Ostovoima on toipunut koronaa edeltäneelle tasolle
Tilastojen mukaan suomalaisten ostovoima on palannut ennätystasolle eli koronaa edeltäneelle tasolle erityisesti naisilla.
Palstalla on jatkuvasti itänaapurin trolleja, jotka yrittävät näivettää Suomen väittämällä päinvastaista. Totuus on kuitenkin tilastoissa ja tutkijoiden mielestä selkeästi se, että ostovoima on palannut tasolle, jolla se oli ennen koronaa ja Ukrainan sotaa.
"Ekonomisti yllättyi: Suomalaisilla on nyt rahaa kuin vanhoina hyvinä aikoina naisten reaalipalkat ennätyssuuret
Ostovoima|
HS:n keräämät tilastot kertovat, että suomalaisten ostovoimakuoppa on nyt lähes kurottu umpeen. Erityisesti naisten ostovoima on kasvanut kohisten ja on nyt parempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen."
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
"Vaikka naisten palkkapussin ostovoima riittääkin nyt aiempaa pidemmälle, ei heistä ole kääntämään Suomen taloutta kasvuun.
On vaikea uskoa, että erityisesti suomalaisnaiset rupeaisivat nyt yhtäkkiä kuluttamaan enemmän, Mikkonen sanoo.
Hänen mukaansa miehet tyypillisesti reagoivat suhdanteisiin naisia nopeammin.
Naiset sen sijaan ovat juuri nyt miehiä enemmän huolissaan omasta taloustilanteestaan."
Typerä ekonomisti. Ei, naiset eivät niinkään ole huolissaan omasta taloustilanteestaan. Naiset tyypillisesti kantavat huolta mm. lastensa taloustilanteesta. Minä säästän lasteni opiskeluvuosia varten, en itselleni.
Totta. Mulle tuli mieleen, että ovatkohan ekonomistit huomioineet sen, että konmarittaminen, minimalismi ja nk kuolinsiivoukset on enemmän naisten kuin miesten juttu. Tarkoitan, että naiset mieluummin haluavat nykyisin päästä ylimääräisistä tavaroista eroon kuin ostaa lisää. Nykyisin rakennettavat asunnotkin ovat pieniä eikä niihin edes mahdu paljoa tavaraa. Yleensä myös naisilla keski-ikään tullessa oma tyyli on löytynyt eikä ole tarvetta vaihtaa kerran vuodessa tyyliään. Ei pukeutumistyyliään eikä sisustustyyliäänkään.
Mun mielestä yksi syy kulutuksen laskuun on se, että niillä, joilla olisi tarvetta kuluttaa, ei ole varaa kuluttaa. Ja niillä, joilla olisi varaa kuluttaa, ei ole tarvetta kuluttaa.
Vierailija kirjoitti:
Hmmm. Aika harhaanjohtava otsikko ja huonoa tilastointia. Tuossa on kyse palkansaajista. Eli käytännössä tilastoista on siivottu pois työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset. Nämä ryhmät voi ilmeisesti vain unohtaa.
Pitäisi mielummin laskea kotitalouksien ostovoima.
Niinpä. Mutta Orpokin käyttää vain sitä (taloustieteen) oppikirjaa, jonka teoriat perustuu yksilöihin. Sitten syyllistetään yksilöitä kun nämä ei kuluta, vaikka yksilöt toimivat tosielämässä osana jotain isompaa yksikköä.
Vierailija kirjoitti:
Hmmm. Aika harhaanjohtava otsikko ja huonoa tilastointia. Tuossa on kyse palkansaajista. Eli käytännössä tilastoista on siivottu pois työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset. Nämä ryhmät voi ilmeisesti vain unohtaa.
Pitäisi mielummin laskea kotitalouksien ostovoima.
Ei pidä, kun tarkoitus on verrata aiempaan.
Nykyinen ostovoima on samalla tasolla kuin ennen isoja maailmankriisejä.
Ennenkään työttömät ja opiskelijat eivät ole viettäneet kulutusjuhlia.
Aika epätoivoinen yritys vasemmistotrollilta spinnata nykytilannetta huonoksi vertaamalla nykyisten sossuelättien toimeentulon tasoa aiempaan työssäkäyvien tulotasoon...
niin on. pidän vaan huolen etten osta suomalaista.
