Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.

Vierailija kirjoitti:

Laestadiukselta ei voi enää kysyä asiasta. Ja toki hän puhui esimerkiksi "armon valtakunnasta", mitä se sitten kenellekin tarkoittaa.  Ymmärrän, että on halua tulkita niin, että se tarkoittaa "meidän porukkaa". On kuitenkin niin, että liikkeen hieman myöhempi keskeinen hahmo Juhani Raattamaa  korosti vasta lestadiolaisuuden hajottua, että oikeita kristittyjä löytyy vain vanhoillislestadiolaisuuden piirissä. Taustana tälle lausumalle oli lestadiolaisuuden hajoaminen eri liikkeisiin, jonka seurauksena syntyi mm. esikoislestadiolaisuus.

Ja mikä saa ihmisen ajattelemaan, että Juhani Raattamaa kaikista maailman ihmisistä tietäisi asiat oikein? Tavallinen ihminen. Taustalla on tietysti tarve estää lestadiolaisuuden hajoaminen. Ihmiset pysyy yhteisössä, jonka uskoo olevan ainoa tie taivaaseen. Tuo on erittäin tehokas vallankäytön väline.

Mitä jos jopa kristinuskon sisällä on ymmärretty monia asioita päin honkia? Sekin mahdollisuus on olemassa.

Kuuntelee ken uskaltaa:
Storytel > Ihmeiden oppikurssi. 
 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuossa ei vaan ole mitään hyvää. Katsokaa esim tuhkimotarinoita Minna Pietarinen. Hän oli synnytyskone. Nykyään ex lestadiolainen ja taiteilija.

 

En ole vl, mutta minusta on todella mautonta sanoa ketään ihmistä synnytyskoneeksi. Ihminen ei ole kone. 

Nykyisin vl-liikkeeseen kuuluvilla on täysi vapaus valita, haluaako kuulua liikkeeseen vai ei. Ketään ei pakoteta olemaan liikkeen jäsen ja perheellistymään. Saa elää yksinkin ja olla vl tai olla kuulumatta liikkeeseen.

Kyllähän lain mukaan saa kuulua tai olla kuulumatta uskontoon, mutta vl-perheissä ei todellakaan lapset saa kyseenalaistaa uskontoa. Jos lähtee uskonnosta, niin siinä saa heittää hyvästit koko perheeseen. Vl-lapset joutuvat pakotettuna toimimaan lapsenvahtina ja itse ei saa riittävästi huomiota vanhemmiltaan kun lapsia on niin paljon. 

 

ja kyllä tuollainen lasten määrä tekee synnytyskoneen. Harva nainen oikeasti haluaa niin montaa lasta mutta isä painostaa siihen. Lisäksi todella monen lapsen synnyttäminen on myös epäterveellistä. 

En tunnista tilannetta tai tiedä ketään, kuka ei olisi saanut kyseenalaistaa vl-uskoa. Eihän sitä kukaan voi estää ja eihän voida tietää kenenkään sydämen tilaa. Lapsenvahti-velvollisuutta en myöskään tunnista, ei ainakaan niiden vln keskuudessa ole jotka tunnen, kyllä vanhemmat aivan itse lapsensa hoitavat täysi-ikäisyyteen saakka. 

Huomiota saa kyllä riittävän määrän isossakin perheessä ja se rakkaus vain moninkertaistuu. Eikä ole pelkoa päihtyneistä vanhemmista. Lapset on äitien toivomia taivaan lahjoja ja naisia ei painosta kukaan yhtään mihinkään vaan naisilla on täysi itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa ja tästä myös seuroissa ja naistenilloissa muistutellaan. Koskaan ei ole muuta kuullutkaan.

Monet synnytykset ei altista terveyttä sen enempää kuin yksikään. Taivaan Isän tahto toteutuu tässä ja pitää muistaa, että myös yhdessakin synnytyksessä on riskejä. Lääketiede on nykyään niin kehittynyt, että riskejä pystytään hyvin huomioimaan.

Ai kamala mitä shaissea just luin. 

Ei pidä syyttää Taivaan Isää jos itse harrastaa seksiä. Silloin on itse vastuussa seurauksista.

"Monet synnytykset ei altista terveyttä sen enempää kuin yksikään"

Totta kai altistaa. Kohtu voi heikentyä ja ohentua joka raskaudessa. Silloin riskit kasvaa jokaisen raskauden myötä. Just oli yhdellä somevaikuttajalla vuosi sitten tilanne, että useamman lapsen jälkeen kohtu repesi synnytyksessä ja oli lähellä mennä henki siinä. Yhtenä esimerkkinä vaan. Omassa suvussa on leikattu struumia, säteilytetty kilpirauhasia koska raskaudet on laukaisseet pysyvän kilpirauhasen liikatoiminnan. Lukuisia ongelmia voi tulla. Suurperheiden äideille kehon toipuminen ja riittävä lepo voi olla oikeasti se eniten terveyttä rasittava asia, sitten kroppa vaan pettää jossain kohtaa. Jos nyt asioita tarkastellaan rehellisesti. 

Siis ettei saa riittävästi lepoa, eikä keho ehdi palautua synnytyksistä ja raskauksista. Tätä luonnollisesti tarkoitin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuossa ei vaan ole mitään hyvää. Katsokaa esim tuhkimotarinoita Minna Pietarinen. Hän oli synnytyskone. Nykyään ex lestadiolainen ja taiteilija.

 

En ole vl, mutta minusta on todella mautonta sanoa ketään ihmistä synnytyskoneeksi. Ihminen ei ole kone. 

Nykyisin vl-liikkeeseen kuuluvilla on täysi vapaus valita, haluaako kuulua liikkeeseen vai ei. Ketään ei pakoteta olemaan liikkeen jäsen ja perheellistymään. Saa elää yksinkin ja olla vl tai olla kuulumatta liikkeeseen.

