Lue keskustelun säännöt.
Pelkäätkö (huonoa) vanhuutta?
17.02.2026 |
Oletko jo jotenkin "varautunut" ajattellessasi vanhuuttasi? Onko se ylipäätään mahdollista...varautuminen?
Kommentit (52)
Jeesus hakee omansa pian.
En ehdi mummoutua sitä ennen. Toki kuka tahansa voi joutua sairaalahoitoon ja senkin tasoa voi kyseenalaistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tädilläni oli hoivalaitoksessa oma huone ja vessa. Ei päässyt yksin vessaan joten usein sai maata kusessaan ja paskassaan pitkiäkin aikoja. Jos ei saanut itse syötyä, jäi syömättä, jos ei saanut itse otettua lääkkeitään, ne jäi ottamatta. Kyseessä ns. täyden palvelun laitos, mutta mites palvelet kun ei ollut tarpeeksi työntekijöitä ja kun oli, turhaan silloinkin sai hälynappia painella. Tuota kohtaloa pelkään.
Hoivapalveluissa ihmiseltä viedään kaikki, ihmisarvo, itsemääräämisoikeus ja rahat. Pelottavaa, kun siihen ei mikään taho halua puuttua.
Tämä. Rahat nyysitään ja tilille saa jäädä vain hieman henkilökohtaisiin menoihin kuten mm. vaatteet, nenäliinat, kurkkupastillit.. kaikki extra asumisen ja laitosruoan päälle. Tuttavani halusi huoneeseensa TV:n joten lainasin rahat ja kävin toosan ostamassa. Hoivalaitoksissa tarjotaan ihmiselle vain minimi, ei viedä edes lääkäriin tai sairaalaan.. muualta pitää käyttäjä löytyä.
"tytär, eläkemummo hänkin, asuu n. 80km päässä ja tämän 2 lasta vieläkin kauempana."
"Jotain on mennyt pieleen."
Täh?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tädilläni oli hoivalaitoksessa oma huone ja vessa. Ei päässyt yksin vessaan joten usein sai maata kusessaan ja paskassaan pitkiäkin aikoja. Jos ei saanut itse syötyä, jäi syömättä, jos ei saanut itse otettua lääkkeitään, ne jäi ottamatta. Kyseessä ns. täyden palvelun laitos, mutta mites palvelet kun ei ollut tarpeeksi työntekijöitä ja kun oli, turhaan silloinkin sai hälynappia painella. Tuota kohtaloa pelkään.
Hoivapalveluissa ihmiseltä viedään kaikki, ihmisarvo, itsemääräämisoikeus ja rahat. Pelottavaa, kun siihen ei mikään taho halua puuttua.
Se hoivapalvelu on 'kotiin' tuotava palvelu, jos pyydät hierojan kotiisi niin ei tee muuta kuin sen mihin tilattu ja jos kiellät ei tee sitäkään.
Laitoshoitossa henkilökunta päättää hoitotoimista oman asiantuntemuksensa perusteella lääkärin valvonnassa.
Jokainen tietysti määrittelee itse, mitä tarkoittaa huono vanhuus. Mulle se tarkoittaa kivuliaita loppuaikoja ilman, että saan riittävää kivunlievitystä. Myös sitä, että olen jossain laitoshoidossa, missä voin joutua jonkun toisen asukkaan pahoinpitelemäksi tai että joudun makaamaan pitkiä aikoja paikoillani, jolloin tulee makuuhaavoja. Ja näissäkin sitten kipu on se, mitä pelkään.
Sairastuin jo 31 vuotta sitten nivelreumaan ja mulla on moninivelrikkokin ollut jo toistakymmentä vuotta. Molemmissa polvissa on jo tekonivelet. Reuma- ja nivelrikkokivut on olleet mun arkeani jo vuosikymmeniä. Lisäksi mulla on D-vitamiinin imeytymishäiriö, minkä vuoksi mulla murtuu luita tavallista helpommin. En ole edes mennyt jokaisesta luunmurtumasta lääkäriin vaan niitä on sitten vuosien varrella todettu röntgenkuvissa muissa yhteyksissä. Joku lonkkamurtuma, reisiluun murtuma tms sitten taas olisi jo sellainen, että olisi ihan kiva saada jotain Buranaa vahvempaa. Pitkälle levinnyt syöpä sitten ihan oma lukunsa ja siihen tarvitsisi jo opiaattejakin.
