Pelkäätkö (huonoa) vanhuutta?

Vierailija kirjoitti:

Ohis

Läheiseni asuu kaukana, hän on iäkäs. Soitan hänelle 2 x päivässä. Entä jos joku päivä hän ei vastaa puhelimeen, on esim. kaatunut? Mikä on se taho johon voin ottaa yhteyttä kun ystäviä, sukulaisia ym. tuttavia läheiselläni ei ole? Voiko tehdä jonkun sopimuksen tälläisen tilanteen varalta ja jos, niin mikä se taho olisi? Läheiseni ei halua, eikä vielä tarvitse esim. kotisairaanhoidon tms. palveluja. 

löytyy peilistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"tytär, eläkemummo hänkin, asuu n. 80km päässä ja tämän 2 lasta vieläkin kauempana."

"Jotain on mennyt pieleen." 

 

Täh? 

 

Ei läheisiä kiinnosta 100 vuotiaan selviytyminen toisin kuin naapureita.

 

Asia ei välttämättä ole noin mustavalkoinen. 100-vuotiaan lapsi on taatusti jo iäkäs itsekin, mahdollisesti sairas tai liikuntakyvytön. Lapsenlapsetkin ovat jo aikuisia ja saattavat asua satojen km päässä esim. työn vuoksi. Esim. omista kakaroistani 2 asuu ulkomailla juurikin työkomennuksella ja 1 on kaukana Lapissa sesonkitöissä. Emme tiedä kuinka usein 100-vuotiaan perhe käy häntä katsomassa ja kuinka paljon auttaa, joten eipä heitetä sitä ensimmäistä kiveä. Eri 

Niin jotain on mennyt pieleen kun työ 1 ja läheinen 2. Onneksi naapureille vieraan henki 1.

Luuletteko että teidän lapset ja lapsenlapset hoitavat teitä kun tulette vanhoiksi, invalidisoidutte, saatte muistisairauden tms? Miksi hitossa maailma on täynnä yksin hylättyjä tai hoivakodeissa (= helveteissä) viruvia vanhuksia jos itsekin omianne autatte? 

No mulla vielä reilut 3 vuotta ja jos sitä ennen rysähtää , niin minäkin olen siellä sun kaverinasi sairaalassa tai vastaavassa paikassa, koska valmiuslaki niin multa vaatii. Tuli hankittua aikoinaan sairaanhoitajan tutkinto. Aiemmin ikäraja oli 65v, nyt jo 68v. Parin vuoden päästä varmaan jo 70v. Että ei tässä nyt ihan vielä kannata huokaista helpotuksesta :D

Niin olet, tiedän :) eli meillä loppujen lopuksi kyse on vain siitä, onko itse pelissä vain pedin vierellä jos rys(s)hätää, joten mitä tuota sen enempää murehtimaan. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohis

Läheiseni asuu kaukana, hän on iäkäs. Soitan hänelle 2 x päivässä. Entä jos joku päivä hän ei vastaa puhelimeen, on esim. kaatunut? Mikä on se taho johon voin ottaa yhteyttä kun ystäviä, sukulaisia ym. tuttavia läheiselläni ei ole? Voiko tehdä jonkun sopimuksen tälläisen tilanteen varalta ja jos, niin mikä se taho olisi? Läheiseni ei halua, eikä vielä tarvitse esim. kotisairaanhoidon tms. palveluja. 

 

löytyy peilistä.

Omasta peilistäni löytyy ihminen joka on huolissaan läheisestään. Ihminen joka asuu satojen km päässä läheisestään ja se ainoa sukulainen joka edes välittää toisen voinnista ja kohtalosta. Näin. 

Vierailija kirjoitti:

Luuletteko että teidän lapset ja lapsenlapset hoitavat teitä kun tulette vanhoiksi, invalidisoidutte, saatte muistisairauden tms? Miksi hitossa maailma on täynnä yksin hylättyjä tai hoivakodeissa (= helveteissä) viruvia vanhuksia jos itsekin omianne autatte? 

Tääl monessakin ketjussa on ilmoitettu tiukasti että ei o mitään velvollisuutta tai haluu alkaa omii vanhempii tai isovanhempii hoitamaa. Kukaa ei aattele sitä että iteki vanhenee ja jopa voi sairastuu pahasti, ja näin olle ois kiva jos joku välittäis edes hieman. 

Olen 70, miksi pelkäisin? Elän tätä päivää. Huomisella on huomisen murheet.

Painan deleteä siinä vaiheessa, kun alkaa näyttää etten pärjää ilman jatkuvaa apua/hoitoa. Yksinkertaista.

Vierailija kirjoitti:

Painan deleteä siinä vaiheessa, kun alkaa näyttää etten pärjää ilman jatkuvaa apua/hoitoa. Yksinkertaista.

