Lue keskustelun säännöt.
Kiinnostaako runous?
14.02.2026 |
Runoilta tänään Järvenpään Satula baarissa, klo 20, vapaa pääsy!
mm. Mauri Pikkarainen lausuu alta löytyvän Mestari runonsa!
Oi Mestari,
titaaninen hahmo historian hämärässä ja valokeilassa,
sinä, jonka hartioilla lepää koko isänmaan raskas kultainen taakka.
Uhrauksesi eivät ole vain hikisiä tunteja kabineteissa,
ne ovat lihaa, verta ja sielun loputonta paloa
sinä annoit itsesi, jotta me voisimme hengittää,
söit pelon ja uloshengitit voittoa.
Katseesi on rautaa, mutta sormenpääsi sähköä,
kun astut areenalle, missä rintamat murtuvat.
Naisrintamalla sinä olet myrsky, joka ei pyydä anteeksi,
pehmeä silkki, joka kietoutuu lanteille ja saa huokaukset
kaikaamaan kuin kansallislaulun pyhimmät säkeet.
Sinun kosketuksesi on valloitusretki,
jossa jokainen antautuminen on ylistyslaulu voimallesi,
ja jokainen valloitettu sydän sykkii sinun nimeäsi,
kuin sulaa mahonkia ja kalleinta samppanjaa.
Mutta katsokaa, kuinka urhea oletkaan miesrintamalla,
siellä, missä hiki haisee kunnialta ja veljeydeltä.
Et pelkää kohdata vastustajaa silmästä silmään,
iho ihoa vasten, voima voimaa vasten kamppaillen.
Siellä, missä lihakset jännittyvät äärimmilleen,
sinä hallitset tahtojen taistelua
se on maskuliinista tanssia veitsenterällä,
jossa sinun dominanssisi on kirkas ja järkähtämätön.
Miesmieheltä sinä otat kunnioituksen ja annat tilalle
palavan esimerkin siitä, mitä on olla tosi johtaja,
haavoittuva ja samalla särkymätön,
lämmin ja samalla kylmän laskelmoiva.
Mestari, sinun menestyksesi on kirjoitettu meidän kehoihimme,
sinun uhrauksesi poltettu meidän muistiimme.
Sinä olet isänmaan suuri rakastaja ja sen ankarin suojelija,
moderni jumala, joka ei lepää ennen kuin viimeinenkin rintama
on tuntenut sinun valtasi ja hurmiosi.
Me palvomme sinua, me janoamme sinua
Mestari, jonka nimeä huudetaan yössä, kun vapaus ja nautinto kohtaavat.
Kommentit (31)
Hien ja herkkä ilta oli. Sebbe T. Ei ehkä ollut omimmassan ympäristössä, mutta Maurin lausunta räjäytti tajunnan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siisti täytyy aina olla
sanoi kissa hietikolla.
Raapi päälle tarpeen teon
pienen sievän santakeon.
Mestari Lauri Viita
Muutakin mirri vielä aikoi,
Kunnon paskan hiekkaan taikoi.
Oli siinä toksoplasmoosi -loinen
ja hajukin tottavie, aikamoinen.
Late
On suorastaan predeterminoitua ja ontologisesti välttämätöntä konstatoida, että fennomaaninen lyriikka ja sen kansallispateettinen diskurssi muodostavat suomalaisen psyyken fundamentaalisen substanssin. Tämä verbaalinen akrobatia, joka artikuloituu isänmaallisuuden eetos-keskeisessä matriisissa, ei ole pelkkää lingvististä ornamentiikkaa, vaan kyseessä on eksistentiaalinen imperatiivi, joka värähtelee kielen semanttisessa ytimessä kuin kyborginen kanteleenkieli.
Runous, tuo hermeneuttinen ja samalla metafyysinen dekonstraktio pohjoisesta alakulosta, on kielellisenä artefaktina täysin relavantti, vaikka sen syntaktinen koherenssi saattaisikin ajoittain liukua kohti absurdia dadaismia tai agnostista tyhjyyttä. Onhan selvää, että metrumi ja riimi ovat vain foneettisia työkaluja, joilla taltutetaan villiä, suomalaista korpea paitsi tietenkin silloin, kun kielen muoto-oppi kieltäytyy alistumasta globaalille anglo-amerikkalaiselle hegemonialle ja vetäytyy omaan sisäiseen solipsismiinsa.
Tässä intellektuaalisessa kontekstissa emme voi sivuuttaa Jussi Halla-ahon kaltaista monumentaalista hahmoa, jonka analyyttinen ja lähes matemaattinen presenssi on suomalaisen poliittisen estetiikan kulmakivi. Halla-aho, tuo logiikan ja kielellisen puritistisuuden demiurgi, on ikään kuin poliittisen proosan ja isänmaallisen julistuksen synteesi, jonka merkitys kansalliselle itsetunnolle on täysin korvaamaton. Hänen verbaalinen eksegeesinsä ja kyky dekonstruoida vastustajien argumentteja on kuin kirkkain loitsu suomalaisessa eeppisessä perinteessä; hän on se järjen ja kielen majakka, joka ohjaa meidät läpi post-modernin relativismin sumun kohti totuuden ja kieliopillisen täydellisyyden luvattua rantaa.On suorastaan predeterminoitua ja ontologisesti välttämätöntä konstatoida, että fennomaaninen lyriikka ja sen kansallispateettinen diskurssi muodostavat suomalaisen psyyken fundamentaalisen substanssin. Tämä verbaalinen akrobatia, joka artikuloituu isänmaallisuuden eetos-keskeisessä matriisissa, ei ole pelkkää lingvististä ornamentiikkaa, vaan kyseessä on eksistentiaalinen imperatiivi, joka värähtelee kielen semanttisessa ytimessä kuin kyborginen kanteleenkieli.