Kyllähän lain mukaan saa kuulua tai olla kuulumatta uskontoon, mutta vl-perheissä ei todellakaan lapset saa kyseenalaistaa uskontoa. Jos lähtee uskonnosta, niin siinä saa heittää hyvästit koko perheeseen. Vl-lapset joutuvat pakotettuna toimimaan lapsenvahtina ja itse ei saa riittävästi huomiota vanhemmiltaan kun lapsia on niin paljon. 

 

ja kyllä tuollainen lasten määrä tekee synnytyskoneen. Harva nainen oikeasti haluaa niin montaa lasta mutta isä painostaa siihen. Lisäksi todella monen lapsen synnyttäminen on myös epäterveellistä. 

En tunnista tilannetta tai tiedä ketään, kuka ei olisi saanut kyseenalaistaa vl-uskoa. Eihän sitä kukaan voi estää ja eihän voida tietää kenenkään sydämen tilaa. Lapsenvahti-velvollisuutta en myöskään tunnista, ei ainakaan niiden vln keskuudessa ole jotka tunnen, kyllä vanhemmat aivan itse lapsensa hoitavat täysi-ikäisyyteen saakka. 

 

Huomiota saa kyllä riittävän määrän isossakin perheessä ja se rakkaus vain moninkertaistuu. Eikä ole pelkoa päihtyneistä vanhemmista. Lapset on äitien toivomia taivaan lahjoja ja naisia ei painosta kukaan yhtään mihinkään vaan naisilla on täysi itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa ja tästä myös seuroissa ja naistenilloissa muistutellaan. Koskaan ei ole muuta kuullutkaan.

 

Monet synnytykset ei altista terveyttä sen enempää kuin yksikään. Taivaan Isän tahto toteutuu tässä ja pitää muistaa, että myös yhdessakin synnytyksessä on riskejä. Lääketiede on nykyään niin kehittynyt, että riskejä pystytään hyvin huomioimaan.

Trollaatko? Ei suurperheissä aina noin onnellisesti ole asiat, ei nyt lähdetä kaunistelemaan totuutta. "Someperheiden" perusteella ei pääse totuuden jäljille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Mutta. He eivät voineet esiintyä omilla kasvoillaan. Pelkäsivät niin paljon, että heihin kohdistuu omassa kotiseurakunnassa jotain pahaa, estetään toimimasta elimissä. Olin ihan, että hetkinen, mikä mafia tämä on, jossa vallitsee omerta, vaikenemisen laki. HIRVITTÄVÄÄ! -

En ole vielä ehtinyt katsoa mutta nyt kyllä mielenkiinto heräsi. Että ihanko noin siellä sanottiin? Ja sinä vedit suorilta johtopäätöksen mafiasta ja omertan laista. Olet oikeassa, minustakin tuollainen johtopäätösten veto on hirvittävää.

Suosittelen katsomaan.

Tuo nuoripari vaikutti hyvin tietävän miten aiemmin vanhoillislestadiolaisuudessa on käynyt niille, jotka ovat ns. "nousseet seurakuntaa vastaan" tai "aiheuttaneet hämmennystä". Toivottavasti heille ei käy samoin.

Raamatun mukaan seurakuntaa vastaan nousevat eivät ole vain ulkopuolisia, vaan usein nousevat sen sisältä: he aiheuttavat hajaannusta (Room. 16:17), tuovat väärää opetusta (Matt. 7:15; 2. Piet. 2:1) ja vetävät toisia mukaansa pois totuudesta (Apt. 20:29–30). Heitä kuvataan niskoitteleviksi ja eksyttäviksi (Tit. 1:10–11), ja jopa niin, että “he lähtivät meistä, mutta eivät olleet meikäläisiä” (1. Joh. 2:19). Tällainen toiminta nähdään merkkinä siitä, ettei usko ja seurakuntayhteys ole aito, vaan johtaa hajaannukseen ja harhaan (Juud. 1:18–19). Siksi Raamatun linja on selvä: tällaiset tulee tunnistaa ja karttaa, jotta seurakunnan usko ja yhteys säilyvät.

Eli olo keittiöryhmässäkin voi käydä tukalaksi.

Ei käy <3
Raamatussa kulkevat rinnakkain (eivät toisiaan poissulkevina):

-selvä kehotus varoittaa ja tarvittaessa ottaa etäisyyttä

-yhtä selvästi rakkaus eksynyttä kohtaan

“Jos joku teistä eksyy totuudesta ja joku hänet palauttaa, niin hän pelastaa hänen sielunsa kuolemasta…” (Jaak. 5:19–20)

“Veljet, jos joku joutuu rikkomukseen, ojentakaa häntä sävyisyyden hengessä…” (Gal. 6:1)

“Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä… ehkäpä Jumala antaa heille mielenmuutoksen” (2. Tim. 2:24–25)

“Älkää pitäkö häntä vihollisena, vaan neuvokaa kuin veljeä” (2. Tess. 3:15)

Kuinka kauan oletat, että sinuun suhtaudutaan kuin sisareen tai veljeen, jos et ota vaarin noista rakkaudella annetuista neuvoista?

En osaa valitettavasti vastata tähän, kun ei ole tullut tällaista tapausta itsellä vastaan.

-vl

Mutta sinunkin käsityksesi mukaan jossain vaiheessa siirrytään tuohon "karttamiseen"? 

Ei meillä karteta ketään sosiaalisesti. Tuo karttaminen tuossa on hengellistä varomista. Tavallan oman uskon suojelua, ettei ala liikaa kuunnella uskonasioissa  häntä, joka selvästi ajattelee vastoin Raamatun opetusta.

