Vaimo ei innosta

Vierailija kirjoitti:

Luin myös Esther Perelin kirjan "Mating in captivity". Fiksu rouva, tuntee tonttinsa.

Luulen, että ketjun tekeminen tänne oli virhe, vaikka odotukset eivät neuvojen suhteen korkealla olleetkaan. Muualta netistä löytyy ihan järkevääkin settiä, ja perusteluja myös sille, miksi parisuhteen ehkä voisi vielä pelastaa. Se vaan vaatii rehellisyyttä myös vaimon puolelta, ja tilintekoa siitä, miksi on antanut romantiikan ja läheisyyden kuihtua. Se aseksuaalisuuskortti pitää sulkea pois, koska aivan turhaa nähdä vaivaa asian eteen, jos se ei muutu (kuten vaikkapa homo- tai aseksuaalisuus).

 

T. Ap

Tilintekoa? Menkää sinne terapiaan niin saat sinäkin vastauksia.

Vierailija kirjoitti:

Luin myös Esther Perelin kirjan "Mating in captivity". Fiksu rouva, tuntee tonttinsa.

Luulen, että ketjun tekeminen tänne oli virhe, vaikka odotukset eivät neuvojen suhteen korkealla olleetkaan. Muualta netistä löytyy ihan järkevääkin settiä, ja perusteluja myös sille, miksi parisuhteen ehkä voisi vielä pelastaa. Se vaan vaatii rehellisyyttä myös vaimon puolelta, ja tilintekoa siitä, miksi on antanut romantiikan ja läheisyyden kuihtua. Se aseksuaalisuuskortti pitää sulkea pois, koska aivan turhaa nähdä vaivaa asian eteen, jos se ei muutu (kuten vaikkapa homo- tai aseksuaalisuus).

 

T. Ap

Kun menette terapiaan, hyvä terapeutti haastaa sinua ja puolisoasi. Tekoäly ei tee näin, eikä netissä oleva "ihan järkeväkin setti", jota valikoiden luet.

Minusta tuntuu, että koet syyn seksittömyyteen olevan pelkästään vaimossasi. Terapeutti varmasti avaa tätä asiaa ja saa sinut näkemään myös oman osuutesi.

Meillä riittä se, että huomenna pitää mennä töihin niin lemmiskelyt jää siihen. Sitten kun on viikonloppu niin venytetään sänkyyn menemistä niin kauan, että on jo "väsy"... sitten on kuukautiset... keskimäärin 2-3 kertaa kuukaudessa on seksiä. Olen pikku hiljaa jo tottunut ajatukseen... vielä toistaiseksi lasten takia roikun avioliitossa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä riittä se, että huomenna pitää mennä töihin niin lemmiskelyt jää siihen. Sitten kun on viikonloppu niin venytetään sänkyyn menemistä niin kauan, että on jo "väsy"... sitten on kuukautiset... keskimäärin 2-3 kertaa kuukaudessa on seksiä. Olen pikku hiljaa jo tottunut ajatukseen... vielä toistaiseksi lasten takia roikun avioliitossa.

Kannattaa tehdä asialle jotain. Itse en ajoissa reagoinut muutoksiin, ja oletin että tämä nyt on vaan biologiaa. Ei ollut, ja nyt harmittaa. Seksin poisjäänti on oikeasti iso red flag parisuhteessa, pl. tietyt sairaudet, imetys, ja muutama muu syy.

"Melko huonoja pointteja, eivätkä liity ap:n liittoon. Hänen vaimonsa ei ole päättänyt lopettaa seksiä. Hänen vaimonsa on tehnyt aloitteita, mutta ne eivät ap:lle kelpaa"

Päätti yksipuolisesti lopettaa seksin vuosikausiksi. Nyt viimeisen kahden viikon aikana tullut kaksi aloitetta. Hän kieltäytyy 1000 kertaa, ja yrität nyt jotenkin kääntää asetelman niin, että minä olen seksittömän suhteen valinnut. Hohhoijaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No vaihtamallahan se paranee. Älä tuhlaa enää hetkeäkään vaimosi kanssa.

 

Varmaan paranee, mutta lapsen kanssa kuviot monimutkaistuvat. Mitään keinoja saada totaalisen kuollut seksielämä elpymään? Onko ketään, jota puoliso on uudelleen alkanut kiinnostaa, jos kiinnostus ehti välissä kokonaan hävitä?

 

Yhtään esimerkkiä tästä ei ketjussa toistaiseksi ollut. Haukkumista ja syyllistämistä senkin edestä.

