Miksei ihmiset juttele vieraille ihmisille
Miksei Suomessa kellään ole mitään sanottavaa ihmisille ympärillään? Jos itse sanon jotain, lyhyt lause voi tulla, mutta vähiin se jää eikä siitä keskustelua synny. Paljon matkustavilta ei ole tarttunut mitään mukaan ulkomailta. Miksi vaikenemme?
Kommentit (36)
Suomalaiset juttelevat vain oman kuppikunnan jäsenille. Itseään sosiaalisina ja extrovertteinä pitävät ovat pahimpia ulkopuoliseksi jättäjiä.
Ärsyttäviä tommoset jutustelijat. Saan olla hiljaa jos siltä tuntuu.
Kyllä mä juttelen, se on mun työtäni,a😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole seura-automaatti, eikä kiinnosta tuntemattomien jutut. Apua saa tietysti pyytää.
Juuri tällainen asenne, että oma seura nähdään jonain taivaanlahjana.
No sitähän se onkin, itsekin anelet sitä.
Small talkia oon puhunut. Yleensä siihen keskusteluun tarvitsee aiheen. Eikä mitään väkinäistä puhumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole seura-automaatti, eikä kiinnosta tuntemattomien jutut. Apua saa tietysti pyytää.
Juuri tällainen asenne, että oma seura nähdään jonain taivaanlahjana.
No sitähän se onkin, itsekin anelet sitä.
Mene kuule vaikka vttuun siitä. Tulit ihan itse tänne juttelemaan, kukaan ei läsnäoloasi tänne ole kaivannut.
Mitä annettavaa toisella ihmisellä olisi? Ihminen on alhainen, itsekäs olento. Näin ruudun takaa kuitenkin suhteellisen harmiton asia.
"Mene kuule vaikka vttuun siitä. Tulit ihan itse tänne juttelemaan, kukaan ei läsnäoloasi tänne ole kaivannut."
Hienosti demonstroitu, miksi ihmisille ei kannata jutella!
En kuule kun on vastamelukuulokkeet.
Netissä jutellaan vieraille ihmisille. Harvemmin kadulla tai muuallakaan. Toisaalta jos on tuttuja, kavereita tai ystäviä, hekin ovat olleet aikaisemmin vieraita. Sosiaaliset kontaktit on jo olemassa eikä ole tarvetta kontaktoida kaikkien kanssa. Aikaisemmat kokemukset myös vaikuttavat.
Huomattu on. Kävimme Suomessa sukulaisen järjestämissä juhlissa eikä meidän jälkeemme tulleet vieraat vaivautuneet edes tulemaan kättelemään! No ei se mitään, kävimme sitten itse heidät kättelemässä, mutta kovin olivat vaivautuneita. Etiketti kyllä sanoo, että kun tullaan huoneeseen, jossa on jo muita paikalla, viimeksi tulleet tulevat kättelemään ja sanovat nimensä.
Ja on kohteliasta jutella myös ventovieraiden kanssa, suomalaiset vaan harvoin ovat oppineet small talkia, ikävä kyllä.
Olen ADHD-autisti. Joku voisi ajatella että minulla on kaksisuuntainen, mutta taitaa se mennä niin että liikaa sosiaalisuutta tai muuta kuormitusta niin tarvitsen omaa rauhaa eikä kiinnosta edes tutuille jutella, saati sitten tuntemattomille.
Liian pitkää omissa oloissani oltuani tulee tarve sosiaalisuuteen ja helposti tulee höpöteltyä täysin tuntemattoman kanssa vaikka tunnin.
Paras olisi jos joka päivälle olisi tietty määrä kuormitusta ja tietty määrä rauhaa niin ei menisi äärilaidasta toiseen niin voimakkaasti.
En mä kyllä itse puhu toisille jos en satu olemaan sillä tuulella. Ei aina tarvitse puhua.
Sellaisesta saa ahdistelusyytteen. Jos tervehtii teiniä tai nuorempaa piestään pedofiilinä.
Juuri tällainen asenne, että oma seura nähdään jonain taivaanlahjana.