Päiväkodissa valitetaan äidille, mutta ei isälle - onko muilla tällaista?
Ihan ydinperhe ollaan ja mietin, onko muilla tällaista?
Jos äiti tulee hakemaan lasta päiväkodista, valitetaan milloin mistäkin. Kommentoidaan, miten pitäisi olla erilaiset talvihanskat, miten lapsi on ollut levoton tai miten papupaistos ei ole lapselle maistunut. Pahimmillaan saatetaan pitkästi selostaa, miten se Isla-Oliver pyöritteli papupaistosta lautasellaan, maistoi 2 lusikallista ja kieltäytyi syömästä enempää. Tai miten ikävää oli, kun Isla-Oliver ei halunnut maalata vesiväreillä, vaan mieluummin rakenteli magneettipalikoilla. Kun isä tulee hakemaan, niin todetaan vain lyhyesti, että päivä meni hyvin/peruspäivä, ei mitään erityistä. Jos taas olisi jotain isompaa asiaa, niin sitä ei vaan sanota lapsen isälle, vaan odotetaan, että äiti tulee päiväkodille ja asia kerrotaan hänelle. Argh, menee hermo tähän, kun äitinä minua vastuutetaan kaikesta.
Kommentit (314)
Voin sanoa itse päiväkodissa 30 vuotta työtä tehneenä etten koskaan ole erotellut sukupuolen perusteella mitä kerron vanhemmalle. Nykyajan isätkin ovat jo täysillä mukana lastensa hoidossa ja kiinnostuneita lastensa asioita. Olen tavannut työurani aikana monia isiä jotka esim. ovat innokkaampia korjaamaan lasten vaatteita. Minulla on ollut myös monia miespuolisia työkavereita, jotka ovat olleet suorastaan loistavia varhaiskasvatuksessa.
En ole myöskään vaatinut että joku vaate pitäisi korjata heti samana iltana, vaan kertonut että tämä on hajalla ja sitten kun ehditte niin sen voisi korjata.
Minusta on surullista että ap:llä on tälläisiä kokemuksia. Itselläni ei valitettavasti ole omia lapsia, mutta työssäni yritän olla inhimillinen ja ymmärtää eri elämäntilanteita. Ei kukaan ole täydellinen ja täydellisyyden vaatiminen on väärin. Minua olisi kiinnostanut tietää missä kunnassa/kaupungissa on näin vanhanaikaista. Itse työskentelen Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten kyse on samasta kuin meillä oli lapsen joutuessa sairaalaan. Kun minä jäin lapsen kanssa sinne ekaksi yöksi, hoitajat totesivat että minun on sitten pakko nukkua nojatuolissa, muuta vaihtoehtoa ei ole. Aamulla totesivat että äiti menee sitten kanttiiniin aamupalalle, sairaalan aamupalat on lapselle (en toki muuta odottanutkaan).
Mutta kun lapsen isä tuli sairaalaan 2. yöksi, hänelle tuotiin oma sänky lapsen sängyn viereen, tyyny ja peitto. Ja aamulla isälle tarjoiltiin kahvia, puuroa ja voileipää 😂
Jätit kertomatta onko miehesi huomiotaherättävän komea. 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodissa ei työskentele päikkytätejä. Kertoo paljon arvostamisesta tuollainen nimittely.
Just niin, se on päikkytäti oletettuja nykyisin.
Mitä ihmeen oletettuja, ihmettelee päiväkodin aikuinen.
No silleen, että mitä vain paikkysetatateja varmaan. Kun eihän sitä aina tiedä ja sukupuolia kun on niin monta.
Me olemme ihan aikuisia päiväkodissa, meitä pitää kutsua nimellä, ei täditellä!
Karmivaa on ollut nähdä kun päiväkodista jaettavia lapsia huutaa eikä halua lähteä kotiin ollenkaan erityisesti jos hakemaan tullut on MIES .
Vierailija kirjoitti:
Isänä olen huomannut, että jos jotain palautetta tulee niin se alkaa sanoilla "sanotko äidille, että..." :D
Aivan oikein, koska äidit tietää parhaiten. Ja se on vähän niinkuin niiden homma =)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isänä olen huomannut, että jos jotain palautetta tulee niin se alkaa sanoilla "sanotko äidille, että..." :D
Aivan oikein, koska äidit tietää parhaiten. Ja se on vähän niinkuin niiden homma =)
Onneksi on olemassa myös täysjärkisiä fiksuja miehiä, jotka tietävät yhtälailla jälkikasvunsa asioista.
