Vaimo ei innosta

Kannattaisiko sinun ap. panostaa viehätysvöimaasi, onko kroppa timmissä kunnossa, huolehdittu hygeniasta, hiuksista jne. hyvät käytöstavat ja hienotunteisuus, huomioitko riittävästi puolisoasi ja teetko osuutesi kotitöistä jne. Ehkä naista kiinnostaa. 

Itse jaksan aina ihmetellä, kun noita ylipainoisia  törkymiehiä katsoo, jotka haisee hielle ja kaljalle ja maha pullottaa vyötäröltä ja hiukset epäsiistit hapsut, niin ihanko oikeasti joku nainen olisi kiinnostnut. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisiko sinun ap. panostaa viehätysvöimaasi, onko kroppa timmissä kunnossa, huolehdittu hygeniasta, hiuksista jne. hyvät käytöstavat ja hienotunteisuus, huomioitko riittävästi puolisoasi ja teetko osuutesi kotitöistä jne. Ehkä naista kiinnostaa. 

Itse jaksan aina ihmetellä, kun noita ylipainoisia  törkymiehiä katsoo, jotka haisee hielle ja kaljalle ja maha pullottaa vyötäröltä ja hiukset epäsiistit hapsut, niin ihanko oikeasti joku nainen olisi kiinnostnut. 

Miten tuo edes liittyy ketjun aiheeseen, jossa ap ei halua vaimoaan? Ja ilmeisesti erosivat jo keväällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä juttelet vaimollesi? 

 

Meillä toisin päin. 

Mies leikkii impotenssia kunnes kävi ilmi että muille kyllä nousee ilman ongelmia.

Vuosia kysyin mikä mättää.

 

Onhan tästä puhuttu, mutta en ole vielä suoraan hänelle sanonut, että haluan häntä yhtä paljon kuin naapurin koiraa. Tuon kuuleminen nimittäin tekee kipeää kenelle tahansa. En itsekään miehenä haluaisi tuota kuulla, toki hänen sanomanaan lienee jo yhdentekevää.

Miten asian voi edes ilmaista ilman eroon johtavaa riitaa?

 

 

En usko että voi. Joko elät selibaatissa, avoimessa suhteessa tai lähdet.

Kyllä enemmin olisin vuosia sitten kuulut etten kiinnosta miestä kuin vuosia kärsinyt ja kuvitellut että miehellä on vain stressiä. 

Liitto on päätepisteessä, kun en itse halua miestä lähelleni nyt kun mies taas herättelee haluja. Yäk. 

Näinhän tuo menee. Seksi on vaan oire muun parisuhteen toimimattomuudesta, jos ei ole jotain fyysistä ongelmaa. Sekä sinusta että ap:sta paistaa jo jonkinlainen vastenmielisyys puolisoa kohtaan, jolloin suhde vetelee viimeisiään. 

Käsittääkseni melko yleinen tilanne, että parisuhteen toinen osapuoli lakkaa panostamasta suhteeseen. Laiminlyöty osapuoli tulee tarpeineen (emotionaalisesti, fyysisesti, seksuaalisesti, jne) jatkuvasti torjutuksi, ja kuolettaa omat tunteensa. Sysäys lähtöön tulee sitten jossain vaiheessa.

Yleensä tässä kohtaa se jätetyksi tuleva osapuoli alkaa hätäillä, kuten ap:n tapauksessakin kävi. Paljon on sohvalla kaljaa kittaavia myöhäiskeski-ikäisiä miehiä, jotka luulevat, että avioliitto on sitä, että katsotaan vormulaa televisiosta kun vaimo tekee apetta. Paljon on äitejä, joiden mielestä avioliitto on sitä, että miehen toiminnasta voidaan etsiä vikoja, joista voidaan nalkuttaa mahd. ilkeällä tavalla, ja pihdata läheisyyttä ja seksiä.

Ei liene mikään yllätys, että avioeropiikit ovat miesten taholta vauva- ja taaperoaikama, ja naisten taholta 50-60 paikkeilla.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin olen toiminut typerästi hyväksymällä uuden normaalin, kun olisi pitänyt jo vauvavuoden aikana/jälkeen nostaa kissa pöydälle ja vaatia asiaan muutosta. Toki silloin olisin palstan mielestä mies-sika ja mitä ikinä, mutta miehenä täällä olet joka tapauksessa sika. Paitsi, jos elät selibaatissa elättäen muiden miesten lapsia, silloin olet suoraselkäinen ja vastuullinen mies.

