Lue keskustelun säännöt.
Vaimo ei innosta
12.02.2026 |
Avioseksi on tylsää pakkopullaa. Ollaan oltu naimisissa 9 vuotta, ja ainoa lapsi on esikoulussa. Raskauden aikana seksi loppui ja olin pari vuotta ilman. Sen jälkeen olen yrittänyt aloittaa seksielämää uudelleen, mutta huonoin tuloksin.
Seksi ei kovasti tunnu vaimoa kiinnostavan, itseäni kyllä. Ne halut eivät vaan enää kohdistu häneen. Sama kun yrittäisi jotain siskoa tai miespuolista työkaveria rakastella.
Hän teki pari aloitetta lähiaikoina ja totesin, ettei kiinnosta. Nyt on kovin loukkaantunut, vaikka itse aikoinaan torjui aloitteen ainakin 100 kertaa.
Onko kenelläkään vuosien jälkeen seksittömyys/frigidi suhde toipunut, vai pitääkö todeta että tämä oli tässä, alkaa pakata kamoja ja etsimään uutta seuraa. Ikää vasta 34, en ole valmis selibaattiin. Tuntuu, että viriilit vuodet valuvat hukkaan tällaisessa suhteessa.
Kommentit (380)
Ihan sama mitä mieltä joku vanhapiika on asiasta. Jo ketjun alussa tuli paljon kommentteja, että selibaattia pitää sietää ad infinitum, ja olen vaan itsekäs sika kun kehtaan haluta suhteelta muutakin kuin kämppistelyä.
Päin vastoin, olen asian suhteen vuosia myöhässä. Olisi pitänyt erota jo aikaisemmin. Jotenkin sitä vaan jaksoi kitkuttaa ja yrittää, vaikka merkit olivat ilmassa. Puoliso ei vaan rakasta, mutta on suhteessa toteuttaakseen äitiyttä ja jotain omaa, olen siinä kuviossa jokin hyödyllinen maksumies/kulissi. Etsiköön uuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama mitä mieltä joku vanhapiika on asiasta. Jo ketjun alussa tuli paljon kommentteja, että selibaattia pitää sietää ad infinitum, ja olen vaan itsekäs sika kun kehtaan haluta suhteelta muutakin kuin kämppistelyä.
Päin vastoin, olen asian suhteen vuosia myöhässä. Olisi pitänyt erota jo aikaisemmin. Jotenkin sitä vaan jaksoi kitkuttaa ja yrittää, vaikka merkit olivat ilmassa. Puoliso ei vaan rakasta, mutta on suhteessa toteuttaakseen äitiyttä ja jotain omaa, olen siinä kuviossa jokin hyödyllinen maksumies/kulissi. Etsiköön uuden.
Mutta sinä et ole eronnut. Et ole edes laittanut eroa vireille. Uhriudut vain netissä ja petät vaimoasi.
Vierailija kirjoitti:
Ex on, ei exää voi pettää!
Joo, mutta nää tampiot ei tajua asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olitko sinä siis se, joka sanoi, että "haluan erota"? Oletko jo toimittanut erolomakkeen allekirjoitettuna käräjäoikeuteen?"
Ehei. Totesin vaan, että avioliitto ja yhteinen seksielämä (tai sen puute) oli tässä. Juridiikka ja asumisjärjestelyt hoituvat aikanaan, ei minulla ole asian kanssa mikään kiire.
Häh? Eli olet yksipuolisesti sanonut irti avioliiton, mutta unohtanut kertoa vaimollesi? Melkoinen nössö olet.
Miten niin? Viimeisen riidan jälkeen totesin, että tämä on tässä. Kyllä viesti meni perille. Ei ole minun tehtäväni enää huolehtia hänen asumisestaan.
Asumuserossa pitää olis puoli vuotta joka tapauksessa ennen kuin ero astuu voimaan, joten asian kanssa ei ole mikään kiire.
Asua voi edelleen saman katon alla, vaikka eropaperit onkin jo jätetty. Eli ei tarvitse asua ensin puolta vuotta erillään, ennen kuin ero myönnetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, erohan siitä tuli. Vähän kuten ajattelinkin, liian vähän liian myöhään.
No, toisaalta nyt harmittaa vähemmän vaikka tuota virallisesti (käytännössä ex) vaimoa näyttää kiukuttavan ihan tosissaan. Asutaan toistaiseksi saman katon alla. Itse en ole lähdössä minnekään, kämppä on nimissäni.
