaikki, jos hän tulee väärästä suuntaa kotiin. Jos hän tulee 10 min myöhässä tai 10 min aikaisemmin. Tai hän ei laita kuvaa kun käy kahvilassa tai ei näytä hikiseltä hiihdon jälkeen. Ihan kaikki saa mut epäilemään. Enkä haluaisi epäillä, oikeasti! Tää on ihan hirveää mullekin.
Ap
Et selvästikään sovi parisuhteeseen. Päästä mies vapaaksi. Hanki apua.
No apua on hankittu ja perhettä en ja emme halua rikkoa vaan saada apua. Jos lapsia ei olisi tietysti eroaisimme. Olen ehdottoman samaa mieltä että toisen elämää ei saa pilata näin kun minä teen. En vain voi mitään näille ajatuksille. Toivottavasti lääke auttaa. Terapiaa kohtaan oli kovat odotukset mutta tipahdin nyt ihan viimeksi tuolilta kun hän ei torpannut ajatuksiani vaan kannusti aikalisää ja sitten miettimään eroa. Alkaa meillä puolison kanssa usko loppua saako mistään mitään apua.
Ap
Elämäsi helpottuisi varmaan paljon, jos eroaisit. Pääsisitkö siten eroon noista pakkomielteistä? Eihän tuollaista elämää kestä eikä jaksa kumpikaan osapuoli.
Ja ymmärrän täysin, että minua kohtaan suhtaudutaan täällä vihamielisesti. Luin että moni on ollut vastaavassa tilanteessa ja se on ihan hirveää. Minä haluaisin saada apua, mutta alkaa epätoivo iskeä. Onko todella ainut vaihtoehto kohta erota kun en saa oikeaa apua.. surullista ja kannan siitä ikuisesti taakkaa jos ajatusteni takia joudun perheeni ja lasteni kodin rikkoa.
Ap
Entä jos kokeilisitte asua erillään. Kokeilla helpottaisitko elämä molemmilla jos asuisitte erillään. Lapsen takia ei kannata pysyä yhdessä, jos yhteiselämä ei suju.
Lapsikin on tyytyväisempi, jos on kaksi rauhallista kotia yhden riitaisan/kireä tunnelmaisen sijaan.
Ajatuksesi ovat sairaita. Jos mies pettäisikin niin mitä sitten. Kukaan ei siihen kuole. En tiedä kauan olette yhdessä olleet, mutta tuskin kauaa tulette olemaan. Aivan hirveää, jos puoliso olisi tuollainen. Mies on sinun vanki, kun ei ole omaa elämääkään ollenkaan.