Kysyn vielä kerran: onko ketään, joka olisi saanut totaalisen kuolleen seksielämän elpymään, erityisest jos haluja puolisoa kohtaan ei ollut. Jos kyllä, mitä keinoja käytit?

Terapia. Jota sinulle on täällä toistuvasti ehdotettu. Olet vain harvinaisen jääräpäisesti siellä omassa poterossasi,

Eli sinä olet ollut seksittömässä suhteessa, ja saanut totaalisen kuolleen seksielämän elpymään? Kuinka kauan kestit seksitöntä suhdetta, ja mikä tilanne nykyään?

Vierailija kirjoitti:

"Melko huonoja pointteja, eivätkä liity ap:n liittoon. Hänen vaimonsa ei ole päättänyt lopettaa seksiä. Hänen vaimonsa on tehnyt aloitteita, mutta ne eivät ap:lle kelpaa"

 

Päätti yksipuolisesti lopettaa seksin vuosikausiksi. Nyt viimeisen kahden viikon aikana tullut kaksi aloitetta. Hän kieltäytyy 1000 kertaa, ja yrität nyt jotenkin kääntää asetelman niin, että minä olen seksittömän suhteen valinnut. Hohhoijaa.

Mitä jos työntäisit ylpeytesi ja periaatteesi sinne minne ei valo paista ja tyydyttäisit vaimosi, kuten miehen pitää. Jos et saa vaimoasi halumaan sinua ja seksiä, olet itse epäonnistunut. Mutta älä huoli, joku toinen mies saa vaimosi haluamaan. Sinun pitää vain päättää oletko sinä huonompi vaiko parempi kuin se toinen mies. Kilpailutilanne naisen suosiosta ja haluista ei lopu ikiniä, olit sitten parisuhteessa tai et. 

"Onko hän irtisanoutunut parisuhteesta, vai oletatko jälleen? Parisuhde on muutakin kuin seksi. Hän on tehnyt aloitteita, mutta sinä et kestä sitä"

Hän kieltäytyi seksistä ja läheisyydestä vuosikausiksi. Hän ei järjestänyt kahdenkeskistä aikaa, ja usein tuhlasi mahdollisuudet siihen tuijottamalla ruutua. Minä järjestin lapsenvahteja ja viikonloppulomia, hän ei. Minä varasin pöydän ravintolaan tai ostin leffaliput, hän ei. Minä ehdotin seksiä, ja tein aloitteita, joista sain pakit. 

Mitä on jäänyt? Arki. Ajattelin, että ehkä se riittää parisuhteen perustaksi, mutta eihän meillä ole kuin kämppäkaveruus ja kumppanuusvanhemmus jäljellä.

Hän on nyt tehnyt kaksi aloitetta. En kerta kaikkiaan ymmärrä, mikä voisi tähän olla syynä, muu kuin se että astii että olen tekemässä lähtöä. Koskaan aikaisemmin avioliiton aikana hän ei ole tehnyt aloitetta seksiin, vaan säännönmukaisesti kieltäytynyt siitä.

Mitä muuta tässä voi olettaa kuin sitä, että hän on syystä x irtisanoutunut parisuhteesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Melko huonoja pointteja, eivätkä liity ap:n liittoon. Hänen vaimonsa ei ole päättänyt lopettaa seksiä. Hänen vaimonsa on tehnyt aloitteita, mutta ne eivät ap:lle kelpaa"

 

Päätti yksipuolisesti lopettaa seksin vuosikausiksi. Nyt viimeisen kahden viikon aikana tullut kaksi aloitetta. Hän kieltäytyy 1000 kertaa, ja yrität nyt jotenkin kääntää asetelman niin, että minä olen seksittömän suhteen valinnut. Hohhoijaa.

 

Mitä jos työntäisit ylpeytesi ja periaatteesi sinne minne ei valo paista ja tyydyttäisit vaimosi, kuten miehen pitää. Jos et saa vaimoasi halumaan sinua ja seksiä, olet itse epäonnistunut. Mutta älä huoli, joku toinen mies saa vaimosi haluamaan. Sinun pitää vain päättää oletko sinä huonompi vaiko parempi kuin se toinen mies. Kilpailutilanne naisen suosiosta ja haluista ei lopu ikiniä, olit sitten parisuhteessa tai et. 