Hauska huomata kun sillä itkemisellä ja uhriutumisella ei ole enää mitään vaikutusta. Siinähän vollottaa, ei ole minulta pois.
Hyvä että tilanne selvisi. Tuo, että toisen osapuolen kiukuttelu ja raivoaminen ei enää hetkauta sinua millään tavalla, kertoo selvää kieltä siitä, että sinun tunteesi häntä kohtaan ovat kuolleet jo aikaa sitten. Niissä oloissa ero on varmasti paras vaihtoehto.
Tunteiden kuoleentuminen saattaa olla molemminpuolista, mutta hänellä ego potkii vielä vastaan. Siitä tuo kiukku ja ehkä myös häpeä: mitä muut ajattelevat tästä, kun asia käy ilmi?
Onnea uuteen elämänvaiheeseen, Ap!
Onnitelut hyvästä ratkaisusta. Ei se tuosta olisi kummemmaksi muutunut, vaikka toinen olisi eron kynnyksellä vähäksi aikaa muuttunut. Siinä ei vuotta mene, kun haarat on takaisin kiinni ja ei naista kiinnosta.
Seuraavan kumppanin varmaan osaat valita itsellesi paremmin. Olet vielä nuori, mutta suuntaisin katseen sinuna aasiaan ja Filippiinit. Ai, että on ihania rakastavaisia naisia. Itsellä on vaimo Filpuista ja aivan ikionnellinen olen edelleen. Oltu vaimon kanssa yhdessä reilu 5-vuotta. Elämäni paras päätös oli ottaa ero ja uusi vaimo Filippiineistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Hyvä että tilanne selvisi. Tuo, että toisen osapuolen kiukuttelu ja raivoaminen ei enää hetkauta sinua millään tavalla, kertoo selvää kieltä siitä, että sinun tunteesi häntä kohtaan ovat kuolleet jo aikaa sitten. Niissä oloissa ero on varmasti paras vaihtoehto"
Viisaita sanoja. Tietyllä tavalla harmittaa myös hänen puolestaan, etten älynnyt erota aikaisemmin. Hänelläkin voisi olla uusi elämä ja puoliso. Tietty katkeruus on tässä tilanteessa vaikea välttää, mutta se kohdistuu olosuhteisiin eikä ihmiseen. Toivottavasti hän saa parhaan mahdollisen omanlaisensa elämän, ilman seksiä tai jonkun toisen kanssa eri tavalla.
Joku kommentoi aikaisemmin, että tunnetasolla olin jo eronnut, no oli oikeassa tämä henkilö. Jotain ihme alitajunnan räpiköintiä tämäkin ketju. Tyhmää tässä on se, että en pysty oikein tunnistamaan selkeää käännekohtaa, missä meni pieleen.
Jos olisi ollut joku selkeä käännekohta, niin varmaan silloin se erokin olisi akutisoitunut nopeammin.
Monesti käy niin, että se vieraantuminen hiipii pikkuhiljaa parisuhteeseen, eikä sitä edes tajua kun se kulkee niin varpasillaan. Muututaan vaan eri suuntiin vuosien varrella. Ja sitten jonain päivänä jompi kumpi havahtuu miettimään, että kukas helevetti tuo kumppani oikeastaan on, ja haluanko enää edes olla hänen kanssaan?
Suotta suret sitä, että nyt vasta käsitit tilanteen. Aika oli selvästi nyt kypsä, eikäpähän ole tullut tehtyä mitään hätiköityä. Ja ehditte varmasti vielä kumpikin löytää sopivamman kumppanin. Eli parempi myöhään, kuin ei silloinkaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunteiden kuoleentuminen saattaa olla molemminpuolista, mutta hänellä ego potkii vielä vastaan. Siitä tuo kiukku ja ehkä myös häpeä: mitä muut ajattelevat tästä, kun asia käy ilmi?
Onnea uuteen elämänvaiheeseen, Ap!
Höpö höpö. En usko, että kyseessä on häpeä tai ego. Kiukku johtunee siitä, että hänellä on ilmiselvästi suhteessa omat tyytymättömyyden lähteet, joita ei ole kuultu. Muutenhan sitä seksiä olisi. Ja nyt on ero tullut yksipuolisella ilmoituksella, eli ap ei piittaa sitäkään vähää. Tottakai välinpitämättömyys ja vihainen käytös kiukuttaa. Miksi kukaan pitäisi huonosta kohtelusta?
