Miksi ihmiset ei enää kuuntele klassista musiikkia?
Esim beethowen työpäivän jälkeen rauhoittaa mukavasti.
Kommentit (69)
Kyllä kuuntelen paljon..
AII kun minuu huvitti tuo pieno ja ketä se on.Päivän paras tosi, eikä tavallaan.
Beethoven kirjoitetaan v:llä ja isolla alkukirjaimella. Se on siis Beethoven eikä beethowen.
Vierailija kirjoitti:
Nykyihminen ei ole altistunut sille tai esim jatsille..ei ole kykyä ottaa vastaan..
Nykyajan pop ja iskelmä on niin musiikillisesti köyhää että se on tylsistyttänyt kohderyhmänsä.
Mun mielestä on helpompi ottaa vastaan musiikki ilman sanoja. Se rentouttaa. Oikeastaan kaikkein vaikeinta on jonkun hyvin suositun ja tarttuvan iskelmärallin kuuntelu.
Aloitin joskus kuuntelemaan, mutta sitten lopetin. Lopetin, koska kaikkialta tuli ohjeita, miten pitää kuunnella ja tunsin itseni vain typeräksi, kun en osannut kuunnella oikein enkä ymmärtänyt kaikkia hienouksia.
Nykyään ymmärrän, että saa kuunnella myös pelkästään omaksi ilokseen, kuten muutakin musiikkia.
"Kumpikohan meistä enemmän kuulostaa pikkulapselta 😂"
Sinä.
Vierailija kirjoitti:
"Kumpikohan meistä enemmän kuulostaa pikkulapselta 😂"
Sinä.
Se oli retorinen kysymys. Sen takia jätin kysymysmerkin pois.
Mä kuuntelen klassista ja räppiä. Onko se sinulta jotenkin pois, kun osoitat halveksuntaa niin ahkerasti?!
Kyllähän klassiseen genreen kuuluu valtava määrä laulettua kirkkomusiikkia, ooppera-aarioita, yksinlauluja, kuoroteoksia jne. Toki valtavasti myös soitinmusiikkia.
On mielenkiintoinen kysymys, missä vaiheessa aikansa populäärimusiikki muuttuu "klassiseksi". Monet oman aikansa kevyet oopperat, operetit tai musikaalit ovat jo kanonisoituneet taidemusiikiksi. Joku Olavi Virtakin laulaa 50-luvulla hienoja tangoja aivan klassisen laulun tekniikalla, mutta silti ne taidetaan vielä luokitella viihdemusiikkiin. Ihan samalta kuulostaa Beniamino Gigli laulaessaan liki italoiskelmää 1920-luvulla, mutta hänet sijoitetaan kuitenkin vahvasti klassisen puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olikohan Maekus Kajo joka sanoi, että klassinen musiikki on kuin konttaisi suurennuslasin kanssa jotain jumalatonta tsaarinaikaista kylpyhuonetta ja kävisi läpi sen laattojen saumoja. Ja toden totta kaikki on kohdallaan kuten pitää, mutta sitä puuduttavammaksi käy mitä pidempään konttaa.
Mitä hän ajoi takaa?
Olisko ollut sokeritoukkia.
Klassinen musiikki on etäistä, koska siihen ei voi yhtyä hyräilyn muodossa. Ellet ole itse orkesterissa soittamassa, voit vain kuunnella sivusta. Hieno kokemus tämäkin, mutta erilainen. Oikeastaan vasta kun klassista alkoi kuuntelemaan, tajusi miten paljon on kuunnellut musiikkia kuin olisi kuorossa. Musiikkihan myös yhdistää ja poistaa yksinäisyyttä, mutta yhdistääkö meitä loppupeleissä vain pelkät sanat. Klassinen musiikki vyöryy yleensä elokuvamaisesti silmille. Ehkä senkin takia, että elokuvissa yleensä käytetään klassista taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Se on pieno tällä palstalla.
Hiano pieno!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Räppi on parempaa.
Öyh öyh jeah jeah öh öh öh. Tiiätkö biisin. On muuten hyvä. Videossa heilutellaan käsiä ja öhkitään.
Mä tiiän! Tosi hyvä biisi! Melkein yhtä hyvä ku tää "aah ööh matafaka ööh aah matafaka" Tiiätkö sä ton?
Friiistailö?
En ole koskaan pitänyt klassisesta. Senpä takia en kuuntele.
Hevi menee, poppikin, kirkkossakin on käyty ja klassinenkin käy. Mutta räppi ei saati nykypäivän jumputukset.
Sabre dance. Tuokin on alunperin klassista musiikkia😃
Vierailija kirjoitti:
Klassinen musiikki on vähän kuin katsoisi mykkää filmiä. Ihmiset pitävät siitä, että sävellyksissä on sanat.
Uudempi taidemusiikki ei edes sisällä kunnon melodioita kuten Beethovenin Kuutamosonaatti ja Oodi ilolle, Vivaldin Neljä vuodenaikaa, Ravellin Bolero jne. Kun kappaleet toimivat vaikka sähkökitaralla soitettuina.
Vierailija kirjoitti:
Klassinen musiikki on etäistä, koska siihen ei voi yhtyä hyräilyn muodossa. Ellet ole itse orkesterissa soittamassa, voit vain kuunnella sivusta. Hieno kokemus tämäkin, mutta erilainen. Oikeastaan vasta kun klassista alkoi kuuntelemaan, tajusi miten paljon on kuunnellut musiikkia kuin olisi kuorossa. Musiikkihan myös yhdistää ja poistaa yksinäisyyttä, mutta yhdistääkö meitä loppupeleissä vain pelkät sanat. Klassinen musiikki vyöryy yleensä elokuvamaisesti silmille. Ehkä senkin takia, että elokuvissa yleensä käytetään klassista taustalla.
Miksei siihen voi yhtyä, jos saa ensin luvan?
EI PIDÄ PAIKKAANSA
Sitä kuunnellaan hyvinkin paljon.
No justhan minä eilen kuuntelin Albinonin Adagio in G minor.
Ihmiset kuulee useimmin tuota sontaa radiosta.