Pelkäätkö (huonoa) vanhuutta?
Oletko jo jotenkin "varautunut" ajattellessasi vanhuuttasi? Onko se ylipäätään mahdollista...varautuminen?
Kommentit (231)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos sulle. Läheiseni asuu toisella paikkakunnalla enkä tiedä sen suunnan palveluntarjoajista mitään. Googlailen siis turvapalveluita, mutta kerran ehdotin tuollaista turvaranneketta tuli ehdoton kielto. Ei ole kuulemma tarvetta ja on liian kallis. Jospa asia alkaisi jotenkin selviämään, sillä jos en saa häneen yhteyttä ja vaikka lähtisin heti ajamaan, niin useampi tunti menisi ennen kuin ehtisin perille.
On hyvä muistaa, että vanhuuteen liittyy aika usein se oman elämänsä hallinnan menettämisen pelko. Vanhus kieltäytyy uskomasta, että tarvitsisi jotain. "Jos en ole ennenkään kaatunut, en takuulla tulevaisuudessakaan kaadu". En mä isällekään aikoinaan tota ranneketta kovin helposti saanut menemään läpi. Lopulta sitten ymmärsi, että se on hänen omaksi turvakseen ja hyödykseen. Minä en kykene omilta sairauksiltani isääni lattialta ylös nostelemaan vaikka sitten pystyisikin soittamaan mulle, että on kaatunut. Voisin soittaa vain lanssin ja sitten ne - jos useamman kerran tapahtuisi ja lasku se tulee ensihoidon kotikäynneistäkin - veisi isän jonnekin. Isä ei suurin surminkaan halua minnekään hoivakotiin, joten mieluummin sitten hyväksyi sen turvapalvelun, jonka ansiosta voi edelleen asua kotona.
Piti laittaa, että sopimukset tehtävä turvapalveluiden kanssa. Ei ne sokkoina lähde kenenkään luokse.
Se on viranomaisjuttu, jos jonkun on äkkiä sisään päästävä.
Joo, selvitän asiaa. Pari kertaa on sydän noussut kurkkuun kun puhelimeen ei vastata. Molemmilla kerroilla onneksi kyse ei ollut vakavasta, mutta joskus voi ollakin. Kun olen aika kaukana, ja kyse ei minun perheenjäsenestä, niin mahdollisuuteni toimia on rajalliset.
Vierailija kirjoitti:
No kai sitä Häkeen soitetaan, jos kiire saada tietää miten läheinen voi.
Turvapalveluiden kanssa tehdään yms. ei ne tosta vaan järjesty.
No ei todellakaan soiteta Häkeen, jos vanhus on vaikka ulkona, sukulaisissa tai kaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Piti laittaa, että sopimukset tehtävä turvapalveluiden kanssa. Ei ne sokkoina lähde kenenkään luokse.
Se on viranomaisjuttu, jos jonkun on äkkiä sisään päästävä.
Nimenomaan ne sopimukset tehdään turvapalveluiden kanssa. Ja tosiaan on viranomaisjuuttu, jos jonkun pitää ÄKKIÄ päästä sisään. Mutta se äkkiä ei ole silloin, kun vanhus on vaikka saunassa, naapurissa, kaupassa tms. Tai että se on unohtanut ladata kännykkänsä akun.
Se on sitten sen ajan murhe. Tämänkin päivän murheissa on ihan riittävästi :/
Isännöitsijällä ja talohuollolla on kai oikeus mennä omilla avaimilla sisään jos omainen tekee ilmon vai onko? Toisaalta, tuskin ovat 24/7 tavoitettavissa. Meidän kyläläinen, ei iäkäs, oli kaatunut pihamaallaan, lonkka murtuneena maannut tuntikausia kylmässä syyssäässä ennen kuin joku random oli kuullut avunhuudot. Yksin asuvat, ikään katsomattaovat, ovat aina haavoittuvaisia ilman turvaverkkoa.
