Lue keskustelun säännöt.
Ovatko vanhempansa lapsuudessa menettäneet ihmiset vahvempia henkisesti?
21.02.2026 |
Esim eivät valita pikkuasioista vaan tietävät mitä ne elämän oikeat ongelmat ovat, ovat myös kypsempiä kuin muut saman ikäiset. Mutta onko myös henkisesti vahvempia?
Kommentit (253)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi samalla luokalla ollut jäi orvoksi ja sosiaaliviranomaiset tekivät sille pakkohuostaanoton. Hän oli jo valmiiksi hyvin herkkä, mutta tämän jälkeen vielä herkempi, itki ja raivosi niin, että joutii aina tekemisiin lastensuojeluun kansaa, kun uudet huoltajansakaan ei pärj
..
Siis tädit kaappasivat lapsen kun hän menetti vanhempansa?
Menettikö hän siis molemmat vanhempansa?
Pakkohan lapsesta on tehdä huostaanottopäätös ja sijoittaa jonnekin kunntämän vanhemmat kuolevat. Tältä kuoli ilmiesesti molemmat. Sosiaaliviranomaiset selvittävät lapsen tilanteen ja tekevät sijoituspäätöksen, jos lapsi on perhekuntoinen voidaan sijoittaa sukulaisille. Joskus lapsi kuitenkin saattaa tarvita ammattimaisempaa hoitoa, mutta tämä selvitetään esimerkiksi terveydenhuollon ja sosiaaliviranomaisten kanssa yhteistyössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vahva ja vahva...?
Itse olen elättänyt itseni omalla työllä 15 vuotiaasta alkaen ja oli maailman luonnolliisin asia matkustaa just niin monta kilometriä kuin on pakko, että saa seuraavan työpaikan. En tiedä onko se itsellä vahvuutta vai kaiken läpitunkeva pragmatismia. Sillä selvisi 44 vuoden palkallista työtä kestäneen työuran ilman työttömyyttä; se tehdään mitä pitää tehdä.
Jo vuosikymmenten ajan on ollut olemassa laki, minkä mukaan alle 18-vuotiaan ei tarvitse itse elättää itseään. Vanhempien ja huoltajien ohella elatuksesta vastaa sosiaalitoimi.
Jos jää ilman tukea, ihmisestä voi tulla tällainen.
Hän ottaa ohjat omiin käsiinsä
On oman itsensä vanhempi, opettaja, mentori, ohjaaja, johtaja.
Ei tukeudu henkisesti muihin.
Ei syytä muita omasta epäonnistumisistaan, koska tietää, että niistä voi omana johtajanaan syyttää vain itseään.
Ei kysy neuvoja keneltäkään omiin valintoihinsa.
Pitää oman päänsä.
Tulee henkisesti itsenäiseksi varhain
Jos asetelma on niin, että pikkutyttö menettää isänsä, hän joutuu olemaan itsensä isä.
Joten naisesta voi tulla ns. kova jätkä tahtomattaankin.
Siis hänen on pakko olla kova jätkä, koska kukaan muukaan ei ole kova jätkä hänen puolestaan.
Hän ei kykene enää ymmärtämään heikkoja ja raukkamaisia miehiä, eikä ylipäätään mitään luuserointia.
Hän ei ymmärrä pelkureita, olivatpa nämä naisia tai miehiä.
182/184
Tekstiä on hankala lainata.
Hån joka jäi orvoksi kokonaan, olisi tarvinnut tosi paljon tukea.
Ja hän olisi tarvinnut todella lujat ja empaattiset vanhemmat.
Mitä kriisiin tulee, niin myöskään usko, että on olemassa mitään yhtä oikeaa tapaa kohdata läheisensä menettänyttä ihmistä. Ei siis ole olemassa mitään tiettyjä asioita tai sanoja, mitä pitäisi tehdä, riippuu ihan siitä kohtaamisesta ja tilanteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisesta voi tulla ihminen jota voidaan kuvailla sanalla Peppi Pitkätossu.
