Lue keskustelun säännöt.
Vanhoja ehkä jo unohdettuja tapoja.
Tuli tuossa mieleen, ettei enää tule tarjottua kahveja olkkarin pöydälle.
Ennenhän se oli enemmän sääntö kuin poikkeus varsinkin harvinaisempien ihmisten kyläillessä.
Muistatko muita?
Kommentit (558)
Tapa, jonka sietäisikin unohtua jo kokonaan: lasten ja teinien ulkomuodon yleinen kommentointi kahvipöydissä. Onneksi (ainakin osa) ihmisistä alkaa viimein tajuta, ettei ole soveliasta.
"Oho, Saaralla on alkanut rinnat kasvaa!"
"Kylläpä on näköjään ruoka maistunut Tanjalle!"
"Mitenkä tuo Leo on noin kamalan lyhyt ja hontelo?"
"Onpa Antilla vinot hampaat."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kenkiä plankattiin ja yritettiin pitää hyvin, koska ne oli arvokkaita. Kengistä saattoi päätellä paljon.
Edelleen päättelen niistä paljon. Kunnosta, kiillosta ja siitä tullaanko esimerkiksi korporaatiotoimistoon tennareissa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kiva ketju! Tavat muuttuu pikkuhiljaa ja ketjusta huomaa hyvin, miten omastakin lapsuudesta tutut tavat ovat jo kadonneet.
"Kiitos viimeisestä", eli esim. puhelinsoitto vierailun tai juhlan jälkeen isäntäväelle on mielestäni kiva tapa.
Nykyään se on WhatsApp viesti. Ainakin omassa piirissä kiitetään aina, kutsusta ja tulosta. Etenkin, kun nykyelämässä on loputon määrä lasten synttärijuhlia.
Vierailija kirjoitti:
Minne ne kahvit katetaan, jollei olkkarin kahvipöydälle?
Olohuoneessa on sohvapöytä, siellä ei ole kahvipöytää. Todella ihmetyttää tämä olohuoneessa kahvin juominen. Sohvapöydän korkeus on noin 70cm, kahvipöydän 90cm.
Nyt, kun tämä tarkemmin mietin, oli ensimmäisen poikaystäväni kotona (16v eli asi vanhempiensa kanssa) kannettu 70-luvun kerrostalon olohuoneeseen pirttipöytä penkkeineen. Kysyin vitsillä syövätkö nämä sunnuntaisin siinä ja kyllähän he niin tekivät.
Taisi tämä olla sitten yleisempääkin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyläilystä tuli mieleen, että mies auttoi aina takin naisen ylle. Itse en kyllä ymmärtänyt tätä tapaa lapsena, kun naiset osasivat pukea takin ihan itse kotona, miksei sitten vieraisilla.
On lähinnä ärsyttävää, kun joku mies nappaa takkini "auttaakseen". Minun on paljon helpompi pukea takki itse kuin yrittää sujuttautua ilmassa leijailevaan takkiin.
Pitkän ja ehkä painavan takin pukeminen on joillekin ihmisille vaikeaa. Tämä koskee vanhempia ihmisiä ja niitä, joilla on jäykät tai kipeät olkapäät.
Varmaan aikoinaan juuri naisten pitkät takit olleet syynä auttamisperinteen syntymiseen...
Ja muutenkin silloiset naisten juhlavaatteet aika tyköistuvia ja joustamattomia, niin tuolille istumiset ym. kiertoliikkeet lienevät vaatineet jonkin sortin akrobatiaa ilman apua...
Maailma muuttuu, mutta ehkä tätäkin auttamismuotoa on edelleen hyvä harjoitella sen verran, että sujuu luontevasti tarvittaessa. :)
Ja ehkä pystymme suhtautumaan harjoittelijoihin lempeydellä, vaikka vähän kömpelöä olisikin. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyläillessä ensin vanhemmat joivat kahvit ja lapset saivat sitten vasta sen jälkeen mehut ja pullat yms. Ihan hyvä tapa, voisi olla noin vieläkin. Tosin nyt höösätään ensin lapsille ja aikuiset saavat sen mitä jää.
Kyllä me istuttiin samaan pöytään. Syötyämme meidät hätisteltiin pois kuuntelemasta aikuisten juttuja. Meillä on ollut myös tapana ottaa lapset samaan pöytään vieraiden kanssa. Pienestä pitäen on opetettu, että vieraiden seurassa otetaan yksi kutakin lajia tarjottavaa. Hyvin on toiminut. Mummolassa ollessa, kun olemme siirtyneet pois pöydästä, ovat lapset saaneet mennä takaisin pöytään. Kotona tiesivät, että tarjottavaa jää yli ja saavat syödä myöhemmin. Poikia kaikki.
Varmaan tarkoitat, että yksi kaikkea että jää muillekin. Mutta noin periaatteessa ketään ei pitäisi pakottaa ottamaan mitään mitä ei itse halua.
Vierailija kirjoitti:
Kahvikuppi laitettiin aina nurin lautaselle, jos ei haluttu lisää.
Kahvi kaadettiin lautaselle, pistettiin sokerinpala suuhun ja sitten ryystettin kahvi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihtokengät eli ulkokengät erikseen ja sisäkengät erikseen töihin ja juhliin mennessä.