Vierailija kirjoitti:
Joo, selvitän asiaa. Pari kertaa on sydän noussut kurkkuun kun puhelimeen ei vastata. Molemmilla kerroilla onneksi kyse ei ollut vakavasta, mutta joskus voi ollakin. Kun olen aika kaukana, ja kyse ei minun perheenjäsenestä, niin mahdollisuuteni toimia on rajalliset.
Ymmärrän hyvin. Ei mun isäkään aina heti vastaa, mutta en ryntää sinne (siis asuu tosiaan naapurissa) heti. Toissapäivänä soitin isälle 3 kertaa ja laitoin sitten tekstarin perään ja kerroin, mitä asiaa mulla on. Meni pari tuntia ja soitti mulle. Oli ollut saunassa.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mieti enää täysillä, millainen vanhuus tulee olemaan, kun itäinen naapurimme luultavasti haluaa laajentaa alueitaan tänne suuntaan, kunhan tuo meneillään oleva sota loppuu.
Sotaisassa tilanteessa jokainen on enimmäkseen omillaan tai läheisten avun varassa. Nykymuotoinen palvelutalojärjestelmä ei silloin toimi. (Jostainhan on äkkiä hommattava paljon hoitajia sodan uhreille ja tilaa myös heille.)
Voihan sen noinkin ajatella. Mä taas ajattelen niin, että jos sitten vanhana ohjus rysähtää mun kattoni läpi, niin siinä on sitten se eutanasia, mitä Suomessa ei taideta saada lailliseksi ikinä.
Jep. Ja me vielä työikäiset otetaan ne ohjukset niskaan sairaalassa, se ainoa uhkaan on kunnostautunut niiden pommittamisessa. Enpä siis murehdi minäkään, en omasta enkä potilaiden puolesta.
Vuosikymmenten päähän ulottuvan asian ennakkovarautuminen on vaikeaa, koska esim. eläkeikää muuttelevat jatkuvasti ja voi käydä niin että ennakkovarautumiset menee hukkaan jonkin ennalta-arvaamattoman poliittisen päätöksen tms. takia ja olet sitten turhaan elänyt tarpeettoman niukasti tms.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mieti enää täysillä, millainen vanhuus tulee olemaan, kun itäinen naapurimme luultavasti haluaa laajentaa alueitaan tänne suuntaan, kunhan tuo meneillään oleva sota loppuu.
Sotaisassa tilanteessa jokainen on enimmäkseen omillaan tai läheisten avun varassa. Nykymuotoinen palvelutalojärjestelmä ei silloin toimi. (Jostainhan on äkkiä hommattava paljon hoitajia sodan uhreille ja tilaa myös heille.)
Voihan sen noinkin ajatella. Mä taas ajattelen niin, että jos sitten vanhana ohjus rysähtää mun kattoni läpi, niin siinä on sitten se eutanasia, mitä Suomessa ei taideta saada lailliseksi ikinä.
Jep. Ja me vielä työikäiset otetaan ne ohjukset niskaan sairaalassa, se ainoa uhkaan on kunnostautunut niiden pommittamisessa. Enpä siis murehdi minäkään, e
No mulla vielä reilut 3 vuotta ja jos sitä ennen rysähtää , niin minäkin olen siellä sun kaverinasi sairaalassa tai vastaavassa paikassa, koska valmiuslaki niin multa vaatii. Tuli hankittua aikoinaan sairaanhoitajan tutkinto. Aiemmin ikäraja oli 65v, nyt jo 68v. Parin vuoden päästä varmaan jo 70v. Että ei tässä nyt ihan vielä kannata huokaista helpotuksesta :D
Vierailija kirjoitti:
Vuosikymmenten päähän ulottuvan asian ennakkovarautuminen on vaikeaa, koska esim. eläkeikää muuttelevat jatkuvasti ja voi käydä niin että ennakkovarautumiset menee hukkaan jonkin ennalta-arvaamattoman poliittisen päätöksen tms. takia ja olet sitten turhaan elänyt tarpeettoman niukasti tms.