Vierailija kirjoitti:
Onnitelut hyvästä ratkaisusta. Ei se tuosta olisi kummemmaksi muutunut, vaikka toinen olisi eron kynnyksellä vähäksi aikaa muuttunut. Siinä ei vuotta mene, kun haarat on takaisin kiinni ja ei naista kiinnosta.
Seuraavan kumppanin varmaan osaat valita itsellesi paremmin. Olet vielä nuori, mutta suuntaisin katseen sinuna aasiaan ja Filippiinit. Ai, että on ihania rakastavaisia naisia. Itsellä on vaimo Filpuista ja aivan ikionnellinen olen edelleen. Oltu vaimon kanssa yhdessä reilu 5-vuotta. Elämäni paras päätös oli ottaa ero ja uusi vaimo Filippiineistä.
Minustakin sinulle voisi sopia tälläinen puhtaasti taloudelliseen epätasa-arvoon perustuva suhde. Tasa-arvoiset suhteet vaativat mieheltä paljon enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Hyvä että tilanne selvisi. Tuo, että toisen osapuolen kiukuttelu ja raivoaminen ei enää hetkauta sinua millään tavalla, kertoo selvää kieltä siitä, että sinun tunteesi häntä kohtaan ovat kuolleet jo aikaa sitten. Niissä oloissa ero on varmasti paras vaihtoehto"
Viisaita sanoja. Tietyllä tavalla harmittaa myös hänen puolestaan, etten älynnyt erota aikaisemmin. Hänelläkin voisi olla uusi elämä ja puoliso. Tietty katkeruus on tässä tilanteessa vaikea välttää, mutta se kohdistuu olosuhteisiin eikä ihmiseen. Toivottavasti hän saa parhaan mahdollisen omanlaisensa elämän, ilman seksiä tai jonkun toisen kanssa eri tavalla.
Joku kommentoi aikaisemmin, että tunnetasolla olin jo eronnut, no oli oikeassa tämä henkilö. Jotain ihme alitajunnan räpiköintiä tämäkin ketju. Tyhmää tässä on se, että en pysty oikein tunnistamaan selkeää käännekohtaa, missä meni pieleen.
Se on hyvä, että kuitenkin yrität tunnistaa sen, missä meni pieleen. Se on ainoa tapa ehkäistä vastaava tulevaisuudessa.
Aika moni on sinulle yrittänyt kertoa, missä ongelma voisi olla, mutta et ole ollut kovin vastaanottavainen. Ehkäpä oivallat kantapään kautta, seuraavassa tai sitä seuraavassa suhteessa. Tai et koskaan? Onnea yritykseen!
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi ollut joku selkeä käännekohta, niin varmaan silloin se erokin olisi akutisoitunut nopeammin.
Monesti käy niin, että se vieraantuminen hiipii pikkuhiljaa parisuhteeseen, eikä sitä edes tajua kun se kulkee niin varpasillaan. Muututaan vaan eri suuntiin vuosien varrella. Ja sitten jonain päivänä jompi kumpi havahtuu miettimään, että kukas helevetti tuo kumppani oikeastaan on, ja haluanko enää edes olla hänen kanssaan?
Suotta suret sitä, että nyt vasta käsitit tilanteen. Aika oli selvästi nyt kypsä, eikäpähän ole tullut tehtyä mitään hätiköityä. Ja ehditte varmasti vielä kumpikin löytää sopivamman kumppanin. Eli parempi myöhään, kuin ei silloinkaan!
Tai sitten voi olla niin, että alussa on ruusuiset kuvitelmat puolin ja toisin. Sitten alkaakin paljastua, että naiselta ei saa seksiä nappia painamalla ja mies ei piittaa naisen tarpeista. Siinä sitä sitten sätkitään.
Jos ei tälle halua tehdä mitään, niin liitto kuivuu kasaan. Sitten vain molemmat omille tahoilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnitelut hyvästä ratkaisusta. Ei se tuosta olisi kummemmaksi muutunut, vaikka toinen olisi eron kynnyksellä vähäksi aikaa muuttunut. Siinä ei vuotta mene, kun haarat on takaisin kiinni ja ei naista kiinnosta.