Vaatimisen sijaan kannattaa käyttää muita keinoja tilanteessa, jossa naiselta vaaditaan muutenkin paljon (raskaus, synnytys, imetys). Keho ja hormonit muuttuvat tuossa kohtaa, ja miehen heittäytyminen vaativaksi todennäköisesti heikentää naisen haluja entisestään. Imetys on myös tehokas halujen tappaja ja hormonaalinen ehkäisykeino.

Jos vauvavuoden jälkeenkään seksiä ei ole lainkaan, kannattaa kyllä puhua avoimesti. Ja nimenomaan siitä lähtökohdasta, että haluat puolisoa ja seksi on sinulle suhteessa tärkeää. Jos hän viittaa asialle kintaalla, se kertoo että ei piittaa sinusta puolisona ja rakasta oikeasti (kuten tapauksessasi valitettavasti lienee tosi. Olet ollut siittäjä, isä ja elättäjä. Et muuta, ainakaan kirjoittamasi perusteella). 

Jos haluaa etsiä ratkaisuja asiaan, sinun tulee myös aktiivisesti kysellä ja kuunnella hänen toiveitaan ja halujaan, ja rakentaa uusi molempia tyydyttävä seksi-ja parisuhde-elämä yhdessä.

Tämä tosin pätee sitten mahdollisessa seuraavassa suhteessa, koska omasi taisi päättyä.

Olen pahoillani puolestasi. Tuo on varmasti paha paikka herätä todellisuuteen, jossa parisuhde on kuollut, ja on yhteisiä lapsia. Muista pitää lapsestasi sekä itsestäsi hyvää huolta. Seksi ei ole kaikki kaikessa, eikä kannata liikaa irtosuhteilla, vaikka tuollaisen selibaatin jälkeen varmasti tekisi mieli. 

Olen kokenut monia kuvailemasi asioita, ja pystyn samaistumaan niihin (toisin kuin suuri osa ketjuun kirjoittaneista). Voin myös sanoa, että eron tuska helpottaa pian, ja siitä huonostakin suhteesta tulee vain osa elettyä elämää ja kokemuspalettia. Mielestäni päädyit oikeaan ratkaisuun, tosin olisin sen terapiakortin käyttänyt ensin. Hyvä pariterapeutti olisi varmaan suositellut eroa.

Ei toivu. Vaikka tekisi kaikkensa sen eteen että olisi läheisemmät välit ja enemmän seksiä, toista ei vaan enää kiinnosta. Välillä saa käyttää reikää. Vaimoani haluan todella paljon ja olen aina halukas seksiin. Omat aloitteeni ovat tähän mennessä olleet suhteessa 99,9% kerroista kielteisiä. Joko ei ole hyvä hetki tai sopiva fiilis, päätä särkee tai väsyttää tai on ne hormonit tai sitä tai tätä... Vaimon aloitteista 99,9% kerroista ovat olleet myönteisiä. Tämä 0,1% heitto on se kun tyhmänä joskus vuosia sitten yritin saada seksielämää paremmaksi, kieltäytymällä vaimon aloitteista, joka oli täysin idioottimainen kokeilu.

Tämä kokeilu ei auttanut mitään ja jäin ilman nekin harvat kerrat mitkä olisin saanut.

Vaimon aloitteet tapahtuvat harvoin ja yleensä nuolen häntä puolesta tunnista puoleentoista - noin suunnilleen jonka jälkeen saan käyttää hänen reikäänsä. Tämä reijän käyttö ilmauksena sen takia kun hän ei millään tavoin minua halua miellyttää. Ei suihinottoja tms esileikkejä, minä saan nuolla kyllä, hän ei tee moisia. Yhdyntä myös puhtaasti minun tarpeitteni tyydytystä varten, hän ei osallistu muulla kuin reijänkäyttö oikeudella. Uusinnat eivät ole sallittuja.

Myös muu rakkauselämä samankaltaista, passiivista menoa.