Peppi pärjäsi yksin ja oli tosi vahva.
Vierailija kirjoitti:
182/184
Tekstiä on hankala lainata.
Hån joka jäi orvoksi kokonaan, olisi tarvinnut tosi paljon tukea.
Ja hän olisi tarvinnut todella lujat ja empaattiset vanhemmat.
Eiköhän sosiaalitoimi järjestä kaikkea mahdollista tuke orvoksi jääneille lapsille. Varmaan kuuluu prosessiinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vahva ja vahva...?
Itse olen elättänyt itseni omalla työllä 15 vuotiaasta alkaen ja oli maailman luonnolliisin asia matkustaa just niin monta kilometriä kuin on pakko, että saa seuraavan työpaikan. En tiedä onko se itsellä vahvuutta vai kaiken läpitunkeva pragmatismia. Sillä selvisi 44 vuoden palkallista työtä kestäneen työuran ilman työttömyyttä; se tehdään mitä pitää tehdä.
Jo vuosikymmenten ajan on ollut olemassa laki, minkä mukaan alle 18-vuotiaan ei tarvitse itse elättää itseään. Vanhempien ja huoltajien ohella elatuksesta vastaa sosiaalitoimi.
- Mä olin sisarussarjan viimeisin, kun faija lähti vihreemmille niityille. Maatilan kaikki hommat pl. leikkuupuimurihommat (ei ollut omaa puimuria) tuli hoidettua koulunkäynnin sivulla ja keväällä kylvöaikaan pari viikkoa lintsaamalla amiksesta. Syksyllä käytännössä kaikki liikenevä aika kului iltaisin ja viikonloppuisin pitkälle lokakuulle traktorin satulassa kylvöhommissa.
En tiedä mitä tuossa olisi jokin lakipykälä auttanut, mikäli siihen aikaan edes oli sellaista. Ja omasta halusta hommat hoisin.
Mutta miksi pitäisi pärjätä yksin? Itse sain tosi paljon tukea läheisiltä. Jo ekoina päivinä Thaimaassa puhuttiin paljon sisarukseni kanssa, ei siten, että oltaisiin vartavasten alettu puhua, vaan ne hetket tuli ihan spontaanisti, jompikumpi sanoi jotain mistä sitten alettiin jutella. Tuntui, että puhuminen auttoi selvittämään asioita, tapahtumia ja omia tunteita. Toki tässä tapauksessa oli outoa, että kukaan ei ollut vielä virallisesti kuollut, vaan kateissa.
Tietty puhuin paljon myös kavereiden kanssa, mutta eri tavalla, heidän kanssaan asiat keskittyi enemmän arkeem, ihan tavallisiin asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Joo. Tavallaan.
Kylmiä. Tunnekylmiä. Empatia niukka. Ei tunnu miltään. Jos se ei ole itselle ongelma, mitäs sille sitte. Elämän läpi kohti uusia kokemuksia. Kyllä ne asiat ja taipumukset esiin aikanaan tulee niille muille. Mitään en puhu enkä kerro.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vahva ja vahva...?
Itse olen elättänyt itseni omalla työllä 15 vuotiaasta alkaen ja oli maailman luonnolliisin asia matkustaa just niin monta kilometriä kuin on pakko, että saa seuraavan työpaikan. En tiedä onko se itsellä vahvuutta vai kaiken läpitunkeva pragmatismia. Sillä selvisi 44 vuoden palkallista työtä kestäneen työuran ilman työttömyyttä; se tehdään mitä pitää tehdä.
Jo vuosikymmenten ajan on ollut olemassa laki, minkä mukaan alle 18-vuotiaan ei tarvitse itse elättää itseään. Vanhempien ja huoltajien ohella elatuksesta vastaa sosiaalitoimi.