Vali-vali. Ei tuo ole valittamusta vaan päivän kuulumisten kertomista. Eli onko lapsi syönyt, nukkunut, miten päivä on muuten sujunut. Toki tuo talvihanska-juttu on suora palaute, ja vanhempuen tehtävä on huolehtia asianmukaiset vaatteet päiväkotiin. En usko hetkeäkään, että tämä on sukupuolikysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodissa ei työskentele päikkytätejä. Kertoo paljon arvostamisesta tuollainen nimittely.
Just niin, se on päikkytäti oletettuja nykyisin.
Mitä ihmeen oletettuja, ihmettelee päiväkodin aikuinen.
No silleen, että mitä vain paikkysetatateja varmaan. Kun eihän sitä aina tiedä ja sukupuolia kun on niin monta.
Me olemme ihan aikuisia päiväkodissa, meitä pitää kutsua nimellä, ei täditellä!
No ok, pirjoannelileakerttuanttikennetholavipäivi?
Onnistuiko arvaamaan oikein?
Päiväkotityöntekijä on niin pitkä sana täällä kirjoittaa. Kövisko se päikkytäti kuitenkin. Se kattaa myös päikkysedät. Vähän kuten lakimies kattavaa myös lakinaiset. Lapset sanoo aikuisia äidiksi ja tädeiksi, koska se kuulostaa turvalliselta, tutulta ja kiltiltä. Päikkyhenkilö kuulostaa vähän kylmältä. Tai nainen, mies. Mikä naihen, mies. Kuka Anneli tai Tauno? Prisman kassako?
Vierailija kirjoitti:
Päiväkotityöntekijä on niin pitkä sana täällä kirjoittaa. Kövisko se päikkytäti kuitenkin. Se kattaa myös päikkysedät. Vähän kuten lakimies kattavaa myös lakinaiset. Lapset sanoo aikuisia äidiksi ja tädeiksi, koska se kuulostaa turvalliselta, tutulta ja kiltiltä. Päikkyhenkilö kuulostaa vähän kylmältä. Tai nainen, mies. Mikä naihen, mies. Kuka Anneli tai Tauno? Prisman kassako?
Siis *sediksi ja tädeiksi, ei äidiksi ja tädeiksi....
Noin 20 vuotta sitten kaksi lastani oli samassa päiväkodissa. Vaimoni teki pääasiassa iltavuoroja ja yövuoroja töissä. Minä vein ja hain lapset useimmiten päiväkodista. Lapsiani hakiessa päiväkodin henkilökunta puhui usein minulle, että sano vaimollesi sitä ja sun tätä lasten asioista. Ihan kuin minä olisin ollut vain joku autonkuljettaja, vaikka olen lasten isä.
Tämä tapahtui Kuopiossa v. 2004-2007
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli selvästi ihan suoranaista kettuiluakin minulle äitinä. Paras oli, kun jos jokin lapsen vaatteista hajosi, olisi pitänyt samana iltana korjata asia kotona/ostaa heti uusi vaate. Jos esimerkiksi talvihaalarin jalkalenkki katkesi, olisi uusi pitänyt olla heti seuraavaksi päiväksi ostettuna ja ommeltuna. Ehkä olen sitten outo, mutta oma aikatauluni ei todellakaan taivu tuollaiseen tahtiin muun arjen lomassa.
Koulussa on sitten tulevaisuudessa sama homma. Puoli kymmeneltä illalla tulee viesti, että huomenna pitää olla keltaiset vaatteet. Meillä ei ollut keltaisia vaatteita kaapissa, eikä yöllä lähdetty ostoksille, kun lapsetkin oli jo nukkumassa siihen aikaan.
Ei oltu ainoita, joilla oli väärän väriset vaatteet seuraavana päivänä. Opet, kaksi lapsetonta naista, olivat kovin pahoittaneet mielenä tästä piittaamattomuudesta.
Olin 2000-luvun alussa töissä Lauttasaarelaisessa päikyssä. Voi ei mikä minni Hannele oli: hankala pi_ru naisille ja miehiä mielisteli, varsinkin kun mallintöitä tekevä isä tuli huudeille. Hän oli kireä ja ilkeä takanapäin, mielinkielin edessäpäin.