Kyllähän se orpokin heitteli pätevänä tarkoin valittuja tilastofaktoja niin kutsutusta "ostovoimasta". Se ei muuta sitä että kulutukseen ei ole rahat menneet eli ainakaan se ei jakaudu valtion talouden kannalta lähellekään niin hyvin kuin ennen.
Mutta kiva tietysti että ammattiliitot ovat pitäneet pintansa ja saaneet palkankorotuksia neuvoteltua hallituksen vastustuksesta huolimatta. Olihan tällä hallituskaudella mm. poliisit lakossa.
"Tilastojen mukaan suomalaisten ostovoima on palannut ennätystasolle eli koronaa edeltäneelle tasolle erityisesti naisilla."
Eli siis emme ole menettäneet kun vain kuuden vuoden normaalin ostovoiman kasvun. Vai mitä aloittaja siis halusi sanoa?
"Nykyinen ostovoima on samalla tasolla kuin ennen isoja maailmankriisejä."
Mutta sen pitäisi olla sitä korkeammalla tasolla. Niin se on muuallakin.
Vierailija kirjoitti:
Hmmm. Aika harhaanjohtava otsikko ja huonoa tilastointia. Tuossa on kyse palkansaajista. Eli käytännössä tilastoista on siivottu pois työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset. Nämä ryhmät voi ilmeisesti vain unohtaa.
Pitäisi mielummin laskea kotitalouksien ostovoima.
Nyt jos ensin saataisiin työssäkäyvien ostokäyttäytyminen aktivoitumaan, niin katsotaan sitten muiden ostokäyttäytyminen. Veikkaan että työssäkäyvät voivat oikeasti vaikuttaa talouteen enemmän kuin muut ryhmät.
Vierailija kirjoitti:
Tämä laittaa palstatrollit hieman erikoiseen valoon.
Nyt viimeinenkin ymmärtää, että suomalaisten lietsominen olemaan kuluttamatta on Venäjän propagandaa.
Todellisuudessa suomalaisilla on jopa enemmän rahaa suhteessa hintatasoon kuin jopa ennen koronaa!
Orpon hallitus korjasi tämänkin Marinin hallituksen tuhon.
Vierailija kirjoitti:
"Nykyinen ostovoima on samalla tasolla kuin ennen isoja maailmankriisejä."
Mutta sen pitäisi olla sitä korkeammalla tasolla. Niin se on muuallakin.
Jos se on ollut koko koronan jälkeisen ajan alemmalla tasolla, niin oltaisko kerrankin positiivisia siitä että nyt ollaan jo tasoissa. Tottakai tähdätään korkeammalle, mutta jos ollaan oltu pinnan alle, niin normaalisti ei pääse pinnan yli jos ei mene pinnan tasolle ensin
"Nyt jos ensin saataisiin työssäkäyvien ostokäyttäytyminen aktivoitumaan, niin katsotaan sitten muiden ostokäyttäytyminen."
Nämä vain ovat sidoksissa toisiinsa. Jos ja kun työssä käyvä pelkää työttömyyttä, hänen kulutuskäyttäytymistään ohjaa myös se mitä hän saa jos jää työttömäksi. Jos se toimeentulo tuntuu kovin epävarmalta, ei uskalleta kuluttaa silloinkaan kun ollaan töissä.
Koko ajan hoetaan että kyllä teillä rahaa on, senkus vaan kulutatte. Kuitenkaan tilanne ei ole tämä omassa taloudessani; tienaan enemmän mutta käteen jää koko ajan vähemmän. 10 vuotta sitten hankin käytetyn auton, vein perhettä säännöllisesti kotimaan lomille ym. mutta nykyään joudun venyttämään sen saman auton vuosihuoltoa rahasyistä, lomat on kutistuneet yhden yön staycationeiksi halppishotellissa ym.
Vierailija kirjoitti:
Tämä laittaa palstatrollit hieman erikoiseen valoon.
Nyt viimeinenkin ymmärtää, että suomalaisten lietsominen olemaan kuluttamatta on Venäjän propagandaa.