Hän ei aiheuta minkäänlaisia seksuaalisia tuntemuksia. Milläs tuossa kohtaa tyydytät? Jos joku muu saisi tuosta kuoriutumaan seksipedon, olisin melko yllättynyt. Estyneet ja frigidit tuppaavat olemaan sitä myös uusissa suhteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vai onko nyt yhtäkkiä niin, että minulla ei ole oikeutta tunteisiin tai tarpeisiin suhteessa, koska olen mies?

Voi v*un urpo ap. Etkö tajua, että tämä "miksi miehet eivät puhu tunteistaan" on kollektiivinen shit-test? Tunteista puhuminen on sen NAISEN tunteista puhumista. Jos puhut omista tunteistasi, erityisesti jos ne ovat jollain tavalla ällöjä tai eivät palvele naisen tarkoitusperiä, sinut häpäistään. "Ole nyt MIES äläkä tuollainen vässykkä" "Ole MIES ja tee x, y ja z", riippumatta siitä, miltä sinusta tuntuu. Kuulostaako tutulta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai onko nyt yhtäkkiä niin, että minulla ei ole oikeutta tunteisiin tai tarpeisiin suhteessa, koska olen mies?

 

Voi v*un urpo ap. Etkö tajua, että tämä "miksi miehet eivät puhu tunteistaan" on kollektiivinen shit-test? Tunteista puhuminen on sen NAISEN tunteista puhumista. Jos puhut omista tunteistasi, erityisesti jos ne ovat jollain tavalla ällöjä tai eivät palvele naisen tarkoitusperiä, sinut häpäistään. "Ole nyt MIES äläkä tuollainen vässykkä" "Ole MIES ja tee x, y ja z", riippumatta siitä, miltä sinusta tuntuu. Kuulostaako tutulta?

Kaikki naiset eivät onneksi ole tuollaisia, vaan arvostavat myös miehen tunteita, toivovat heiltä tunneilmaisua ja pitävät esim herkkyyttä ihanana, kiinnostustaherättävänä piirteenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin myös Esther Perelin kirjan "Mating in captivity". Fiksu rouva, tuntee tonttinsa.

Luulen, että ketjun tekeminen tänne oli virhe, vaikka odotukset eivät neuvojen suhteen korkealla olleetkaan. Muualta netistä löytyy ihan järkevääkin settiä, ja perusteluja myös sille, miksi parisuhteen ehkä voisi vielä pelastaa. Se vaan vaatii rehellisyyttä myös vaimon puolelta, ja tilintekoa siitä, miksi on antanut romantiikan ja läheisyyden kuihtua. Se aseksuaalisuuskortti pitää sulkea pois, koska aivan turhaa nähdä vaivaa asian eteen, jos se ei muutu (kuten vaikkapa homo- tai aseksuaalisuus).

 

T. Ap

Kun menette terapiaan, hyvä terapeutti haastaa sinua ja puolisoasi. Tekoäly ei tee näin, eikä netissä oleva "ihan järkeväkin setti", jota valikoiden luet.

Minusta tuntuu, että koet syyn seksittömyyteen olevan pelkästään vaimossasi. Terapeutti varmasti avaa tätä

Se syy on yksinkertaisesti paska suhde molemmin puolin sellaisten ihmisten välillä, jotka eivät pidemmän päälle sovi yhteen tai tunne keskinäistä rakkautta. Ap ja nainen ovat suhteessa tottumuksesta ja ehkä yksinjäämisen pelosta, eivät siksi että toimisivat tai olisivat koskaan todellisuudessa toimineet pariskuntana, joiden yhdessäolon syy olisivat ne aidot tunteet.

Olet luultavasti ollut naisellesi lopulta vain lapsenteon väline ja perheautomaatti, et niinkään arvostettava kumppani jota haluta ja rakastaa aikuisella tavalla ihan omana itsenään ja ihan itsensä vuoksi. Seksi on tainnut kelvata oikeastaan vain silloin kun on pyritty täyttämään naisesi unelmaelämää ja haavetta lapsesta? 

Eihän tuossa Ap ole mitään järkeä. Nosta suosiolla kytkintä. Teidän väliltä on luultavasti aina puuttunut aito rakkaus ja halu, koska hän ei halua sinua ainakaan fyysisesti ja sinulta halut ovat noin lopahtaneet. Jos olisit häneen ollut aidosti rakastunut et nyt kärsisi kaiken kiinnostuksen puutteesta, vaan kärsisit entistä enemmän halustasi häneen, jota et saa näyttää. Näkisit hänet yhä kaikilla tavoilla kiinnostavana ja haluttavana ja sinua sattuisi. Teiltä käytännössä puuttuu kaikki syyt ylipäätään olla rakkaussuhteessa keskenänne.