Eli aina kaikki on tervetulleita seuroihin ja normaalisti jutellaan heille.

-sama vl

Uskon, että seuroihin tulleita ulkopuolisia kohdellaan ystävällisesti. Eiväthän he ole erityinen uhka liikkeen opin yhtenäisyydelle.

Tilanne on toinen, jos joku omaan joukkoon kuuluva alkaa esittää näkemyksiä, jotka poikkeavat siitä miten ennen on uskottu.

Siinä on käsittääkseni ollut kaksi mahdollisuutta. Eri mieltä oleva on nöytynyt parannuksen askelille (=myöntänyt olleensa väärässä) tai hän on lähtenyt enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti liikkeestä. Näin yhteisön opillinen yhtenäisyys on säilynyt.

Jos nykyään on toisin ja yhteisössä sallitaan julkisesti erilaisia mielipiteitä esim. sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista tai ehkäisyn käytöstä tai muista opillisista asioista, niin sitten tilanne on toinen kuin aiemmin. Ja silloin siellä keittiöryhmässäkään ei tule tukalaa sille, joka uskoo toisin kuin ennen on uskottu. Dokumentin nuori vl-pariskunta ei vaikuttanut olevan ihan varma, että tällainen muutos olisi tapahtunut. 

Kyllä kaikenlaiset mielipiteet sallitaan. Mutta jos puhutaan uskonkäsityksestä, niin silloin sen, joka on eri mieltä kuin muut uskovaiset, on vain hyväksyttävä se, että hän uskoo eri tavalla. Hän on silloin luopunut (entisestä) uskostaan. Hän voi ilman muuta osallistua arkiseen toimintaan, mutta esim. Pyhäkoulun tai raamattuluokan opettajana hän ei voi toimia.

Kaikki toivovat, että hän jatkaa seuroissa käymistä, ja rukoilevat että hän saisi vielä palaamisen armon.

Miten muuten siihen suhtauduttaisiin, jos joku tällainen eri tavalla uskova jatkaisi seuroissa käymistä ja seurakuntapäivillä ja muissa keskustelutilaisuuksissa käyttäisi säännöllisesti puheenvuoroja, joissa Raamatun tekstien avulla pyrkisi osoittamaan, että hänen opilliset näkemyksensä ovat ihan hyvin perusteltavissa? Olisiko se ihan ok? Entä jos näitä eri tavalla uskovia olisi useampia?

Olen kuullut valitettavasti tapauksesta jossa noin toimivaa kiellettiin puhumasta keskustelutilaisuuksissa. Älkää kysykö enempää, koska kuulin yli 10 vuotta sitten enkä muista yksityiskohtia 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Mutta. He eivät voineet esiintyä omilla kasvoillaan. Pelkäsivät niin paljon, että heihin kohdistuu omassa kotiseurakunnassa jotain pahaa, estetään toimimasta elimissä. Olin ihan, että hetkinen, mikä mafia tämä on, jossa vallitsee omerta, vaikenemisen laki. HIRVITTÄVÄÄ! -

En ole vielä ehtinyt katsoa mutta nyt kyllä mielenkiinto heräsi. Että ihanko noin siellä sanottiin? Ja sinä vedit suorilta johtopäätöksen mafiasta ja omertan laista. Olet oikeassa, minustakin tuollainen johtopäätösten veto on hirvittävää.

Suosittelen katsomaan.

Tuo nuoripari vaikutti hyvin tietävän miten aiemmin vanhoillislestadiolaisuudessa on käynyt niille, jotka ovat ns. "nousseet seurakuntaa vastaan" tai "aiheuttaneet hämmennystä". Toivottavasti heille ei käy samoin.

Raamatun mukaan seurakuntaa vastaan nousevat eivät ole vain ulkopuolisia, vaan usein nousevat sen sisältä: he aiheuttavat hajaannusta (Room. 16:17), tuovat väärää opetusta (Matt. 7:15; 2. Piet. 2:1) ja vetävät toisia mukaansa pois totuudesta (Apt. 20:29–30). Heitä kuvataan niskoitteleviksi ja eksyttäviksi (Tit. 1:10–11), ja jopa niin, että “he lähtivät meistä, mutta eivät olleet meikäläisiä” (1. Joh. 2:19). Tällainen toiminta nähdään merkkinä siitä, ettei usko ja seurakuntayhteys ole aito, vaan johtaa hajaannukseen ja harhaan (Juud. 1:18–19). Siksi Raamatun linja on selvä: tällaiset tulee tunnistaa ja karttaa, jotta seurakunnan usko ja yhteys säilyvät.

Eli olo keittiöryhmässäkin voi käydä tukalaksi.

Ei käy <3
Raamatussa kulkevat rinnakkain (eivät toisiaan poissulkevina):

-selvä kehotus varoittaa ja tarvittaessa ottaa etäisyyttä

-yhtä selvästi rakkaus eksynyttä kohtaan

“Jos joku teistä eksyy totuudesta ja joku hänet palauttaa, niin hän pelastaa hänen sielunsa kuolemasta…” (Jaak. 5:19–20)

“Veljet, jos joku joutuu rikkomukseen, ojentakaa häntä sävyisyyden hengessä…” (Gal. 6:1)

“Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä… ehkäpä Jumala antaa heille mielenmuutoksen” (2. Tim. 2:24–25)

“Älkää pitäkö häntä vihollisena, vaan neuvokaa kuin veljeä” (2. Tess. 3:15)

Kuinka kauan oletat, että sinuun suhtaudutaan kuin sisareen tai veljeen, jos et ota vaarin noista rakkaudella annetuista neuvoista?

En osaa valitettavasti vastata tähän, kun ei ole tullut tällaista tapausta itsellä vastaan.