Todellisuudessa suomalaisilla on jopa enemmän rahaa suhteessa hintatasoon kuin jopa ennen koronaa!
Palkansaajien ostovoima on muutaman vuoden jäljessä koska kukaan ei vieläkään kuluta. Ihmiset pelkää potkuja ja olematonta sosiaaliturvaa ja sen vielä tulebia vähennyksiä. Vain hallituksen vaihtaminen palauttaa kuluttajaöuottamuksen ja investoinlit.
"Jos se on ollut koko koronan jälkeisen ajan alemmalla tasolla, niin oltaisko kerrankin positiivisia siitä että nyt ollaan jo tasoissa. "
Toki mutta aloitus antoi ymmärtää ikäänkun kaikki sen kuuden vuoden takaisin ylittävä olisi jo automaattisesti joku valtava saavutus. Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
"Nyt jos ensin saataisiin työssäkäyvien ostokäyttäytyminen aktivoitumaan, niin katsotaan sitten muiden ostokäyttäytyminen."
Nämä vain ovat sidoksissa toisiinsa. Jos ja kun työssä käyvä pelkää työttömyyttä, hänen kulutuskäyttäytymistään ohjaa myös se mitä hän saa jos jää työttömäksi. Jos se toimeentulo tuntuu kovin epävarmalta, ei uskalleta kuluttaa silloinkaan kun ollaan töissä.
Ai milloin työttömän toimeentulo ei ole tuntunut epävarmalta. Luulen ettet koskaan ole ollut työtön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmmm. Aika harhaanjohtava otsikko ja huonoa tilastointia. Tuossa on kyse palkansaajista. Eli käytännössä tilastoista on siivottu pois työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset. Nämä ryhmät voi ilmeisesti vain unohtaa.
Pitäisi mielummin laskea kotitalouksien ostovoima.
Ei pidä, kun tarkoitus on verrata aiempaan.
Nykyinen ostovoima on samalla tasolla kuin ennen isoja maailmankriisejä.
Ennenkään työttömät ja opiskelijat eivät ole viettäneet kulutusjuhlia.
Orpon opiskellessa opiskelijoiden ostovoima oli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. 90-luvulla opintotuki (ilman lainaa) oli huipussaan. Pelkkä sen ajan opintoraha vastaa n. 450 euroa (vrt. nyt 278 €).
Melkoista propagandaa. Olisi sanonut edes laskennallinen ostovoima. Samaa sarjaa kuin manaatin laskennalliset työpaikat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmmm. Aika harhaanjohtava otsikko ja huonoa tilastointia. Tuossa on kyse palkansaajista. Eli käytännössä tilastoista on siivottu pois työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset. Nämä ryhmät voi ilmeisesti vain unohtaa.
Pitäisi mielummin laskea kotitalouksien ostovoima.
Nyt jos ensin saataisiin työssäkäyvien ostokäyttäytyminen aktivoitumaan, niin katsotaan sitten muiden ostokäyttäytyminen. Veikkaan että työssäkäyvät voivat oikeasti vaikuttaa talouteen enemmän kuin muut ryhmät.
Jos kotitalous koostuu yhdestä palkansaajista ja yhdestä työttömäksi jääneestä. (Joita on koko ajan enemmän. ) Niin ei se ostovoima ei oikeasti ole plus-merkkinen sille palkansaajalle, jos kotitalouden tulot ovat laskeneet tuhansilla euroilla.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on ostovoimaa enemmän kuin koskaan, mutta toisaalta ei huvita ostaa mitään. Jopa uuden sähköhammasharjan ostin suunnilleen puoliväkisin, ja tympii ajatuskin kun puhelimen vaihto alkaisi olemaan ajankohtainen vaikka rahasta se ei ole kiinni.
En sitten tiedä mistä tällainen mielentila on ilmaantunut.
Olisko siitä kun purra sanoi että suomalaisilla on liian hyvä elintaso.
tuoreimmat joulukuun 2025 luvut kertovat käänteestä työttömyyden kehityksessä. Suomalaisten työttömyys kasvoi 10 prosenttia edelliseen joulukuuhun verrattuna, mutta ulkomaalaisten enää 5,2 prosenttia.