Kun olin nuori tytto, lehtien laakaripalstoilla oli usein aiheena liian suuret sisemmat hapyhuulet, jotka nakyivat isojen hapyhuulten valista.

synnytysten myötä häviää kaunis vaaleanpunainen väri ja alapää on violetti tai sellainen ruma punainen. Mun pienet häppärit on kait suht normaalit (max 2 cm) mutta noita isoja häppäreitä häpeän! Ne on tosi rumat ja meinaa näkyä bikinien alta rantsulla. Koko ajan saa kattoa miten istuu ettei ne valahda sivusta ulos. Nyppii tosi paljon. En kehtaa näyttää alapäätäni kelleen (olen vielä sinkku) ja minusta tuntuu että yksi suhde kaatui siihen että toi toosa on niin ruma.

tuntuu että kaikilla on pieni viivapimppi...

eikö satu kun ne sisemmät häppärit on sillä lailla näkyvillä ja esim housujen hankaukselle alttiina? Itselläni on pikkuiset sisemmät häppärit mutta tosi herkät, tuska tulee pintaan kun edes mietin että ne roikkuis ulkopuolella ilman suojaa ja hinkais ja hankais pikkuhousuihin jne.

eikä tunnu miltää kireidenkään housujen kanssa... joskus kyllä esim pikkareiden sauma hankaa jos se on siinä keskellä tai alhaalla mut en tiedä että johtuuko se häppäreistä vai vaan huonoista pikkareista.





voin myös ihan normaalisti ratsastaa ja polkea pyörällä jne.





Oon varmaan aika keskivertotapaus häppäreiden suhteen ;)

Vai mistä te puhutte?

En nyt kauheen tarkaan toisten alapäitä tiiraa, mutta en ole koskaan nähnyt kellään niin isoja häppäreitä että ne tunkisivat esille. Itsellä juurikin viivapilde ja " pienemmät" ovat aika pienet. Mielestäni ne ovat nätit, mutta olisikohan noista isommista sittenkin enemmän iloa petipuuhissa?

eikä välttämättä karvattomallakaan, jos ei kovasti levittele...

harvalla säilyy murrosiän jälkeen tyttömäinen viivamalli, mutta ehkä sellaisen omistajat eivät tule ajatelleeksi muuta vaihtoehtoa.

Ulommat häpyhuulet ovat sitä pulleammat (ja peittävämmät) mitä suurempi painoindeksi. Laiheliineillä sisemmät näkyvät todennäköisemmin. Itse huomasin ilmiön laihduttuani parikymmentä kiloa...

Pakko käydä nyt ihan mittaamassa mun häppärit :))))

seurustella kun minulla on niin ruma alapää ja ei ole rahaa leikkauttaa niitä häpyhuulia.

Mutta naimisiin on menty ja lapsia saatu ja siellä ne edelleen roikkuu.

Kerran miehelle puhuin, että jos leikkauttaisin niitä pienemmäksi kun ne on niin rumat.

Mies siihen aivan ihmeissään, että nehän on aivan ihanat hänen mielestä. Että jos ne minua häiritsee niin leikkauta, mutta hänestä ne on ihanat.

Traumani loppui siihen. Ja ne sisähäppärit on tosiaan sen 5cm pitkät.

Ajattelin myös nuorena, etten koskaan voi seurustella. Oikeastaan tämä käsitys on säilynyt koko ikäni. Olen harrastanut seksiä kahden miehen kanssa, joista toinen oli yhdenillan juttu sikahumalassa. Toinen on tämä nykyinen mieheni. Otin oikeastaan ekan miehen joka tuli vastaan, koska ajattelin, ettei kukaan komea ja mielestäni seksikäs mies voi koskaan halutan mun kanssa seksiä. Tai siis en kehtaa näyttää alapäätäni hyvännäköiselle miehelle.

mitattuna siitä ulkopuolelta alaspäin? oon aina pitänyt omiani tosi isoina mutta eivät ne siinä ulkopuolel ookaan ku vaan ehkä sentin .

Nyt vaan miehiä iskemään (jos siis ootte sinkkuja)

Hinkkaa pyöräillessä usein ja sen takia en enää pyöräilekään. Monesti ovat vereslihalla istumisestakin.

Ja mullakin tuottavat kyllä nautintoa. Heh, ei kai miehetkään yleensä esim. pitkiä peniksiään haittana pidä vaikka jossain tilanteessa voivat vähän tiellä ollakin...

Meikäläisen lerpakkeet on sinipunaiset, todella typerän muotoiset roikkukkeet. Ihan kertakaikkiaan hirveät!