Huono vanhuus on mulle aika pitkälti sitä, että en kykene enää itse asioista päättämään. Joku muu päättää, että ei mulle tartte lonkkamurtumaan mitään kipulääkkeitä antaa. Niin kauan, kun nuppi toimii ja pystyn itse asioimaan lääkäreiden kanssa, kaikki on kutakuinkin kunnossa. Perussairauksieni vuoksi mun liikuntakykyni tietenkin heikkenee (on heikentynyt jo), mutta taksit kulkee ja yksityisistä hoivapalveluyrityksistä saa tilattua kuskin ja saattajankin mukaan lääkärikäynnille. Isäni on 96v, liikkuu huonosti, asuu samanlaisessa 2-kerroksisessa rivitaloasunnossa kuin minäkin. Hommasi sinne jo vuosia sitten porrashissin eli pääsee istuen kerrosten välillä. Lisäksi on hankkinut erilaisia kaiteita yms apuvälineitä. Kun hänellä kuitenkin pää toimii, niin pärjää siellä ilman kotihoitoakin. Yksityisestä hoivayrityksestä käy parin viikon välein työntekijät siivoamassa ja jos vaikka lääkäri on määrännyt isälle verikokeita, niin lähihoitajan sijasta käynnille tulee sairaanhoitaja, joka ottaa ne verinäytteet ja toimittaa labraan. Lääkäri sitten soittaa isälle ja jos ei ole tarvetta muille tutkimuksille, niin sitten ei mitään huolta. Jos taas on tarvetta, niin taksillakin pääsee lääkärikeskukseen. Isällä on näkö huonontunut, mutta ei ole kuitenkaan sokea. Hommattiin jo vuosia sitten isälle tietokoneeseen iso näyttö ja mä kävin laittamassa selaimen fonttikoon niin isoksi, että pystyy sillä hoitamaan niin pankkiasiansa kuin nettitilauksensakin. Päivittäistavaraostoksensa tilaa Cittarista ja kun on sellanen pieni harmaahapsinen vanhus kepin kanssa, niin ne kuljettajat kantaa isän ostokset isälle suoraan keittiön pöydälle. Ei siis vain ovensuuhun.
Kun mulle laitettiin eka tekonivel, totesin silloin asunnossani hankalia järjestelyitä. Siitä oli puoli vuotta toisen polven tekonivelleikkaukseen ja sinä aikana ehdin sitten jo järjestellä kotiani ja tavaroitani siten, että seuraavan leikkauksen jälkeen pärjäsin jo paremmin. Muutenkin olen viime vuosina tehnyt nk kuolinsiivousta ja järjestellyt kotiani avarammaksi ja vähentänyt tavaroiden määrää. Olen hankkinut sekä robotti-imurin että kumpaakin kerrokseen kevyen varsi-imurin. On mulla sellainen painava rotiskokin vielä, mutta harvemmin tulee käytettyä. Nykyisen koirani jälkeen uutta koiraa en tule enää ottamaan, koska en halua luopua koirasta sen vuoks, että en pääsekään enää asunnostani ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pelkää huonoa vanhuutta. Olen saanut elää pitkän elämän, onnellisen. Pelkään millainen maailma jää jälkipolville.
Vierailija kirjoitti:
"tytär, eläkemummo hänkin, asuu n. 80km päässä ja tämän 2 lasta vieläkin kauempana."
"Jotain on mennyt pieleen."
Täh?
Ei läheisiä kiinnosta 100 vuotiaan selviytyminen toisin kuin naapureita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"tytär, eläkemummo hänkin, asuu n. 80km päässä ja tämän 2 lasta vieläkin kauempana."
"Jotain on mennyt pieleen."
Täh?
Ei läheisiä kiinnosta 100 vuotiaan selviytyminen toisin kuin naapureita.
Asia ei välttämättä ole noin mustavalkoinen. 100-vuotiaan lapsi on taatusti jo iäkäs itsekin, mahdollisesti sairas tai liikuntakyvytön. Lapsenlapsetkin ovat jo aikuisia ja saattavat asua satojen km päässä esim. työn vuoksi. Esim. omista kakaroistani 2 asuu ulkomailla juurikin työkomennuksella ja 1 on kaukana Lapissa sesonkitöissä. Emme tiedä kuinka usein 100-vuotiaan perhe käy häntä katsomassa ja kuinka paljon auttaa, joten eipä heitetä sitä ensimmäistä kiveä. Eri
Vierailija kirjoitti:
Jeesus hakee omansa pian.
En ehdi mummoutua sitä ennen. Toki kuka tahansa voi joutua sairaalahoitoon ja senkin tasoa voi kyseenalaistaa.
Hirvittää ajatella, jos joku suomea osaamaton etelän ihme " hoitaa" sinua/sinut sairaalassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesus hakee omansa pian.
En ehdi mummoutua sitä ennen. Toki kuka tahansa voi joutua sairaalahoitoon ja senkin tasoa voi kyseenalaistaa.
Hirvittää ajatella, jos joku suomea osaamaton etelän ihme " hoitaa" sinua/sinut sairaalassa.
