Lue keskustelun säännöt.
Onko tää yleinen kokemus boomereiden lapsilla, että kotona ei koskaan rohkaistu tai oltu kiinnostuneita oman lapsen asioista?
16.02.2026 |
Olen aikuisiällä miettinyt tätä jonkin verran, kun työelämään on tullut nuorempia ihmisiä, joista jotenkin paistaa se, että niihin on iskostettu terve itsetunto jo kotona. Itsellä päällisimmät lapsuusmuistot on sitä, että minun ei kannata liikaa yrittää kun en kuitenkaan osaa tai uskalla, ei kannata kuvitella liikoja itsestään jne. Kun pääsin yliopistoon, sekään ei ollut oikein mitään, enkä muista että opiskeluita tai myöhempiä töitä kohtaan olisi osoitettu mitään kiinnostusta. Vain silloin, jos joku saavutus on niin merkittävä, että sitä on kelvannut muille sukulaisille mainostaa niin sitten se on ollut jonkinlaisen puolittaisen kiinnostuksen arvoinen. Ja nyt kun on jo selvää että en tehnyt äidilleni edes lapsenlapsia niin olen selvästi tässäkin asiassa nolo pettymys.
Kommentit (323)
Vierailija kirjoitti:
Tuttu opettaja kertoi oppilaansa isän soittaneen ja vaatineen todistukseen lapselleen yhdeksikköä yhdestä aineesta , ysiluokkalainen, että pääsee haluaamaansa lukioon tms. Tuttu oli sanonut ettei voi. Oppilaan kokeet ja tuntinäyttö ei yllä.
Koulun rehtori oli todistusluonnokseen vaihtanut pyydetyn yhdeksikön, samoissa viitepiireissä olevana.
Typerää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä fiksu lapsi olisi vaatinut päästä oppikouluun mutta kun boomerit olivat jo lapsina typeriä, saati vanhempina itse.
No ainakaan sinä itse et ole kovin fiksu, kun tuollaista kirjoittelet.
Miten kuvittelet, että se 10 vuotias joka olisi itsensä "vaatimalla" vaatinut sinne keskikouluun olisi sinne sitten mennyt? Talviaamuna lähtenyt pilkkopimeään ehkä puolen metrin hankeen kävelemään sinne 30 km päässä olevaan kouluun? Kaikki ei asuneet koulun naapurissa .
Vai luuletko, että äiti olisi jättänyt menemättä aamunavettaan ja lähtenyt kävellen kaveriksi saattamaan ja jättänyt 5 pienempää lasta yksi kotiin?
Isä saattoi olla viikot pois kotoa metsätöissä ja yöpyi metsäkämpillä.
Sulla ei ole mitään tajua, millaista ihmisten elämä on sotien jälkeen ollut.
Kyllä tässä nyt joku muu on typ*erä, kuin se boo*meri.
209: Olen asunut Norjassa ja Tanskassa. Yleisesti ottaen ilmapiiri on täysin erilainen kuin Suomessa. Onko sattumaa, että Tanska on lääketeollisuuden huippumaa, kun taas Suomessa yhä edelleen tuotetaan paskapaperia? Miten selität sen, että Neuvostoliiton traumatisoima Virokin on mennyt monella tasolla Suomen ohi? Jokin suomalaisessa asenteessa mättää ja pahasti.
Muutenkin tuollainen kommentointi, ettei voi tietää mitä kenellekin/kaikille on nuoruudessa sanottu on jotenkin perustavanlaatuisesti hölmöä. Nyt kuitenkin puhutaan kokonaisista kansoista ja siitä, miten jotkut kansat näyttävät pärjäävän yrittämisen saralla paremmin kuin toiset. Ei ole ihme, ettei suomalainen menesty jos lapsesta asti kuulee ettei mikään kuitenkaan kannata ja vielä ympärillä olevat ihmiset rummuttavat tätä, että mitä joku luulee olevansa jos yrittäjäksi ryhtyy, pieleen menee kuitenkin. Pohjanmaallahan tällaista asennetta ei ole, mutta idässä ja pohjoisessa senkin edestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Boomereiden lapset alkavat itsekin olla jo eläkeiässä.
Kun ottaa huomioon, että lapset tehtiin ennen nuorina ja viimeinen suuri ikäpolvi taisi syntyä 1947.