Olet kyllä ihan oikeassa, mutta mä en jaksa uskoa, että edes vassarihallityus tulisi parantamaan vanhustenhuollon tilannetta. Aiankaan merkittävästi. Ja voihan niitä omia suunnitelmiaan muuttaa sitten, jos tänne tuleekin uusi Nokia tai Elon Musk päättää tulla huolehtimaan Suomen vanhuksista. Sitten voi vaikka palkata säästyneillä rahoillaan jonkun avustajan ja lähteä sen kanssa maailmanympärysmatkalle. Kävihän se joku lapsena kaulaastaan alaspäin halvaantunut Jasmin vai mikä nimi nyt olikaan aikoinaan avustajiensa kanssa lomareissulla Miamissa.
Itse mieluummin varaudun kuin oletan, että yhteiskunta joskus huolehtisi.
Vierailija kirjoitti:
Tädilläni oli hoivalaitoksessa oma huone ja vessa. Ei päässyt yksin vessaan joten usein sai maata kusessaan ja paskassaan pitkiäkin aikoja. Jos ei saanut itse syötyä, jäi syömättä, jos ei saanut itse otettua lääkkeitään, ne jäi ottamatta. Kyseessä ns. täyden palvelun laitos, mutta mites palvelet kun ei ollut tarpeeksi työntekijöitä ja kun oli, turhaan silloinkin sai hälynappia painella. Tuota kohtaloa pelkään.
Samanlainen kokemus täällä. Äitini oli yksityisessä hoivakodissa ja täysin heitteillä. Hän ei enää puhunut, syönyt tai juonut itse ja makasi usein märissä ja sontaisissa vaipoissa.
Yritän välttää saman kohtalon elämällä sen verran epäterveellisesti, että kuolema korjaa ennen kuin tuollaiseen joudun.
Ei se rysähdä. Wattuako se tänne hyökkäisi kun tietää että turpaansa saa itsekin, vaikka hulluhan se tsaari on. Toivottavasi seuraajansa on reaalimaailmassa eläjä 🙏
En pelkää, etukäteen on turha surra jotain, jota ei ehkä koskaan edes tule.
Se, mitä elämä tuo tullessaan, se otetaan vastaan ja eletään sen mukaan, muuta ei voi.
Mitä jos joku pelkää hyvää vanhuutta, jos lopulta kuolee 88-99v? Aika menee eteenpäin.
Erikoista kun päätetään ettei hankita lapsia että nyt säästetään rahaa ja kuinka ollakkaan sillä rahalla ei saakkaan hyvää vanhuutta ja sitten ruikutetaan miten se on yhteiskunnan vika.
Vierailija kirjoitti:
Vuosikymmenten päähän ulottuvan asian ennakkovarautuminen on vaikeaa, koska esim. eläkeikää muuttelevat jatkuvasti ja voi käydä niin että ennakkovarautumiset menee hukkaan jonkin ennalta-arvaamattoman poliittisen päätöksen tms. takia ja olet sitten turhaan elänyt tarpeettoman niukasti tms.
Vaikea uskoa että esim. puoli miljoonaa euroa menisi hukkaan kun ikää on esim. 60.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olitte itsekkäitä ja narsistisia, ettei ole lähimmäisiä.
Oman lähimmäiseni sisarukset ovat jo aikaa sitten kuolleet, osa sisarusten lapsistakin, samoin ystävänsä. Miehensä on kuollut, heillä ei ole lapsia. Hän on jo niin iäkäs, että liikkuminen on huonoa, samoin uusien ihmisten tapaamismahdollisuus. Hyväsydäminen, lempeä ja mukava ihminenkin voi jäädä yksin.
Hyväsydäminen joka ei halunnut lapsia.
No kai sitä Häkeen soitetaan, jos kiire saada tietää miten läheinen voi.
Turvapalveluiden kanssa tehdään yms. ei ne tosta vaan järjesty.