Kunhan nyt edes joku hoitaisi
Miten mikään muuttuu pelkäämisestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohis
Läheiseni asuu kaukana, hän on iäkäs. Soitan hänelle 2 x päivässä. Entä jos joku päivä hän ei vastaa puhelimeen, on esim. kaatunut? Mikä on se taho johon voin ottaa yhteyttä kun ystäviä, sukulaisia ym. tuttavia läheiselläni ei ole? Voiko tehdä jonkun sopimuksen tälläisen tilanteen varalta ja jos, niin mikä se taho olisi? Läheiseni ei halua, eikä vielä tarvitse esim. kotisairaanhoidon tms. palveluja.
Vanhustenhoito on retuperällä Suomessa joten kyllä minua pelottaa vanheneminen. Olen jo 69v ja pelottaa toisten armoille joutuminen kun omat voimani eivät enää riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pelkää.
Aina oon itsestäni pitänyt huolen. Valinnut elämän.
N65
Mitä olitte itsekkäitä ja narsistisia, ettei ole lähimmäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai pelkään.
En siis pelkää vanhenemista sinänsä, vaan esim sokeutumista niin, etten näkisi enää lukea. Kaihi kuulemma tulee lähes kaikille tarpeeksi vanhetessa.Pelkään myös että saan jonkun nivelrikon joka sattuu koko ajan, enkä pääse liikkumaan. Sitten jää vangiksi kotiinsa. Jos siellä ei sitten edes pysty lukemaan niin johan elämä käy tylsäksi.
Eniten pelkään, että joudun johonkin hoitolaitokseen.
Vanhusten hoitolaitokset lakkautetaan vuoteen 28 mennessä. Tilalle jää kodinomainen, ympärivuorokautinen tai ilman.
ai
Määräaika 1.1.2028: Laki vaatii, että pitkäaikaiset laitoshoidon paikat lakkautetaan tai muutetaan tehostetun palveluasumisen yksiköiksi.
Mikä muuttuu? Perinteinen vanhainkoti muuttuu ympärivuorokautiseksi palveluasumiseksi. Tavoitteena on, ett
Selittäkää joku idiootille. Miten yhtä asukasta kohden voi olla 0,7 hoitajaa? Mikä ihme on 0,7? Hoitaja kurkkaa ovelta onko asiakas vielä hengissä ja siirtyy seuraavaan? Käyttääkö hoitaja vain toista kättä ja molempia jalkojaan asikasta hoitaessaan? Seisoo yhdellä jalalla ja käyttää molempia käsiä?
Vierailija kirjoitti:
Mitä olitte itsekkäitä ja narsistisia, ettei ole lähimmäisiä.
Täähän se ois.
Minäminäminä.pelottaa.Minäminäminä.pelottaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä olitte itsekkäitä ja narsistisia, ettei ole lähimmäisiä.
Oman lähimmäiseni sisarukset ovat jo aikaa sitten kuolleet, osa sisarusten lapsistakin, samoin ystävänsä. Miehensä on kuollut, heillä ei ole lapsia. Hän on jo niin iäkäs, että liikkuminen on huonoa, samoin uusien ihmisten tapaamismahdollisuus. Hyväsydäminen, lempeä ja mukava ihminenkin voi jäädä yksin.
Äänestämällä voi vaikuttaa siihen vanheneeko? Ihan samaa pskaa se vanheneminen on ollut aina eikä vanhuksena elämä ole ollut mitenkään laatuaikaa ikinä oli sitten äänestänyt ketä hyvänsä.
Sellaista määrää rahaa ei ole olekaan, että yhteiskunta voisi vanhenemisen aiheuttamat haitat poistaa tai edes vähentää niitä. Joku miljonääri ehkä voi rahan puolesta hankkia talonsa täyteen apuvälineitä ja avustajia, mutta silti se elämänlaatu katoaa kun liikkuminen alkaa olla vaikeaa ja/tai aivot menee muussiksi.
Sinänsä pidän lääketieteen kehittymistä hyvänä asiana, mutta sen seurauksena ihmisen keskimääräinen elinikä on pidentynyt. Siitä olen samaa mieltä, että ihmiselämä on kyllä liian lyhyt, mutta ei sekään ole ratkaisu että niitä vuosia saa määrällisesti lisää mutta laadullisesti niillä ei tee mitään. Pitäisi saada aikaan sellainen tilanne, että niitä sellaisia hyviä, terveitä vuosia mitä on 20-50-vuotiaana olisi tuplat ja sitten tulisi lähtö kasikymppisenä kerrasta ja saappaat jaassa.. Eihän tässä ole mitään järkeä että ensin ihminen kitkuttaa kotona ikääntymisen tuomien vaivojen kanssa yhden 10-15 vuotta ja yrittää jotenkin pärjätä muutosten kanssa. Sitten ei enää pärjää ja päätyy johonkin hoivakotiin makaamaan vielä vuosikymmeneksi paskaisissa vaipoissa ennen kuin kuolema armahtaa kärsimyksistä.