Oletko ap oikeasti istunut vaimosi kanssa keskustelemaan tästä ongelmasta?!

Jos et, niin nyt on aika olla rehellinen. Järjestä lapsi hoitoon esim viikonloppuna ja järjestä kotona miellyttävät puitteet esim kokkaatte ruokaa ja otatte viinilasillisen. Kerro kuitenkin vaimollesi etukäteen, että haluat jutella vakavasti mutta rakentavasti siinä ohessa teidän parisuhteen tilasta. 

Kerro vaimollesi nämä mitä olet täällä kertonut ongelmaksi. Älä syyttele, painosta tai vaadi, vaan kerrot mitä koet ja miksi sekä miksi tämä asia on sinulle tärkeä. Anna vaimollesi mahdollisuus kertoa oma kantansa ja näkemyksensä. 

Miettikää yhdessä onko ongelma ratkaistavissa ja miten tai yleensä ottaen onko teillä kummallakin halua ratkaista ongelmaa. Puhukaa myös eron mahdollisuudesta, mitä sen myötä seuraa ja onko kumpikaan edes sen kannalla vai olisiko oikeasti muita ratkaisuja tai edes haluja muihin ratkaisuihin. 

Ei tuota ongelmaa voi mitenkään selvittää jos ette puhu toisillenne oikeasti ja rehellisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Luin myös Esther Perelin kirjan "Mating in captivity". Fiksu rouva, tuntee tonttinsa.

Luulen, että ketjun tekeminen tänne oli virhe, vaikka odotukset eivät neuvojen suhteen korkealla olleetkaan. Muualta netistä löytyy ihan järkevääkin settiä, ja perusteluja myös sille, miksi parisuhteen ehkä voisi vielä pelastaa. Se vaan vaatii rehellisyyttä myös vaimon puolelta, ja tilintekoa siitä, miksi on antanut romantiikan ja läheisyyden kuihtua. Se aseksuaalisuuskortti pitää sulkea pois, koska aivan turhaa nähdä vaivaa asian eteen, jos se ei muutu (kuten vaikkapa homo- tai aseksuaalisuus).

 

T. Ap

Mitä väliä vaikka hän ei olisikaan aseksuaali? Kun ette toimi pariskuntana ja rakasta niin ette toimi ja rakasta. Miksi pyrkiä saamaan pakolla liikkeelle jokin sellainen, joka ei halua liikkua? Terve toimiva rakkaussuhde taas liikkuu ihan yrittämättäkin. Se ei koskaan ole hyvä merkki jos jotain ihmistä kohtaan täytyy etsimällä etsiä ja herätellä tunteita jotka ei sieltä jo itsestään ole tulleet. Kummalekin löytyy varmasti sopivampi kumppani johon ne halut ja kiinnostus pysyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin myös Esther Perelin kirjan "Mating in captivity". Fiksu rouva, tuntee tonttinsa.

Luulen, että ketjun tekeminen tänne oli virhe, vaikka odotukset eivät neuvojen suhteen korkealla olleetkaan. Muualta netistä löytyy ihan järkevääkin settiä, ja perusteluja myös sille, miksi parisuhteen ehkä voisi vielä pelastaa. Se vaan vaatii rehellisyyttä myös vaimon puolelta, ja tilintekoa siitä, miksi on antanut romantiikan ja läheisyyden kuihtua. Se aseksuaalisuuskortti pitää sulkea pois, koska aivan turhaa nähdä vaivaa asian eteen, jos se ei muutu (kuten vaikkapa homo- tai aseksuaalisuus).

 

T. Ap

Mitä väliä vaikka hän ei olisikaan aseksuaali? Kun ette toimi pariskuntana ja rakasta niin ette toimi ja rakasta. Miksi pyrkiä saamaan pakolla liikkeelle jokin sellainen, joka ei halua liikkua? Terve toimiva rakkaussuhde taas liikkuu ihan yrittämättäkin. Se ei koskaan ole h

Hyvä pointti. Yhteinen lapsi, ja sen verran matkaa takana, että varmistan asian kuitenkin ammattilaisen kanssa ennen lopullista eropäätöstä. 

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap oikeasti istunut vaimosi kanssa keskustelemaan tästä ongelmasta?!