Hoh, kaukana siitä. Isäni on syntynyt vuonna 42 ja minä vuonna 87. Joo, olen harvinaisuus, tiedän. Kontrasti oman perheen ja ikäluokkani perheiden kanssa oli valtava, eikä mitenkään hyvällä tavalla. Äitini puhui siitä, että lapsia pitää olla paljon jotta Suomen väkiluku ei lähde laskuun. Tuntuikin siltä, että meidän lapsikatras tehtiin enemmän jostain väestöpoliittisista syistä kuin aidosta rakkaudesta perustaa tervehenkinen perhe.
Äidin syntmävuosi ratkaisee enemmän kuin isän. Isähän vois olla vaikka 80. Mutta kyllä 45 v on ihan synnytysikäinen vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu. Ei voi kehua lasta mistään, kun se voi ylpistyä ja luulemaan itsestään jotain. Mitään ei kannata yrittää, kun kuitenkin epäonnistuu ja joutuu pettymään.
Juuri näin. Äitini kutsui jopa erästä palkkatyötäni suojatyöksi.
Ja saattoi olla hyvinkin oikeassa. Niitä on nimittäin Suomessa paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne vanhemmat ovat myös ihmisiä, kuten sinäkin, kaikkine hyvine ja huonoine puolineen.
Kuten tässäkin ketjussa on monesti kerrottu, ei mikään muu pohjoismaa ollut sodassa niin kuin Suomi. Ei kaikki kynnelle kykenevät miehet olleet rintamalla, kuten Suomessa oli. Ei maata pommitettu, eikä isoa osaa maasta tarvinnut luovuttaa viholliselle eikä suurta osaa työkykyisistä miehistä haudattu kotipitäjän multiin.
Pahaa tekee katsoa niitä valtavia määriä sankarihautoja mitä jokaisen pitäjän kirkkomaalla on ja mitkä määrät ne kätkee nuoria miehiä, vasta aikuiselämänsä alussa.
Minkä valtavan määrän surua ja tuskaa ne sisältää. Moni perhe menetti useamman pojan.
Ei Tanskalla, Norjalla eikä Ruotsilla ollut tuollaisia suruja.
500 000 karjalaista menetti kotinsa ja omaisuutensa.
Suomi on tehnyt valtavan työn, kun on noussut noista lähtökohdista maailman kärkimaihin.
Vuonna 2018 laitettiin 195 maata paremmuusjärjestykseen inhimillisen pääoman vertailussa_ ja vertailun voitti SUOMI.
Joten kyllä Suomessakin jotakin osataan ja jotakin ne menneet sukupolvet on tehneet oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuten tässäkin ketjussa on monesti kerrottu, ei mikään muu pohjoismaa ollut sodassa niin kuin Suomi. Ei kaikki kynnelle kykenevät miehet olleet rintamalla, kuten Suomessa oli. Ei maata pommitettu, eikä isoa osaa maasta tarvinnut luovuttaa viholliselle eikä suurta osaa työkykyisistä miehistä haudattu kotipitäjän multiin.
Pahaa tekee katsoa niitä valtavia määriä sankarihautoja mitä jokaisen pitäjän kirkkomaalla on ja mitkä määrät ne kätkee nuoria miehiä, vasta aikuiselämänsä alussa.
Minkä valtavan määrän surua ja tuskaa ne sisältää. Moni perhe menetti useamman pojan.
Ei Tanskalla, Norjalla eikä Ruotsilla ollut tuollaisia suruja.
500 000 karjalaista menetti kotinsa ja omaisuutensa.
Suomi on tehnyt valtavan työn, kun on noussut noista lähtökohdista maailman kärkimaihin.
Vuonna 2018 laitettiin 195 maata paremmuusjärjestykseen inhimillise
No enää ei kyllä osata oikein mitään.