Seuraavan kumppanin varmaan osaat valita itsellesi paremmin. Olet vielä nuori, mutta suuntaisin katseen sinuna aasiaan ja Filippiinit. Ai, että on ihania rakastavaisia naisia. Itsellä on vaimo Filpuista ja aivan ikionnellinen olen edelleen. Oltu vaimon kanssa yhdessä reilu 5-vuotta. Elämäni paras päätös oli ottaa ero ja uusi vaimo Filippiineistä.Minustakin sinulle voisi sopia tälläinen puhtaasti taloudelliseen epätasa-arvoon perustuva suhde. Tasa-arvoiset suhteet vaativat mieheltä paljon enemmän.
Eikös tämä mies kertonut tienaavansa 2,5 kertaa sen mitä hänen ex -vaimonsa? Ikinä en olisi itse ollut vuosia ilman seksiä vielä mykkäkouluun taipuvaisen ihmisen kanssa, velvollisuudentuntoinen mies, jolla on korkea moraali. Kaikkea hyvää hänelle jatkossa.
N56
"Aika moni on sinulle yrittänyt kertoa, missä ongelma voisi olla, mutta et ole ollut kovin vastaanottavainen. Ehkäpä oivallat kantapään kautta, seuraavassa tai sitä seuraavassa suhteessa. Tai et koskaan? Onnea yritykseen!"
Joskus ihmiset kasvavat erilleen tai ovat alun perin epäsopivia, ja alkavat suhteeseen väärin perustein. Ei tämä tarkoita sitä, että suhteen aina voisi pelastaa, tai että sitä kannattaisi pelastaa.
Suuri osa neuvoista on ollut silkkaa v***lua, kuten omakin viestisi. Et halua neuvoa ketään, tai toivoa toisille hyvää, kunhan toteutat haluasi nälviä muita netissä.
Ap teki ainoan oikean ratkaisun. Tuollaisen vaimon sietääkin lempata ulos. Tyhjän saa pyytämättäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnitelut hyvästä ratkaisusta. Ei se tuosta olisi kummemmaksi muutunut, vaikka toinen olisi eron kynnyksellä vähäksi aikaa muuttunut. Siinä ei vuotta mene, kun haarat on takaisin kiinni ja ei naista kiinnosta.
Seuraavan kumppanin varmaan osaat valita itsellesi paremmin. Olet vielä nuori, mutta suuntaisin katseen sinuna aasiaan ja Filippiinit. Ai, että on ihania rakastavaisia naisia. Itsellä on vaimo Filpuista ja aivan ikionnellinen olen edelleen. Oltu vaimon kanssa yhdessä reilu 5-vuotta. Elämäni paras päätös oli ottaa ero ja uusi vaimo Filippiineistä.Minustakin sinulle voisi sopia tälläinen puhtaasti taloudelliseen epätasa-arvoon perustuva suhde. Tasa-arvoiset suhteet vaativat mieheltä paljon enemmän.
Itse tienaan 3500€ käteen ja Filippiiniläinen vaimoni tienaa 2000€ käteen. Löytyy molemmilta autot ja yhteinen omistusasunto. Naimisissa ollaan (ei avioehtoa), yhteinen lapsi. Ostetaan toinen asunto Filpuista kahdestaan. Eipä tämä juuri epätasa-arvoisempi suhde voisi olla.
Taas tehty "perinteiset", eli ensin ollaan niin ihanaa vaimoa että ja sitten kun on saatu muksut ja iso ok-talo, niin miehen voi heittää syrjään. Se on ihan sama kuinka paljon kotitöitä tekee tai kuinka paljon viettää aikaa lasten kanssa ja antaa vaimolle omaa aikaa, seksi loppuu joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Ap teki ainoan oikean ratkaisun. Tuollaisen vaimon sietääkin lempata ulos. Tyhjän saa pyytämättäkin.
Ap ei kylläkään ole eronnut viimeisimpien kommenttiensa aikaan. Joko nyt on erohakemus laitettu vireille?
No laitan varmaan ensi viikolla menemään sitten. Ex-vaimolle on kyllä ilmoitettu, että avioliittoa ei enää ole. Juridiikka tulee kuukausia perässä. Pitääkö jotain oikeuden päätöstä odottaa, että pääsee hakemaan uutta seuraa?
Pettäminen on sitä, että on liitossa, jonka olettaa jatkuvan, ja toiselta salaa harrastaa seksiä.