-vl

Mutta sinunkin käsityksesi mukaan jossain vaiheessa siirrytään tuohon "karttamiseen"? 

Siis onko lestadiolaisillakin karttamisoppi kuten Jehovan todistajilla? Mitä ihmettä?

Ei ole samanlaista karttamisoppia. Siksi karttaminen tuossa lainausmerkeissä. Saat käsityksen mistä on kyse, kun luet ajatuksella aiemmat viestit ja seuraavista viesteistä kohdan:

"Tuo karttaminen tuossa on hengellistä varomista. Tavallan oman uskon suojelua, ettei ala liikaa kuunnella uskonasioissa  häntä, joka selvästi ajattelee vastoin Raamatun opetusta."

Hoitokokousvuosina on saattanut olla vakavampaakin karttamista, mutta sen ajan toimintatavoista tiedän liian vähän väittääkseni niistä mitään varmaa. 

"Karttaminen" on "hengellistä varomista". Mitä sanoilla leikittelyä! Eihän se asia siitä muuksi muutu, että sitä kutsutaan eri sanoilla. Ihan samalla tavalla Jehovan todistajatkin ajattelevat, että  karttaminen on "oman uskon suojelua, ettei ala liikaa kuunnella uskonasioissa  häntä, joka selvästi ajattelee vastoin Raamatun opetusta."

 

Ja jotenkin ihan kylmää tuo perusajatus siitä, että toisen ajatuksia ei pidä edes kuunnella. 

Lestadiolaiset ei yleensä katkaise kokonaan välejä eronneisiin, kuten Jehovan todistajat tekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Mutta. He eivät voineet esiintyä omilla kasvoillaan. Pelkäsivät niin paljon, että heihin kohdistuu omassa kotiseurakunnassa jotain pahaa, estetään toimimasta elimissä. Olin ihan, että hetkinen, mikä mafia tämä on, jossa vallitsee omerta, vaikenemisen laki. HIRVITTÄVÄÄ! -

En ole vielä ehtinyt katsoa mutta nyt kyllä mielenkiinto heräsi. Että ihanko noin siellä sanottiin? Ja sinä vedit suorilta johtopäätöksen mafiasta ja omertan laista. Olet oikeassa, minustakin tuollainen johtopäätösten veto on hirvittävää.

Suosittelen katsomaan.

Tuo nuoripari vaikutti hyvin tietävän miten aiemmin vanhoillislestadiolaisuudessa on käynyt niille, jotka ovat ns. "nousseet seurakuntaa vastaan" tai "aiheuttaneet hämmennystä". Toivottavasti heille ei käy samoin.

Raamatun mukaan seurakuntaa vastaan nousevat eivät ole vain ulkopuolisia, vaan usein nousevat sen sisältä: he aiheuttavat hajaannusta (Room. 16:17), tuovat väärää opetusta (Matt. 7:15; 2. Piet. 2:1) ja vetävät toisia mukaansa pois totuudesta (Apt. 20:29–30). Heitä kuvataan niskoitteleviksi ja eksyttäviksi (Tit. 1:10–11), ja jopa niin, että “he lähtivät meistä, mutta eivät olleet meikäläisiä” (1. Joh. 2:19). Tällainen toiminta nähdään merkkinä siitä, ettei usko ja seurakuntayhteys ole aito, vaan johtaa hajaannukseen ja harhaan (Juud. 1:18–19). Siksi Raamatun linja on selvä: tällaiset tulee tunnistaa ja karttaa, jotta seurakunnan usko ja yhteys säilyvät.

Eli olo keittiöryhmässäkin voi käydä tukalaksi.

Ei käy <3
Raamatussa kulkevat rinnakkain (eivät toisiaan poissulkevina):

-selvä kehotus varoittaa ja tarvittaessa ottaa etäisyyttä

-yhtä selvästi rakkaus eksynyttä kohtaan

“Jos joku teistä eksyy totuudesta ja joku hänet palauttaa, niin hän pelastaa hänen sielunsa kuolemasta…” (Jaak. 5:19–20)

“Veljet, jos joku joutuu rikkomukseen, ojentakaa häntä sävyisyyden hengessä…” (Gal. 6:1)

“Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä… ehkäpä Jumala antaa heille mielenmuutoksen” (2. Tim. 2:24–25)

“Älkää pitäkö häntä vihollisena, vaan neuvokaa kuin veljeä” (2. Tess. 3:15)

Kuinka kauan oletat, että sinuun suhtaudutaan kuin sisareen tai veljeen, jos et ota vaarin noista rakkaudella annetuista neuvoista?

En osaa valitettavasti vastata tähän, kun ei ole tullut tällaista tapausta itsellä vastaan.

-vl

Mutta sinunkin käsityksesi mukaan jossain vaiheessa siirrytään tuohon "karttamiseen"? 

Ei meillä karteta ketään sosiaalisesti. Tuo karttaminen tuossa on hengellistä varomista. Tavallan oman uskon suojelua, ettei ala liikaa kuunnella uskonasioissa  häntä, joka selvästi ajattelee vastoin Raamatun opetusta.

Eli aina kaikki on tervetulleita seuroihin ja normaalisti jutellaan heille.

-sama vl

Uskon, että seuroihin tulleita ulkopuolisia kohdellaan ystävällisesti. Eiväthän he ole erityinen uhka liikkeen opin yhtenäisyydelle.

Tilanne on toinen, jos joku omaan joukkoon kuuluva alkaa esittää näkemyksiä, jotka poikkeavat siitä miten ennen on uskottu.

Siinä on käsittääkseni ollut kaksi mahdollisuutta. Eri mieltä oleva on nöytynyt parannuksen askelille (=myöntänyt olleensa väärässä) tai hän on lähtenyt enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti liikkeestä. Näin yhteisön opillinen yhtenäisyys on säilynyt.