Omat kansakoulun käyneet vanhempani kyllä saattoivat kehua koulumenestyksestä muille ihmisille lapsiaan. Kaikki kolme ensin laudaturin ylioppilaita ja sittemmin eri sortin maistereita. Mutta visusti kyllä varoivat kehumasta meitä ketään naamatusten. Eli olivat kyllä ylpeitä, mutta eivät järin kannustavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
209: Olen asunut Norjassa ja Tanskassa. Yleisesti ottaen ilmapiiri on täysin erilainen kuin Suomessa. Onko sattumaa, että Tanska on lääketeollisuuden huippumaa, kun taas Suomessa yhä edelleen tuotetaan paskapaperia? Miten selität sen, että Neuvostoliiton traumatisoima Virokin on mennyt monella tasolla Suomen ohi? Jokin suomalaisessa asenteessa mättää ja pahasti.
Muutenkin tuollainen kommentointi, ettei voi tietää mitä kenellekin/kaikille on nuoruudessa sanottu on jotenkin perustavanlaatuisesti hölmöä. Nyt kuitenkin puhutaan kokonaisista kansoista ja siitä, miten jotkut kansat näyttävät pärjäävän yrittämisen saralla paremmin kuin toiset. Ei ole ihme, ettei suomalainen menesty jos lapsesta asti kuulee ettei mikään kuitenkaan kannata ja vielä ympärillä olevat ihmiset rummuttavat tätä, että mitä joku luulee olevansa jos yrittäjäksi ryhtyy, pieleen menee kuitenkin. Pohjanmaallahan tällaista asennetta ei ole, mutta idässä ja
Suomi on itseasiassa noussut muita pohjoismaita nopeammin kehityksen huipulle, kun ajatellaan, miten paljon alhaisemmalta tasolta suomalaiset on lähteneet.
Tanskalla ja Ruotsilla meni sota-aika ihan hyvin ja ne olivat jopa niin turvallisia maita, että niihin lähetettiin suomalaislapsia turvaan, koska pelättiin, että NL valloittaa suomen.
Plus suomi joutui maksamaan valtavat sotakorvaukset. Suomi oli muuten ainoa maa joka maksoi kaikki sotakorvaukset.
Sodan jälkeiset sukupolvet ovat tehneet ihan valtavan työn Suomen eteen ja nostaneet sen Pohjalan japaniksi, mikä tarkoittaa sitä, että Suomi koki erittäin nopean teollistumisen ja elintason nousun, nousten periferiasta moderniksi teollisuusvaltoksi.
Suomi panosti voimakkaasti koulutukseen , tutkimukseen ja korkeaan teknologiaan, mikä teki maasta korkean osaamisen teknologiamaan. Tämä ei ole ollut itsestään selvyys.
Vielä sotien jälkeen Suomi oli täysin maatalousvaltainen maa, ja suurin osa kansaa käynyt vain kiertokoulua.
Wautsi, vielä löytyi yksi aihe, mistä boomereita ei ole haukuttu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsia haukuttiin yleisesti. Jos olit joukosta poikkeava, haukuttiin vielä enemmän. Muistan pienen kourallisen reiluja kasvattajia tuolta ajalta. Rajat voi asettaa, mutta se ei tarkoita, että ketään pitäisi nöyryyttää.
Meitä kasiseiskoja nimitettiinkin jossain artikkelissa menetetyksi vuosiryhmäksi, mutta oma kokemus on silleen äidiltä positiivinen (isästä ei ollut kasvattajalsi) että äiti ei luonut paineita menestymisestä, mutta itsepärjäämistä kyllä arvosti niin että ammattiopiston suorittamista piti tärkeänä. Oli puheenaiheena tuttujen kanssa tuossa urheilu kun on olympialaisetkin, niin totesimme sellaisen eron että siinäkin on menty sellaiseen kilpavarusteluun ja vanhemmat jopa riitelee siellä harkoituksissa jne, kun meidän aikanakin kyllä osallistuttiin halpoihin/ ilmaisiin aktivoteetteihin, mutta kukaan ei muista vanhempia olleen katsomoissa sen enempää kannustamassa kuin riitelemässäkään koko peruskoulun aikana! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meitä kasiseiskoja nimitettiinkin jossain artikkelissa menetetyksi vuosiryhmäksi, mutta oma kokemus on silleen äidiltä positiivinen (isästä ei ollut kasvattajalsi) että äiti ei luonut paineita menestymisestä, mutta itsepärjäämistä kyllä arvosti niin että ammattiopiston suorittamista piti tärkeänä. Oli puheenaiheena tuttujen kanssa tuossa urheilu kun on olympialaisetkin, niin totesimme sellaisen eron että siinäkin on menty sellaiseen kilpavarusteluun ja vanhemmat jopa riitelee siellä harkoituksissa jne, kun meidän aikanakin kyllä osallistuttiin halpoihin/ ilmaisiin aktivoteetteihin, mutta kukaan ei muista vanhempia olleen katsomoissa sen enempää kannustamassa kuin riitelemässäkään koko peruskoulun aikana! :D
Onko syntymävuotesi -87. Junnujoukkueessa s. -85 90-luvun loppupuolella allekirjoitettiin sitoumus jossa jokainen vanhempi sitoutui siistiin kielenkäyttöön, ei haukkumaan omia tai yllyttämään väkivaltaan. Ja selvinnpäin katsomoon. Jääkiekko. Kallista se oli silloinkin, kuukausimaksu, talkootyö, reissujen maksaminen,varusteet. Poika pelasi nk edustusjoukkueessa.