Puhuu kyllä että haluaa ja rakastaa. Näin se on mennyt lasten tulon jälkeen, jo kymmenettä vuotta. Keskustelut eivät tuo muutosta, pelkkää ahdistusta hänelle. Ei oikeen enää edes keskustella. Ääneni taitaa ärsyttää niin paljon että ärtyy heti kun mistään yrittää jutella, edes niitä näitä.

Näitä seksi ja lähesyys keskusteluja emme käy edes kovin usein mutta olen yrittänyt. Aina löytyy verukkeita siitä että mitä kaikkea pitäis tehdä ja olla, jotta olisi mahdollista edes harkita mitään muutosta ja selvästi ottaa heti puolustuskannan asiaan ja haluaa tämän keskustelun kuopata mahdollisimman nopeasti.

Ruuhkavuodet on kanssa sellanen käsite millä pääsee keskusteluista nopeasti eteenpäin. Kyllä se elämä sitten taas paranee kun lapset on niin ja niin isoja että kyllä se vielä sitten.... Seksistä ei kylläkään puhu mielellään ollenkaan enkä usko että tulee paranemaan koskaan.

Toki tässä omassa tilanteessani se poikkeus että haluan kyllä vaimoa kovasti, mutta tosin kun hän ei halua minua, olen alkanut kaipaamaan toista suhdetta tai eroa, sillä haluaisin kuitenkin kokea olevani rakastettu ja haluttu. Ja haluaisin myös enemmän seksiä ja mielellään sellaista kahden välistä yhteistä seksiä.

En tiedä sitten jos odottelisin vielä toiset 10 vuotta että mitä tapahtuu mutta raastavaa tämä on.

Ikää 41v.

Aika lailla sama tilanne täällä. Melkein kuin omasta kynästä tuo teksti. Viimeisen lapsen jälkeen kaikki muuttui. Itseasiassa jo raskausaikana. 

On todella vaikea tottua elämään näin, perheen haluan kuitenkin pitää eheänä. 

Kuitenkin pettäminen ja ero on käynyt mielessä, mutta käytännön tasolle en ole näitä ajatuksia halunnut vielä päästää. 

-m38

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on tapahtunut paha loukkaantuminen puolin ja toisin. Olisi tosi kurjaa kun lapsen perhe katoaisi ympäriltä kun kuitenkin olette tolkun ihmisiä.

Joku jo suositteli terapeuttia. Hyvä terapeutti saa teidät kääntymään ihanille urille. Teissä ei ole mitään vikaa. Olette lähteneet leikkimään vakavilla asioilla.
Sinä, joka kyselet, pitää aktivoituu. Aloita lämmöllä, hellyydellä ja huomiolla. Jos nainen vastaa, se jo kohentaa mieltäsi. Halut tulee naiselle, joka kunnolla saa. Harjoituksen puutetta on.

Ota siniset pillerit avuksi ja käytä mielikuvitusta itsesi virkistämiseen. Jos libidosi on kokonaan kadonnut, lue joku kiihottava kirja. Teissä on ainesta. Ajattele tuota lasta.

Tämä on viisas kommentti. Lisäisin tähän, että koita nähdä vaimo kokonaisuutena. Ota huomioon kaikki kuorma mitä hänellä on. Terveys, työasiat, koti, ihmissuhteet, lapsenkasvatus. Naiset ovat monimutkaisia otuksia ja heillä tulee olla tunne siitä, että heistä välitetään kokonaisuutena. Miehen tuki ja turva luo puitteet seksuaalisuudelle. Älä jätä häntä yksin.

Ja miten se miehen tuki vaimolle auttaa herättämään sen miehen halut naista kohtaan?

Miehenä tähän vastaan niin ihme ja kumma näin se ilmeisesti menee. Voihan sitä kokeilla. 

Itsellä toisenlainen tilanne kun vaimo turvonnut eikä ikinä turvonneet ole kiinnostaneet seksuaalisesti. Alan pikemminkin halveksuun, kun ei saa pidettyä itseään oikeissa mitoissa. Helvetin heikkoja luonteita.

Mitä jos aloittaisit itse kovan kuntokuurin? Jospa halusi vaikka heräisi.