Jos nykyään on toisin ja yhteisössä sallitaan julkisesti erilaisia mielipiteitä esim. sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista tai ehkäisyn käytöstä tai muista opillisista asioista, niin sitten tilanne on toinen kuin aiemmin. Ja silloin siellä keittiöryhmässäkään ei tule tukalaa sille, joka uskoo toisin kuin ennen on uskottu. Dokumentin nuori vl-pariskunta ei vaikuttanut olevan ihan varma, että tällainen muutos olisi tapahtunut. 

Kyllä kaikenlaiset mielipiteet sallitaan. Mutta jos puhutaan uskonkäsityksestä, niin silloin sen, joka on eri mieltä kuin muut uskovaiset, on vain hyväksyttävä se, että hän uskoo eri tavalla. Hän on silloin luopunut (entisestä) uskostaan. Hän voi ilman muuta osallistua arkiseen toimintaan, mutta esim. Pyhäkoulun tai raamattuluokan opettajana hän ei voi toimia.

Kaikki toivovat, että hän jatkaa seuroissa käymistä, ja rukoilevat että hän saisi vielä palaamisen armon.

Miten muuten siihen suhtauduttaisiin, jos joku tällainen eri tavalla uskova jatkaisi seuroissa käymistä ja seurakuntapäivillä ja muissa keskustelutilaisuuksissa käyttäisi säännöllisesti puheenvuoroja, joissa Raamatun tekstien avulla pyrkisi osoittamaan, että hänen opilliset näkemyksensä ovat ihan hyvin perusteltavissa? Olisiko se ihan ok? Entä jos näitä eri tavalla uskovia olisi useampia?

Olen kuullut valitettavasti tapauksesta jossa noin toimivaa kiellettiin puhumasta keskustelutilaisuuksissa. Älkää kysykö enempää, koska kuulin yli 10 vuotta sitten enkä muista yksityiskohtia 

Näin ne jutut syntyvät. ”Siitä on jo yli 10 vuotta, kun kuulin enkä mitenkään muista yksityiskohtia mutta silti niin tapahtui.” 🙈 Minäkin olen kuullut vaikka mitä 10 vuotta sitten enkä mitenkään muista mihin se liittyi mutta sen oli pakko liittyä johonkin. 😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Mutta. He eivät voineet esiintyä omilla kasvoillaan. Pelkäsivät niin paljon, että heihin kohdistuu omassa kotiseurakunnassa jotain pahaa, estetään toimimasta elimissä. Olin ihan, että hetkinen, mikä mafia tämä on, jossa vallitsee omerta, vaikenemisen laki. HIRVITTÄVÄÄ! -

En ole vielä ehtinyt katsoa mutta nyt kyllä mielenkiinto heräsi. Että ihanko noin siellä sanottiin? Ja sinä vedit suorilta johtopäätöksen mafiasta ja omertan laista. Olet oikeassa, minustakin tuollainen johtopäätösten veto on hirvittävää.

Suosittelen katsomaan.

Tuo nuoripari vaikutti hyvin tietävän miten aiemmin vanhoillislestadiolaisuudessa on käynyt niille, jotka ovat ns. "nousseet seurakuntaa vastaan" tai "aiheuttaneet hämmennystä". Toivottavasti heille ei käy samoin.

Raamatun mukaan seurakuntaa vastaan nousevat eivät ole vain ulkopuolisia, vaan usein nousevat sen sisältä: he aiheuttavat hajaannusta (Room. 16:17), tuovat väärää opetusta (Matt. 7:15; 2. Piet. 2:1) ja vetävät toisia mukaansa pois totuudesta (Apt. 20:29–30). Heitä kuvataan niskoitteleviksi ja eksyttäviksi (Tit. 1:10–11), ja jopa niin, että “he lähtivät meistä, mutta eivät olleet meikäläisiä” (1. Joh. 2:19). Tällainen toiminta nähdään merkkinä siitä, ettei usko ja seurakuntayhteys ole aito, vaan johtaa hajaannukseen ja harhaan (Juud. 1:18–19). Siksi Raamatun linja on selvä: tällaiset tulee tunnistaa ja karttaa, jotta seurakunnan usko ja yhteys säilyvät.

Eli olo keittiöryhmässäkin voi käydä tukalaksi.

Ei käy <3
Raamatussa kulkevat rinnakkain (eivät toisiaan poissulkevina):

-selvä kehotus varoittaa ja tarvittaessa ottaa etäisyyttä

-yhtä selvästi rakkaus eksynyttä kohtaan

“Jos joku teistä eksyy totuudesta ja joku hänet palauttaa, niin hän pelastaa hänen sielunsa kuolemasta…” (Jaak. 5:19–20)

“Veljet, jos joku joutuu rikkomukseen, ojentakaa häntä sävyisyyden hengessä…” (Gal. 6:1)

“Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä… ehkäpä Jumala antaa heille mielenmuutoksen” (2. Tim. 2:24–25)

“Älkää pitäkö häntä vihollisena, vaan neuvokaa kuin veljeä” (2. Tess. 3:15)

Kuinka kauan oletat, että sinuun suhtaudutaan kuin sisareen tai veljeen, jos et ota vaarin noista rakkaudella annetuista neuvoista?

En osaa valitettavasti vastata tähän, kun ei ole tullut tällaista tapausta itsellä vastaan.

-vl

Mutta sinunkin käsityksesi mukaan jossain vaiheessa siirrytään tuohon "karttamiseen"? 

Siis onko lestadiolaisillakin karttamisoppi kuten Jehovan todistajilla? Mitä ihmettä?