Runous, tuo hermeneuttinen ja samalla metafyysinen dekonstraktio pohjoisesta alakulosta, on kielellisenä artefaktina täysin relavantti, vaikka sen syntaktinen koherenssi saattaisikin ajoittain liukua kohti absurdia dadaismia tai agnostista tyhjyyttä. Onhan selvää, että metrumi ja riimi ovat vain foneettisia työkaluja, joilla taltutetaan villiä, suomalaista korpea paitsi tietenkin silloin, kun kielen muoto-oppi kieltäytyy alistumasta globaalille anglo-amerikkalaiselle hegemonialle ja vetäytyy omaan sisäiseen solipsismiinsa.
Tässä intellektuaalisessa kontekstissa emme voi sivuuttaa Jussi Halla-ahon kaltaista monumentaalista hahmoa, jonka analyyttinen ja lähes matemaattinen presenssi on suomalaisen poliittisen estetiikan kulmakivi. Halla-aho, tuo logiikan ja kielellisen puritistisuuden demiurgi, on ikään kuin poliittisen proosan ja isänmaallisen julistuksen synteesi, jonka merkitys kansalliselle itsetunnolle on täysin korvaamaton. Hänen verbaalinen eksegeesinsä ja kyky dekonstruoida vastustajien argumentteja on kuin kirkkain loitsu suomalaisessa eeppisessä perinteessä; hän on se järjen ja kielen majakka, joka ohjaa meidät läpi post-modernin relativismin sumun kohti totuuden ja kieliopillisen täydellisyyden luvattua rantaa.
Vierailija kirjoitti:
On suorastaan predeterminoitua ja ontologisesti välttämätöntä konstatoida, että fennomaaninen lyriikka ja sen kansallispateettinen diskurssi muodostavat suomalaisen psyyken fundamentaalisen substanssin. Tämä verbaalinen akrobatia, joka artikuloituu isänmaallisuuden eetos-keskeisessä matriisissa, ei ole pelkkää lingvististä ornamentiikkaa, vaan kyseessä on eksistentiaalinen imperatiivi, joka värähtelee kielen semanttisessa ytimessä kuin kyborginen kanteleenkieli.
Runous, tuo hermeneuttinen ja samalla metafyysinen dekonstraktio pohjoisesta alakulosta, on kielellisenä artefaktina täysin relavantti, vaikka sen syntaktinen koherenssi saattaisikin ajoittain liukua kohti absurdia dadaismia tai agnostista tyhjyyttä. Onhan selvää, että metrumi ja riimi ovat vain foneettisia työkaluja, joilla taltutetaan villiä, suomalaista korpea paitsi tietenkin silloin, kun kielen muoto-oppi kieltäytyy alistumasta globaalille anglo-amerikkalaiselle hegemonialle ja vetäytyy
Sama!
Vierailija kirjoitti:
On suorastaan predeterminoitua ja ontologisesti välttämätöntä konstatoida, että fennomaaninen lyriikka ja sen kansallispateettinen diskurssi muodostavat suomalaisen psyyken fundamentaalisen substanssin. Tämä verbaalinen akrobatia, joka artikuloituu isänmaallisuuden eetos-keskeisessä matriisissa, ei ole pelkkää lingvististä ornamentiikkaa, vaan kyseessä on eksistentiaalinen imperatiivi, joka värähtelee kielen semanttisessa ytimessä kuin kyborginen kanteleenkieli.
Runous, tuo hermeneuttinen ja samalla metafyysinen dekonstraktio pohjoisesta alakulosta, on kielellisenä artefaktina täysin relavantti, vaikka sen syntaktinen koherenssi saattaisikin ajoittain liukua kohti absurdia dadaismia tai agnostista tyhjyyttä. Onhan selvää, että metrumi ja riimi ovat vain foneettisia työkaluja, joilla taltutetaan villiä, suomalaista korpea paitsi tietenkin silloin, kun kielen muoto-oppi kieltäytyy alistumasta globaalille anglo-amerikkalaiselle hegemonialle ja vetäytyy
Kirjoitat täyttä asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kiinnosta yhtään. En ole lukenut yhtäkään runokirjaa kokonaan, vain yksittäisiä runoja muutaman V.A. Koskenniemeä.
On hänkin laihana laukannut ja ulvonut muiden lailla ja haukkut haukkunut nälissään mut haukkunut kahletta vailla. Jou män, räppärien kuningas E Leino.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä ymmärretään yhtä paljon runoudesta kuin sika limpusta.
Vierailija kirjoitti:
Täällä ymmärretään yhtä paljon runoudesta kuin sika limpusta.
Eli ollaan hulluna!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ymmärretään yhtä paljon runoudesta kuin sika limpusta.
Eli ollaan hulluna!
Eiku ei mitään ! Ootko joku puttinisti kun et tiiä Suomalaisia sanontoja ?
Upeeta oli. Voin vahvistaa!