- Mä olin sisarussarjan viimeisin, kun faija lähti vihreemmille niityille. Maatilan kaikki hommat pl. leikkuupuimurihommat (ei ollut omaa puimuria) tuli hoidettua koulunkäynnin sivulla ja keväällä kylvöaikaan pari viikk
Sinulla oli kyitenkin äiti? Sehön on sitten ihan eri juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tämä.
Vaikea ottaa apua vastaan.
Ei halua olla taakaksi kenellekään.
Maksaa rahallisesti myös ystävilleen avusta.
Ei luota ihmisiin. Mikä on mielestäni kyllä paras asenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vahva ja vahva...?
Itse olen elättänyt itseni omalla työllä 15 vuotiaasta alkaen ja oli maailman luonnolliisin asia matkustaa just niin monta kilometriä kuin on pakko, että saa seuraavan työpaikan. En tiedä onko se itsellä vahvuutta vai kaiken läpitunkeva pragmatismia. Sillä selvisi 44 vuoden palkallista työtä kestäneen työuran ilman työttömyyttä; se tehdään mitä pitää tehdä.
Jo vuosikymmenten ajan on ollut olemassa laki, minkä mukaan alle 18-vuotiaan ei tarvitse itse elättää itseään. Vanhempien ja huoltajien ohella elatuksesta vastaa sosiaalitoimi.
- Mä olin sisarussarjan viimeisin, kun faija lähti vihreemmille niityille. Maatilan kaikki hommat pl. leikkuupuimurihommat (ei ollut omaa puimuria) tuli hoidettua koulunkäynnin sivulla ja keväällä kylvöaikaan pari viikk
TYPO: kylvöhommissa. piti olla KYNTÖhommissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oppii varhain sen keneen kannattaa luottaa.
Ei tuhlaa aikaansa joutavuuksiin eikä typerästi käyttäytyviin ihmisiin.
Valitsee ystävänsä todella tarkkaan.
Ei valita tyhjästä.
Itsenäisyys ei muuten tarkoita yksin pärjäämistä.
Kyllähän se traumat jättää. Jos joutuu jo nuorena ottamaan vastuuta itsestään, tulee varmasti oma-aloitteisempi ja yksinoloon tottunut.
Mikä sitten on tyhjästä valittamista?
Äitinsä noin vuonna 2000 menettänyt lapsuudentuttava tekee aina jouluisin ja ennen äitienpäivää pitkiä ja katkeria somevuodatuksia siitä, että miten tämä aika on hänelle niiiin raskasta, ja että kukaan ei ymmärrä, ja että kellään ei varmasti ole ollut yhtä vaikeaa, ja että kukaan ei huomioi häntä ja hänen tunteitaan. En tiedä mikä näiden vuodatusten idea on, mutta tuskin johtaa yhtään mihinkään. Itselle tulee vaan se tunne, että hänen oma mielensä on tosi kovilla ja selviytyminen kortilla.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se traumat jättää. Jos joutuu jo nuorena ottamaan vastuuta itsestään, tulee varmasti oma-aloitteisempi ja yksinoloon tottunu
..
Totta.
Vaikka minulla on aina ollut hyviä ystäviä, viihdyn hyvin myös yksin.
Vierailija kirjoitti:
Itsenäisyys ei muuten tarkoita yksin pärjäämi
...
Jos joutuu pärjäämään yksin, ihmisestä tulee itsenäinen.
Hän on oman itsensä tukija. Tukea on turha odottaa keneltäkään.
Vahva ja vahva...?
Itse olen elättänyt itseni omalla työllä 15 vuotiaasta alkaen ja oli maailman luonnolliisin asia matkustaa just niin monta kilometriä kuin on pakko, että saa seuraavan työpaikan. En tiedä onko se itsellä vahvuutta vai kaiken läpitunkeva pragmatismia. Sillä selvisi 44 vuoden palkallista työtä kestäneen työuran ilman työttömyyttä; se tehdään mitä pitää tehdä.