Ei ole samanlaista karttamisoppia. Siksi karttaminen tuossa lainausmerkeissä. Saat käsityksen mistä on kyse, kun luet ajatuksella aiemmat viestit ja seuraavista viesteistä kohdan:

"Tuo karttaminen tuossa on hengellistä varomista. Tavallan oman uskon suojelua, ettei ala liikaa kuunnella uskonasioissa  häntä, joka selvästi ajattelee vastoin Raamatun opetusta."

Hoitokokousvuosina on saattanut olla vakavampaakin karttamista, mutta sen ajan toimintatavoista tiedän liian vähän väittääkseni niistä mitään varmaa. 

"Karttaminen" on "hengellistä varomista". Mitä sanoilla leikittelyä! Eihän se asia siitä muuksi muutu, että sitä kutsutaan eri sanoilla. Ihan samalla tavalla Jehovan todistajatkin ajattelevat, että  karttaminen on "oman uskon suojelua, ettei ala liikaa kuunnella uskonasioissa  häntä, joka selvästi ajattelee vastoin Raamatun opetusta."

 

Ja jotenkin ihan kylmää tuo perusajatus siitä, että toisen ajatuksia ei pidä edes kuunnella. 

Lestadiolaiset ei yleensä katkaise kokonaan välejä eronneisiin, kuten Jehovan todistajat tekee.

Ei kokonaan katkaise? No sepä mainiota...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Mutta. He eivät voineet esiintyä omilla kasvoillaan. Pelkäsivät niin paljon, että heihin kohdistuu omassa kotiseurakunnassa jotain pahaa, estetään toimimasta elimissä. Olin ihan, että hetkinen, mikä mafia tämä on, jossa vallitsee omerta, vaikenemisen laki. HIRVITTÄVÄÄ! -

En ole vielä ehtinyt katsoa mutta nyt kyllä mielenkiinto heräsi. Että ihanko noin siellä sanottiin? Ja sinä vedit suorilta johtopäätöksen mafiasta ja omertan laista. Olet oikeassa, minustakin tuollainen johtopäätösten veto on hirvittävää.

Suosittelen katsomaan.

Tuo nuoripari vaikutti hyvin tietävän miten aiemmin vanhoillislestadiolaisuudessa on käynyt niille, jotka ovat ns. "nousseet seurakuntaa vastaan" tai "aiheuttaneet hämmennystä". Toivottavasti heille ei käy samoin.

Raamatun mukaan seurakuntaa vastaan nousevat eivät ole vain ulkopuolisia, vaan usein nousevat sen sisältä: he aiheuttavat hajaannusta (Room. 16:17), tuovat väärää opetusta (Matt. 7:15; 2. Piet. 2:1) ja vetävät toisia mukaansa pois totuudesta (Apt. 20:29–30). Heitä kuvataan niskoitteleviksi ja eksyttäviksi (Tit. 1:10–11), ja jopa niin, että “he lähtivät meistä, mutta eivät olleet meikäläisiä” (1. Joh. 2:19). Tällainen toiminta nähdään merkkinä siitä, ettei usko ja seurakuntayhteys ole aito, vaan johtaa hajaannukseen ja harhaan (Juud. 1:18–19). Siksi Raamatun linja on selvä: tällaiset tulee tunnistaa ja karttaa, jotta seurakunnan usko ja yhteys säilyvät.

Eli olo keittiöryhmässäkin voi käydä tukalaksi.

Ei käy <3
Raamatussa kulkevat rinnakkain (eivät toisiaan poissulkevina):

-selvä kehotus varoittaa ja tarvittaessa ottaa etäisyyttä

-yhtä selvästi rakkaus eksynyttä kohtaan

“Jos joku teistä eksyy totuudesta ja joku hänet palauttaa, niin hän pelastaa hänen sielunsa kuolemasta…” (Jaak. 5:19–20)

“Veljet, jos joku joutuu rikkomukseen, ojentakaa häntä sävyisyyden hengessä…” (Gal. 6:1)

“Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä… ehkäpä Jumala antaa heille mielenmuutoksen” (2. Tim. 2:24–25)

“Älkää pitäkö häntä vihollisena, vaan neuvokaa kuin veljeä” (2. Tess. 3:15)

Kuinka kauan oletat, että sinuun suhtaudutaan kuin sisareen tai veljeen, jos et ota vaarin noista rakkaudella annetuista neuvoista?

En osaa valitettavasti vastata tähän, kun ei ole tullut tällaista tapausta itsellä vastaan.

-vl

Mutta sinunkin käsityksesi mukaan jossain vaiheessa siirrytään tuohon "karttamiseen"? 

Ei meillä karteta ketään sosiaalisesti. Tuo karttaminen tuossa on hengellistä varomista. Tavallan oman uskon suojelua, ettei ala liikaa kuunnella uskonasioissa  häntä, joka selvästi ajattelee vastoin Raamatun opetusta.

Eli aina kaikki on tervetulleita seuroihin ja normaalisti jutellaan heille.

-sama vl

Uskon, että seuroihin tulleita ulkopuolisia kohdellaan ystävällisesti. Eiväthän he ole erityinen uhka liikkeen opin yhtenäisyydelle.

Tilanne on toinen, jos joku omaan joukkoon kuuluva alkaa esittää näkemyksiä, jotka poikkeavat siitä miten ennen on uskottu.

Siinä on käsittääkseni ollut kaksi mahdollisuutta. Eri mieltä oleva on nöytynyt parannuksen askelille (=myöntänyt olleensa väärässä) tai hän on lähtenyt enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti liikkeestä. Näin yhteisön opillinen yhtenäisyys on säilynyt.