Äiti oli 42, Isä 37 ja lapset 12 ja 10. Astiat kaikki Muumikuppeja. Koira hollannin pystykorva, harmaavalkoinen Keeshond. Viisi vuotta ikäeroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli lapsilla omat kengät kaikille. Edellisellä sukupolvella yksipari, jotta käytetään vuoronparein. Isällä työkengät ja äiteellä navettakengät. Kaikilla omat kiväärit ja kaikki neljällä jalalla kulkevat ammuttiin akkunasta ja paistettiin. Karhunpoikasen päästä lapset sai hatun.
Ennen oli tapana kiittää, jos joku vieras auttoi tai neuvoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minne ne kahvit katetaan, jollei olkkarin kahvipöydälle?
Olohuoneessa on sohvapöytä, siellä ei ole kahvipöytää. Todella ihmetyttää tämä olohuoneessa kahvin juominen. Sohvapöydän korkeus on noin 70cm, kahvipöydän 90cm.
Nyt, kun tämä tarkemmin mietin, oli ensimmäisen poikaystäväni kotona (16v eli asi vanhempiensa kanssa) kannettu 70-luvun kerrostalon olohuoneeseen pirttipöytä penkkeineen. Kysyin vitsillä syövätkö nämä sunnuntaisin siinä ja kyllähän he niin tekivät.
Taisi tämä olla sitten yleisempääkin...
Ennen oli sohvatkin korkeampia, joten myös sohvapöytä oli hyvällä korkeudella kahvitarjoiluun. Niihin sohviin oli helppo istuutua ja ennen kaikkea oli helppo nousta pois.
Vierailija kirjoitti:
Vaihtokengät eli ulkokengät erikseen ja sisäkengät erikseen töihin ja juhliin mennessä.
Nykyisin mammamoukat vaativat juhlissakin kaikkien kenkien jättämästä eteiseen, jottei lattiat mene piloille. Oikea tapa olisi laittaa mattoja lattioille, koska juhlapuku vaatii myös juhlakengät, siis myös kotioloissa järjestettävissä juhlissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähetettiin kirjeitä ja kortteja. Usein niihin laitettiin titteli: neiti, rouva , herra. Monissa mummolle tulleissa posteissa luki Eläkeläinen.
Mummolassa laitettiin pirttiin jotain kärpäsmyrkkyä, kaikkien piti poistua ulos, kun myrkky vaikutti jonkin aikaa. Sitten oli näitä kärpästarroja, ne roikkuivat katosta ja kärpäset jäivät niihin kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että nimenomaan naiselle tarjotaan takkia tai avonaista ovea, alleviivaa syvään iskostunutta käsitystä naisesta "heikompana astiana". Ei tunnu ollenkaan kivalta eikä hellyttävältä eikä arvokkaalta vanhalta tavalta. Tuntuu sovinismilta, seksismiltä, holhoamiselta ja alentamiselta.
Ajatteletko, että oven avaamisen taustalla on ajatus, että nainen ei jaksa itse aukaista ovea?
Oletko laittanut merkille, että kuninkaallisille ja presidenteille auotaan aina ovet. Se on kunnioituksen osoitus. Myös miesten ovien aukaisut naisille ilmaisevat kunnioitusta naista kohtaan.
Tämän kunnioituksen yksi syy todennäköisesti on naisten mahdollisuus äitiyteen ja äidin roolin merkittävyys. Miehet kunnioittivat sitä ennen. En usko, että tavassa on kyse heikkoudesta.
Suomessa lähes kaikki käytöstavat perustuvat kunnioitukselle, ei häpäisylle.
On tosi surkeaa miten täällä ei enää ymmärretä omaa kulttuuriaan, ja haetaan rapakon takaa jotain muuta selitystä tilalle.
(Suomessa on toki pidetty naisia tietyssä mielessä miehiä alempana, se on totta. Naiset ovat kuitenkin olleet perinteisesti ahkeria omissa töissään, ja täällä jaettiin ennen hommat sukupuolen mukaan tarkasti. Osa perustui fyysiselle voimalle, mutta osa myös taikauskolle: naisen oli hyvä tehdä x muttei y, miehen toisinpäin. Jos näitä ei noudatettu, koko talo uskomusten mukaan kärsi siitä tulevina vuosina.)
Siis järkyttävää, olenko outo kun pidän siitä että mies auttaa takin ylleni, avaa minulle oven ym ym. En pidä itseäni heikkona naisena enkä tunne itseäni heikoksi jos joku on minulle kohtelias, päinvastoin saan siitä voimaa.
Ketjussa mainittiin jo, ettei kukaan valokuvannut itseään. Korkeintaan joku valokuvauksen harrastaja saattoi kuvata omista kasvoistaan jonkun mustavalkoisen tutkielman, ja sitäkin pidettiin aika outona. Kun juhlissa otettiin ryhmäkuvia, kuvaukseen ei kuulunut rientää, eikä ainakaan asettautua eturiviin. Jos joku näkyi aina valokuvissa eturivissä, häntä alettiin nimitellä linssiluteeksi.
Siksi vieläkin tuntuu vieraalta ottaa itsestäni naamakuvia someen.
N 57
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ottivat päähineen pois sisätiloissa.
Minun seurassa mieheni ja aikuiset pojat riisuvat päähineet sisään mentäessä. Puhun kyläilystä, ruokapaikoista.
Eikös tuo nyt ole itsestäänselvää.
Tarkennan vielä, että kova pallotikkari. Muistan ku mun veli kopsautti semmosella päähän. Kävi kipiää.