Minkälaiset ihmiset kuuntelee Dire Straitsiä?
Kommentit (137)
Dire Stairs onkin musiikillisesti paljon parempi kuin nykyajan räppärit ja hiphopin esittäjät. Ne ovat epämääräisen näköistä rönttöporukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Yhtye on hyvä ja taidokas, mutta yhtyeen musiikki on myös aika sovinnaista ja pelkistettyä, jos verrataan sitä esimerkiksi progressiivisempaan, kapinallisempaan tai taiteellisempaan musiikkiin.
Sisäsiisti ja taitavampi Eppu Normaali on lyhyt määritelmäni Dire Straitsille. Olen 42v.
Sä et vaan ole oivaltanut Dire Straitsin musiikin hienoutta. Niissä musiikeissa on syvyyttä.
Voisiko joku määritellä minkälaista musiikkia on homohumppa?
DS musiikki on ihanaa. Tuo mieleen 80-luvun kun kaikki oli vielä hyvin. Monet biisit on todella kauniita kuten nyt vaikka Telegraph Road. DS musiikkia voisi verrata maalaustaiteessa vaikka Turneriin. T. Kukkahattutäti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä, hyviä biisejä.
Tylsiä ja sieluttomia renkutuksia.
Ei kuvasta yhtään Dire Straitsia. Kappaleet eivät kangistu yhteen muottiin vaan antaa laajan skaalan erilaisia tuntemuksia. Toisin sanoen hyvin erilaisia kappaleita ovat.
Sama porukka kuin Pink Floydia, pitää kuunnella jotain taiteellista tylsyyttä ja olla muka parempia kuin muut ihmiset.
Olen ollut poimivani niistä tarinoita. Esim. Tunnel of Love. Brothers in Arms. Tunnel of love kyllä
vähän surullinenkin.
Tai P F Time ja Wish you were here.
And a torture tattoo
Kuunnelkaa.
Olen korkeakoulutettu 50+ mies ja kuuntelen. Olen kuunnellut teinistä asti. Soitan harrastuksena kitaraa ja Mark Knopfler on - kuten hyvin tiedämme - todellinen kitaravirtuoosi.
Nuorempana kuuntelin, kunnes Mark Knopfler kysyi suomalaistoimittajalta: "Saatteko te Suomessa matkustaa vapaasti ulkomaille?". Luuli nähtävästi, että olemme osa Neuvostoliittoa. En sen jälkeen ole kuunnellut, edellytän että muusikoilla on hallussa perusyleissivistys. Jäi vastenmielinen muisto tuosta.
Tuli ennen nuorempana kuunneltua, kuten myös Pink Floydia.
Mutta jostain syystä ei nykyään enää jaksa, nykyään tekee mieli kunnella rytmikkäämpää musiikkia. Hard rockia ja heviä lähinnä ja Queeniä.
Nykynuoriso ei yleensä ottaen taida tuntea tasokasta musiikkia. Jos ei tajua räppiä ja rumpukoneen läiskettä kummempaa, niin beatlesit ja pink floydit ja elvikset käyvät yli ymmärryksen. Sääli nuorison kannalta. Meillä 1960- ja 1970-luvun nuorilla oli kyllä huomattavan tasokas kasvuympäristö musiikkitarjonnan puolesta.
Tänään just kuuntelin ja soittelin Chordify-palvelun kautta kitaralla Romeo and Juliet ja Once Upon A Time In The West (live Alchemy) -biisien päälle komppisointuja. Knopflerin soittoa en yrittänyt jäljitellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, Tekniikan maailman lukijat.
Höpö höpö. Insinäärit kuuntelee vi tun homohumppaa ja Mamban ja Yön itkuvirsiä.
Insinöörit kuuntelee progemetallia.
Vierailija kirjoitti:
Tänään just kuuntelin ja soittelin Chordify-palvelun kautta kitaralla Romeo and Juliet ja Once Upon A Time In The West (live Alchemy) -biisien päälle komppisointuja. Knopflerin soittoa en yrittänyt jäljitellä.
Niin olen M57, korkeasti koulutettu, yliopistolla töissä.
Vähän sellainen vanhuus ja konservatiivisuus tulee mielleyhtymäksi yhtyeestä. Ei olla aivan siirrytty edes 1990-luvulle musiikin ilmeessä.