Jos nykyään on toisin ja yhteisössä sallitaan julkisesti erilaisia mielipiteitä esim. sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista tai ehkäisyn käytöstä tai muista opillisista asioista, niin sitten tilanne on toinen kuin aiemmin. Ja silloin siellä keittiöryhmässäkään ei tule tukalaa sille, joka uskoo toisin kuin ennen on uskottu. Dokumentin nuori vl-pariskunta ei vaikuttanut olevan ihan varma, että tällainen muutos olisi tapahtunut. 

Kyllä kaikenlaiset mielipiteet sallitaan. Mutta jos puhutaan uskonkäsityksestä, niin silloin sen, joka on eri mieltä kuin muut uskovaiset, on vain hyväksyttävä se, että hän uskoo eri tavalla. Hän on silloin luopunut (entisestä) uskostaan. Hän voi ilman muuta osallistua arkiseen toimintaan, mutta esim. Pyhäkoulun tai raamattuluokan opettajana hän ei voi toimia.

Kaikki toivovat, että hän jatkaa seuroissa käymistä, ja rukoilevat että hän saisi vielä palaamisen armon.

Miten muuten siihen suhtauduttaisiin, jos joku tällainen eri tavalla uskova jatkaisi seuroissa käymistä ja seurakuntapäivillä ja muissa keskustelutilaisuuksissa käyttäisi säännöllisesti puheenvuoroja, joissa Raamatun tekstien avulla pyrkisi osoittamaan, että hänen opilliset näkemyksensä ovat ihan hyvin perusteltavissa? Olisiko se ihan ok? Entä jos näitä eri tavalla uskovia olisi useampia?

Olen kuullut valitettavasti tapauksesta jossa noin toimivaa kiellettiin puhumasta keskustelutilaisuuksissa. Älkää kysykö enempää, koska kuulin yli 10 vuotta sitten enkä muista yksityiskohtia 

Näin ne jutut syntyvät. ”Siitä on jo yli 10 vuotta, kun kuulin enkä mitenkään muista yksityiskohtia mutta silti niin tapahtui.” 🙈 Minäkin olen kuullut vaikka mitä 10 vuotta sitten enkä mitenkään muista mihin se liittyi mutta sen oli pakko liittyä johonkin. 😅

Miten sinun kokemuksesi mukaan sitten tuollaisessa tilanteessa toimitaan? Annetaan eri tavalla uskovan puhua vapaasti tilaisuuksissa? 

Pk-seudulla oli ison ry:n keskusteluilloissa vielä 10 vuotta sitten kaikilla osallistujilla vapaus puhua. Nykyään on käsittääkseni siirrytty kokonaan käytäntöön, että keskusteluillassa on alustus ja paneeli, joka keskustelee asioita. Eli vaikka 4 tai 5 ihmistä vaan saa keskustella, valmiiksi valitut, muut kuuntelee. Keskustelun vapautta siis rajoitettu merkittävästi. Jokainen voi miettiä syytä, keksin muutaman todennäköisen syyn.

Olen 11 lapsisen perheen toinen lapsi, ja kun olin murrosiässä, meitä oli jo aika monta. Isä teki töitä ja kotona ulkotöitä, äiti yritti huolehtia lasten tarpeista ja sisäjutuista. Silti emme me isommat enää olleet avun kohteena, opimme todella omatoimisiksi ja yritimme olla mahdollisimman helppoja. Useammin kävi niin, että kun olisi ollut asiaa aikuiselle, niin äiti sanoi ettei pysty auttamaan kun pitää hoitaa pienempiä. Meillä oli kuitenkin rutiinit, ja perus siistiä. Verrattuna vaikka muutamiin serkkuperheisiin, joissa asuttiin suurinpiirtein likasotkun keskellä. Myös osassa läheisten perheissä oli siistiä ja ruokaa pöydässä. Osalla perheistä oli säännöstelyä paljonko Sai juoda maitoa, syödä hedelmiä jne. Puolisoni perheessä ei esim ollut rutiineja, eivät kykeneet ylläpitämään 13 lapsen kanssa sellaisia (vaikka ne varmasti olisi auttaneet) 

Meilläkin oli kyllä sääntö, että vain 1 hedelmä päivässä. Marjoja meillä oli valtavasti, se kompensoi. Emme käyneet lapsuuteni aikana koskaan ravintolassa, mäkissä ehkä max 5 krt lapsuuden aikana. Emme reissanneet kuin mummolaan ja vaatteita kierrätettiin seuraaville. 

Saimme kyllä sisaruksista seuraa, osan välit keskenään riitaisemmat kuin toisten. Olemme aikuisina väleissä ja tekemisissä. Aikuisten tukea ja aikaa olisi tarvinnut paljon paljon enemmän. 

Tunnen paljon isoja perheitä, osalla riittää rahalliset ja ajalliset resurssit paljon paremmin ja toisilla todella huonosti. Jälkimmäinen saa minut vihaiseksi. Ruuan säännöstely, mahdollisimman helpoksi tekeytyminen, aivan kamalan kuluneissa/epäsopivissa vaatteissa tai varusteissa kulkeminen, lasten kurittomuus kun ei jaksa vuosi tolkulla paimentaa jne jne. Kaikesta tuosta tulee erittäin paha mieli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laestadiukselta ei voi enää kysyä asiasta. Ja toki hän puhui esimerkiksi "armon valtakunnasta", mitä se sitten kenellekin tarkoittaa.  Ymmärrän, että on halua tulkita niin, että se tarkoittaa "meidän porukkaa". On kuitenkin niin, että liikkeen hieman myöhempi keskeinen hahmo Juhani Raattamaa  korosti vasta lestadiolaisuuden hajottua, että oikeita kristittyjä löytyy vain vanhoillislestadiolaisuuden piirissä. Taustana tälle lausumalle oli lestadiolaisuuden hajoaminen eri liikkeisiin, jonka seurauksena syntyi mm. esikoislestadiolaisuus.