Minua vähäteltiin ja lannistettiin niin paljon, että pohdin onko minulla lievä kehitysvamma. Perehdyin aiheeseen kirjastossa tuntikausia. Olihan siihen joku syy, miksi vanhemmat toistelivat miten en osaa mitään eikä "tuollaisen tollukan" kannata edes yrittää. Heitä harmitti myös, etten ollut kuin naapurin tyttö.
No, kirjallisuuden perusteella päättelin etten voi olla kehitysvammainen, koska olin kirjoittanut hyvät yo-paperit. Tajusin sen sijaan pitäväni tieteestä, hain ja pääsin yliopistoon. Valmistuin erinomaisin arvosanoin, mutta vahemmilleni se ei merkinnyt mitään. Naapurin tytöstä oli kuitenkin tullut sairaanhoitaja!
En nyt muista että boomeritkaan olisivat haukkuneet joka puolella yhtään ketään, saati "erikoisia." Kansakoulussa ainakin meillä oli ihan nollatoleranssi kenenkään kiusaamiseen, siitä tuli jälki-istuntoa, nurkkaa, saarnoja. Ehkä opettajastakin kiinni tuo. Sama on ainakin minuun vaikuttanut koko iän. Vasta nyt vanhana täällä netissä uskallan naureskella hörhöille, ulkonäöstä en vieläkään, ehkä jostain tatuoinnista mutta sehän on hankittu, ei syntymässä saatu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu. Ei voi kehua lasta mistään, kun se voi ylpistyä ja luulemaan itsestään jotain. Mitään ei kannata yrittää, kun kuitenkin epäonnistuu ja joutuu pettymään.
Juuri näin. Äitini kutsui jopa erästä palkkatyötäni suojatyöksi.
Ja saattoi olla hyvinkin oikeassa. Niitä on nimittäin Suomessa paljon.
Ei enää nykyaikana. 30-50 luvulla syntyneille paremminkin niitä suojatyöpaikkoja riitti.
Nykyään yksi henkilö tekee vähintään kolmen työt.
Mä en ymmärrä, kun nuoret sukupolvet haluavat hyvää ja muita huomioivaa käytöstä, mutta toimivat itse toisin. Mitkä ihmeen kaksoisstandardit on käytössä? Mikään asia ei tule paremmaksi sillä, että haukutaan toisia. Tässä ketjussa on hyvää tietoa historiasta, mikä vaikuttanut mihinkin. Sukupolviin mahtuu onneksi valveutuneita yksilöitä, joten ei voi ihan yleistää. Mutta tuntuu silti erittäin kurjalta nykyinen vastakkainasettelu, joka johtuu paljolti tietämättömyydestä. Haukkuminen ei oo koskaan edistänyt mitään, haukutut eivät ole väärässä vaan elävät sitä elämää, mihin yhteiskunta on kunkin aikana rakennettu.
Outoa, meillä oli just päinvastoin vaikka isovanhempni olivat just tuollaisi. Tuhosivat esim äitini itsetunnon. Olivat syntyneet 1913 ja 1917.
Itse olen 1973 syntynyt ja erittäin tyytyväinen saamaani kehuun ja kannustukseen.
Kyllä rohkaistiin ja oltiin kiinnostuneita, mutta kaikki piti tehdä itse.