Pitääkö romaanissa olla aina seksikohtauksia, jotta se myisi?
Mielestäni romaani voi olla erinomainen, vaikka siinä ei käsiteltäisi lainkaan intiimejä asioita.
Kommentit (36)
Melkoinen puritaanisuuden aalto täällä.
Luen kauhu romaaneja ei niissä seksiä ole
Ei pidä olla eikä niitä ole kaikissa romaanessa. En lue eroottisia kirjoja.
Luin 16-v tyttäreni suosituksesta Yarroksen siivenisku- romaanin. No, tyypillistä teinikirjallisuutta vaikka päähenkilöt olivatkin yli 20v. En aio lukea muita sarjan kirjoja, oli lähes plagiointi Potterista, paitsi että Harry ja Hermione eivät ainakaan julkisesti harrastaneet seksiä. Yarroksen kirjassa kyllä kiihkeästi pannaan ja kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Melkoinen puritaanisuuden aalto täällä.
Onhan se ongelma, jos moni lahjakas kirjoittaja päättää olla kirjoittamatta kirjaa, jos ei kehtaa kirjoittaa seksistä. Hildureita en ole lukenut, selailin yhtä niistä kerran. Sattumalta sieltä osui keskeltä kirjaa ensimmäisenä silmään "kasvoihin tunkeutuvat tissit" tai jotain vastaavaa. En tiedä miten paljon seksiä sitten noissa Hildureissa muuten on.
Monissa romaaneissa ei ole yhtään seksikohtausta. Sanoisin jopa, että suurimmassa osassa. Rikos ja rangaistus, Ylpeys ja ennakkoluulo, jne.
Se onkin taito esittää seksuaalinen kohtaus niin, että ihokarvat nousevat pystyyn, ilman, että on edes mainintaa elimistä tai äänistä.
Koskee kirjallisuutta sekä elokuvaa.
Elokuvataiteessa, varsinkin mustavalkoisissa, on huikeita kohtauksia, joissa eroottinen jännite syntyy katseista ja niitä seuraavista myrskyistä, salamoista ja ukkosen räjähdyksistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkoinen puritaanisuuden aalto täällä.
Onhan se ongelma, jos moni lahjakas kirjoittaja päättää olla kirjoittamatta kirjaa, jos ei kehtaa kirjoittaa seksistä. Hildureita en ole lukenut, selailin yhtä niistä kerran. Sattumalta sieltä osui keskeltä kirjaa ensimmäisenä silmään "kasvoihin tunkeutuvat tissit" tai jotain vastaavaa. En tiedä miten paljon seksiä sitten noissa Hildureissa muuten on.
Kuulostaa kamalan huonolta proosalta. Toivottavasti muistat väärin.
Elokuvissa ja sarjoissa nykyään lesboilua. Aina. Hyh.
Vierailija kirjoitti:
Itse luen paljon dekkareita, ja minua vain ärsyttää jos juoneen lisätään joku päähenkilön rakastuminen ja seksikohtauksia.
Sama täällä! Esim. Lars Keplerillä on mun mielestä ne seksikohtaukset vielä jotenkin niin hähmäisiä ja väkinäisiä, et oon suosiolla ruvennu hyppäämään niiden yli. Mankellin Wallandereissa taas musta on ihanaa, et päähenkilön rakkauselämää ei juurikaan käsitellä.
Onhan maailman myydyimmän fiktiokirjan, raamatun luvuissa myös pornoa ja se vasta onkin myynyt.
Vierailija kirjoitti:
Elokuvissa ja sarjoissa nykyään lesboilua. Aina. Hyh.
Ja heteropropagandaa vaikka kuinka monessa. Hyi yökötys ihan oksettaa.
No aika älytöntä olisi jos pitäisi pornoa kirjoittaa saadakseen menestysromaanin aikaiseksi. Toisaalta sitä varmasti on paljon enemmän nykyisin kuin vaikka 1800- ja 1900-lukujen maailmankuuluissa teoksissa. Tolstoi, Gogol tai Dostojevski eivät varmaan kauheammin seksikuvailuja teoksiinsa sisällyttäneet.
Vierailija kirjoitti:
Mä mietin samaa kun olen ensimmäistäni tässä työstänyt. Lopulta päädyin kuitenkin siihen, että kaksi koiraa parittelee, saakoon kiksit joka saa. En aio laittaa mitään muuta eroot tissävytteistä.
Onko tämä koirien parittelutapahtuma kovinkin olennainen romaanisi juonen kannalta? Kysyy toinen kirjoittaja uteliaisuuttaan.
Ap:n kysymykseen: ei tarvitse olla seksikohtauksia ja niiden kirjoittaminen vain siksi, että "seksi myy" on ajanhaaskausta. Lisäksi huomion toivossa lisätyt eroottiset kohtaukset eivät paranna kirjaa, vaan päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkoinen puritaanisuuden aalto täällä.
Onhan se ongelma, jos moni lahjakas kirjoittaja päättää olla kirjoittamatta kirjaa, jos ei kehtaa kirjoittaa seksistä. Hildureita en ole lukenut, selailin yhtä niistä kerran. Sattumalta sieltä osui keskeltä kirjaa ensimmäisenä silmään "kasvoihin tunkeutuvat tissit" tai jotain vastaavaa. En tiedä miten paljon seksiä sitten noissa Hildureissa muuten on.
Kuulostaa kamalan huonolta proosalta. Toivottavasti muistat väärin.
Suurin osa nykyproosasta on luokattoman huonosti kirjoitettua, eli lainaamasi luultavasti muistaa ihan oikein. Nykyään kun ei julkaista kirjoja sen perusteella, mikä on kielellisiltä tai kerronnallisilta ansioiltaan parasta, vaan levitykseen pääsevät ne teokset, joista kustantaja uskoo saavansa isoimman tuoton.
Onko se joku ongelma?