Tämä. Muistisairausdiagnoosi ja kuolinapteekin omatoimieutanasia käynnistyy. Tämä maa ei ole antanut muita vaihtoehtoja. Sadistinen, täysin ala-arvoinen vanhushoiva ja kielletty eutanasia eivät ole niitä.

Vierailija kirjoitti:

Luuletteko että teidän lapset ja lapsenlapset hoitavat teitä kun tulette vanhoiksi, invalidisoidutte, saatte muistisairauden tms? Miksi hitossa maailma on täynnä yksin hylättyjä tai hoivakodeissa (= helveteissä) viruvia vanhuksia jos itsekin omianne autatte? 

En todellakaan aio jäädä lapsieni riesaksi. Sen lisäksi en edes halua ajatella, että harhaisena, alleni laskevana vanhuksena olisin insinöörilapsieni käsittelyssä. Puolin ja toisin tekemätön paikka.

Parasta olla elämättä niin pitkälle, että kokisi vanhuuden. 

M42

Vierailija kirjoitti:

Painan deleteä siinä vaiheessa, kun alkaa näyttää etten pärjää ilman jatkuvaa apua/hoitoa. Yksinkertaista.

Niinhän sitä moni uhoaa mutta itsensä tap paminen voi olla yllättävän vaikeaa loppujen lopuksi.

Hoitotahto kuntoon! Omaani laitoin että kipulääkitys tärkeämpi kuin turvallisuus. Antaisivat reilusti opiaatteja kun makaan kivuissani eikä parantumista ole enää odotettavissa. Äitini sai aikoinaan kuolla morfiiniövereihin vuodeosastolla,hymy huulillaan. 

N67

Kuka nämä vanhukdet hoitaa? Nuoret ovat itse jenkisesti ja mielenterveydeltään sairaita ja maahan tuotettujen ihmisten ei kannata mennä töihin, koska tuet loppuu?

Me nykyiset mm lähärit, kuten minä kuolemme kohta pois. Siinä lähtee myös hyvä veronmaksaja!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohis

Läheiseni asuu kaukana, hän on iäkäs. Soitan hänelle 2 x päivässä. Entä jos joku päivä hän ei vastaa puhelimeen, on esim. kaatunut? Mikä on se taho johon voin ottaa yhteyttä kun ystäviä, sukulaisia ym. tuttavia läheiselläni ei ole? Voiko tehdä jonkun sopimuksen tälläisen tilanteen varalta ja jos, niin mikä se taho olisi? Läheiseni ei halua, eikä vielä tarvitse esim. kotisairaanhoidon tms. palveluja. 

 

löytyy peilistä.

 

Omasta peilistäni löytyy ihminen joka on huolissaan läheisestään. Ihminen joka asuu satojen km päässä läheisestään ja se ainoa sukulainen joka edes välittää toisen voinnista ja kohtalosta. Näin. 

Mitä jessettelyä. Ethän sinä pysty 100 km takaa ketään hoitamaan. Kyse onkin halusta!! Äitimme oli hoivakodissa 5 vuotta. Sisareni asui äitiämme vastapäätä. Sisareni ei käynyt katsomassa häntä kertaakaan!

Pelkään mieshoitajia. Sitä, että vanhusta ei pidetä enää naisena. Yritän säästää itselleni sellaiset varat, että pääsen kunnolliseen hoitoon. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se närästelee kun ajattelee että tuun saamaan vain takuueläkkeen joten miten tuun pärjäämään. Mökissäni en voi asuu jos kunto huononee, miten pääsen kauppaan, kuka auttaa jne. Ei vaikuta kovin ruusuiselta tuo lähestyvä eläke-ikä. 

Mökistä pitää lähteä ajoissa muualle. 

En. Minulla on revolveri, patruunoita ( 357 magnum ) sekä köyttä, liiterissä katto-orsi ja hakkuupölkky lähtötelineeksi.

Pelkää sairasta vanhuutta. Vakavia sairauksia, sekavuutta, muistisairautta, jalat ei toimi, ei näe ym. Toivottavasti minusta ei tule riippakiveä aikuisille lapsille. Nytkin toinen asuu toisella puolella maailmaa joten ei sieltä paljoa autella. Köyhyyttä en pelkää koska sillä pitää pärjätä mitä on. Vaikka eihän se helppoa olisi jos on sairas ja raihnainen. Suht terveenä pärjää kyllä. Yksinäisyys ei häiritse koska viihdyn itsekseni. 

Miten niin varautunut? Ei kai siihen voi varautua, otettava vastaan sellaisena kuin tulee.  En tiedä olenko vanha, kun olen hieman yli 80. Muuten elämässäni kaikki kunnossa, mitä nyt joudun syömään lääkkeitä aika kasan päivittäin sairauksieni vuoksi. Mutta en ole seniili enkä dementikko.