 

Jos et, niin nyt on aika olla rehellinen. Järjestä lapsi hoitoon esim viikonloppuna ja järjestä kotona miellyttävät puitteet esim kokkaatte ruokaa ja otatte viinilasillisen. Kerro kuitenkin vaimollesi etukäteen, että haluat jutella vakavasti mutta rakentavasti siinä ohessa teidän parisuhteen tilasta. 

Kerro vaimollesi nämä mitä olet täällä kertonut ongelmaksi. Älä syyttele, painosta tai vaadi, vaan kerrot mitä koet ja miksi sekä miksi tämä asia on sinulle tärkeä. Anna vaimollesi mahdollisuus kertoa oma kantansa ja näkemyksensä. 

Miettikää yhdessä onko ongelma ratkaistavissa ja miten tai yleensä ottaen onko teillä kummallakin halua ratkaista ongelmaa. Puhukaa myös eron mahdollisuudesta, mitä sen myötä seuraa ja onko kumpikaan edes sen kannalla vai olisiko oikeasti muita ratkaisuja tai edes haluja muihin ratkaisuihin. 

&nb

Miksi tähän ketjuun tulee vasta nyt asiallisia kommentteja? No, parempi myöhään kun ei milloinkaan. Kiitos kommentista.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai onko nyt yhtäkkiä niin, että minulla ei ole oikeutta tunteisiin tai tarpeisiin suhteessa, koska olen mies?

 

Voi v*un urpo ap. Etkö tajua, että tämä "miksi miehet eivät puhu tunteistaan" on kollektiivinen shit-test? Tunteista puhuminen on sen NAISEN tunteista puhumista. Jos puhut omista tunteistasi, erityisesti jos ne ovat jollain tavalla ällöjä tai eivät palvele naisen tarkoitusperiä, sinut häpäistään. "Ole nyt MIES äläkä tuollainen vässykkä" "Ole MIES ja tee x, y ja z", riippumatta siitä, miltä sinusta tuntuu. Kuulostaako tutulta?

Oma vaimo ei onneksi ole tuollainen. Palstan hirmut sen sijaan...

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai onko nyt yhtäkkiä niin, että minulla ei ole oikeutta tunteisiin tai tarpeisiin suhteessa, koska olen mies?

Sinulla on oikeus tunteisiin ja tarpeisiin. Saat kokea turhautumista, hylätyksi tulemisen tunnetta ja vihaa.

Mutta onko se mikään oikeus tai etu, että jäät negatiivisiin tunteisiin pitkäksi aikaa? Että tunteesi ovat jähmettyneet kaunaksi ja katkeruudeksi vaimoasi kohtaan? Mitä aiot tunteillasi tehdä? 

Entä mitä luulet vaimosi tuntevan? Luuletko, että hän kokee jotenkin voittaneensa, kun olette ilman seksiä? Tulkitset, että hän teki aloitteen seksistä vain koska pelkää suhteen päättyvän. Ja että hän haluaa olla suhteessa koska hyötyy siitä? Miten?

Selvähän tuo on. Apn vaimo haluaa perheen ja parisuhteen sen takia että on se perhe ja lapsi sekä vielä se parisuhdekin siinä instituutiona. Ei siksi että hän haluaisi palavasti juuri Aptä, häntä miehenä ja ihmisenä sellaisena kuin hän on. 

Vaimo hyötyy Ap:n panoksesta sekä hänen suostumuksestaan olla osanen hänelle tärkeintä: hänen kotileikkiään, joka ei olisi täydellinen ilman aviomiestä, joka mieluiten vielä palvoisi häntä vaatimatta itse mitään tunnetason tai fyysisen tason tyydytystä. Jonka olemassaolon tehtävä olisi mieluiten täyttää vaimon näkemystä elämästä, ei olla jotakin omaansa ja itsenäistä, jolla on omia haluja, tarpeita ja vaimosta itsenäisiä unelmia. Siinähän on silloin se vaara, että vaimo kokisikin ettei hän ja hänen tarpeensa olisi ykkösiä 24/7. 

Veikkaanpa että Ap:n vaimo on juuri niitä vahvaluonteisia matroonia, jotka eivät jätä tilaa tai edes halua jättää tilaa puolisolle itsenään. Niitä jotka eivät todellisuudessa hyväksy puolisolta eriäviä haluja ja jotka kokevat täydeksi oikeudekseen vaatia ja muiden velvollisuudeksi antaa heille mitä he tarvitsevat. Kunhan on joku joka heitä varauksetta rakastaa ja mahdollistaa heille unelmansa.