Vierailija kirjoitti:
Päiväkotityöntekijä on niin pitkä sana täällä kirjoittaa. Kövisko se päikkytäti kuitenkin. Se kattaa myös päikkysedät. Vähän kuten lakimies kattavaa myös lakinaiset. Lapset sanoo aikuisia äidiksi ja tädeiksi, koska se kuulostaa turvalliselta, tutulta ja kiltiltä. Päikkyhenkilö kuulostaa vähän kylmältä. Tai nainen, mies. Mikä naihen, mies. Kuka Anneli tai Tauno? Prisman kassako?
On ikävää jos ei tiedä edes lastensa hoitajien nimeä. Ei siinä taida paljon lapsen arki kiinnostaa.
Ehkä naiset rekisteröivät asioita lapsiperheessä tarkemmin kuin miehet. Uskon vahvasti, että perheessä, jossa on sekä isä, että äiti, isä jättää mielellään enemmän vastuuta lapsen asioiden hoidosta äidille koska isä ajattelee hoitavansa enemmän kodin asioita. Jos isä hoitaisi lasta yyhoona, hän 'joutuisi' ottamaan pakosta vastuuta enemmän ja huolehtimaan ja kulkisi tarkemmalla korvalla.
Päiväkoti on ihan Pee paikka.
ulkona lapset kärsii kylmästä.
pk johto on todella piip.
ala on kaatumassa pahasti. ei lapset kuulu sinne meluun.
Ehkä sille isällekin sanotaan, mutta ne menee siltä vaan ohi korvien, ei ota niin saaamarin vakavasti
Tämä jatkuu koulussa. Nainen puhuu naiselle. Opettaja yritti tavoittaa minua aamulla, että lapsi sairastunut kesken koulupäivän. Ei tavoittanut minua, ei kokeillut soittaa isälle. Lapsi jäi kouluun sairaana.
Vierailija kirjoitti:
Samaahan tuo on neuvolassakin; vaatimukset ja valitukset aina äidille. Vähän harmittaa, kun tuli käytyä lasten ollessa vauvoja. Olisinpa älynnyt laittaa isän asialle jo tuolloin, heti ensimmäisistä käynneistä lähtien. Siinäpä sitten olisivat puhuneet imetyksestä ja tarkkailleet kiintymyssuhteen kehittymistä.
Isä on vanhempi siinä missä äitikin.
T: 3:n äiti
No minulle lähinnä tungettiin Audit-testi nenän eteen (vain minulle, ilman sen suurempaa syytä) ja yhdellä kerralla tokaistiin jotensakin "kyllähän äiti on aina äiti".
Minä käytinkin sitten kaikki lapset neuvolassa yksin vuosien ajan tuon jälkeen, yhteensä kymmeniä käyntejä. Ähäkutti ja hieman asennekasvatusta heille samalla.
Itsehän seurustelen yksinhuoltaja isän kanssa ja tuosta samasta aiheesta on ollut ongelmia. Miehellä on ollut äitinsä apuna lasten hoidossa, etenkin päiväkotiaikana. Oli toisen huoltajan roolissa ja haki lapsia viikottain hoidosta.
Tässäkin tapauksessa lasten isoäidille kerrottiin juttuja, reklamoitiin ja valitettiin. Mies kun haki lapsensa, niin kaikki oli aina hyvin. Mä astuin hakukuvioon kaksi vuotta seurusteltua ja mullekin tuli lapsista palautetta samantien ekalla käynnillä. Sanoin, että mä olen vaan hakija, että varmaan kerrot samat isälle huomenna, kun tuo lapset.
Meni hoitaja hämilleen, että etkö sä voi sanoa. En ole kirjepulu, että kyllä nää asiat pitää suoraan vanhemmalle kertoa. Seuraavana päivänä miehelle ei sanottu mitään. jne
Mun mielestä tuo oli törkeetä käytöstä miestä kohtaan. Ihan kuin häntä ei arvostettaisiin isänä ja vanhempana ollenkaan. < mies jätti tästä parikin kertaa johtajalle viestiä, että hän ei tule vanhempana kuulluksi, vaan hänet sivutetaan työntekijöiden toimesta koko ajan.
Pikku hiljaa palaute alkoi valua oikeaan suuntaan, mutta kyllähän se tahmasta oli.