Ja mikä saa ihmisen ajattelemaan, että Juhani Raattamaa kaikista maailman ihmisistä tietäisi asiat oikein? Tavallinen ihminen. Taustalla on tietysti tarve estää lestadiolaisuuden hajoaminen. Ihmiset pysyy yhteisössä, jonka uskoo olevan ainoa tie taivaaseen. Tuo on erittäin tehokas vallankäytön väline.

"Vallankäytön väline"? Mitä hyötyä kenellekään olisi siitä, että yhteisö pysyisi kasassa? Mikä ihme taho olisi niin vallanhimoinen ja mitä ihmettä se tekisi koko asialla? EI SRK esimerkiksi ole niin salamyhkäinen järjestö, jolla olisi jokin vallanhaluinen tavoite. Mikä ihme se edes olisi?

Jotkin kommentit täällä ovat yksinkertaisesti vain suunnattoman kummallisia.

Vierailija kirjoitti:

Olen 11 lapsisen perheen toinen lapsi, ja kun olin murrosiässä, meitä oli jo aika monta. Isä teki töitä ja kotona ulkotöitä, äiti yritti huolehtia lasten tarpeista ja sisäjutuista. Silti emme me isommat enää olleet avun kohteena, opimme todella omatoimisiksi ja yritimme olla mahdollisimman helppoja. Useammin kävi niin, että kun olisi ollut asiaa aikuiselle, niin äiti sanoi ettei pysty auttamaan kun pitää hoitaa pienempiä. Meillä oli kuitenkin rutiinit, ja perus siistiä. Verrattuna vaikka muutamiin serkkuperheisiin, joissa asuttiin suurinpiirtein likasotkun keskellä. Myös osassa läheisten perheissä oli siistiä ja ruokaa pöydässä. Osalla perheistä oli säännöstelyä paljonko Sai juoda maitoa, syödä hedelmiä jne. Puolisoni perheessä ei esim ollut rutiineja, eivät kykeneet ylläpitämään 13 lapsen kanssa sellaisia (vaikka ne varmasti olisi auttaneet) 

 

Meilläkin oli kyllä sääntö, että vain 1 hedelmä päivässä. Marjoja meillä oli valtavasti, se kompensoi. Emme käyneet lapsuuteni aikana koskaan ravintolassa, mäkissä ehkä max 5 krt lapsuuden aikana. Emme reissanneet kuin mummolaan ja vaatteita kierrätettiin seuraaville. 

 

Saimme kyllä sisaruksista seuraa, osan välit keskenään riitaisemmat kuin toisten. Olemme aikuisina väleissä ja tekemisissä. Aikuisten tukea ja aikaa olisi tarvinnut paljon paljon enemmän. 

 

Tunnen paljon isoja perheitä, osalla riittää rahalliset ja ajalliset resurssit paljon paremmin ja toisilla todella huonosti. Jälkimmäinen saa minut vihaiseksi. Ruuan säännöstely, mahdollisimman helpoksi tekeytyminen, aivan kamalan kuluneissa/epäsopivissa vaatteissa tai varusteissa kulkeminen, lasten kurittomuus kun ei jaksa vuosi tolkulla paimentaa jne jne. Kaikesta tuosta tulee erittäin paha mieli. 

MInulla on todella samanlainen lapsuus ja nuoruus ollut kuin sinulla. Tunnistan myös tuon, että yritti olla mahdollisimman helppo lapsi. Toisaalta vanhempani ovat sellaisia ihmisiä, että en tiedä, olisinko saanut yhtään enempää huomiota heiltä vaikka olisin ollut ainoa lapsi. Eli monet tekijät tässäkin vaikuttaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laestadiukselta ei voi enää kysyä asiasta. Ja toki hän puhui esimerkiksi "armon valtakunnasta", mitä se sitten kenellekin tarkoittaa.  Ymmärrän, että on halua tulkita niin, että se tarkoittaa "meidän porukkaa". On kuitenkin niin, että liikkeen hieman myöhempi keskeinen hahmo Juhani Raattamaa  korosti vasta lestadiolaisuuden hajottua, että oikeita kristittyjä löytyy vain vanhoillislestadiolaisuuden piirissä. Taustana tälle lausumalle oli lestadiolaisuuden hajoaminen eri liikkeisiin, jonka seurauksena syntyi mm. esikoislestadiolaisuus.

Ja mikä saa ihmisen ajattelemaan, että Juhani Raattamaa kaikista maailman ihmisistä tietäisi asiat oikein? Tavallinen ihminen. Taustalla on tietysti tarve estää lestadiolaisuuden hajoaminen. Ihmiset pysyy yhteisössä, jonka uskoo olevan ainoa tie taivaaseen. Tuo on erittäin tehokas vallankäytön väline.

"Vallankäytön väline"? Mitä hyötyä kenellekään olisi siitä, että yhteisö pysyisi kasassa? Mikä ihme taho olisi niin vallanhimoinen ja mitä ihmettä se tekisi koko asialla? EI SRK esimerkiksi ole niin salamyhkäinen järjestö, jolla olisi jokin vallanhaluinen tavoite. Mikä ihme se edes olisi?

Jotkin kommentit täällä ovat yksinkertaisesti vain suunnattoman kummallisia.

"Mikä ihme taho olisi niin vallanhimoinen"

Ihminen. 

Vierailija kirjoitti:

Pk-seudulla oli ison ry:n keskusteluilloissa vielä 10 vuotta sitten kaikilla osallistujilla vapaus puhua. Nykyään on käsittääkseni siirrytty kokonaan käytäntöön, että keskusteluillassa on alustus ja paneeli, joka keskustelee asioita. Eli vaikka 4 tai 5 ihmistä vaan saa keskustella, valmiiksi valitut, muut kuuntelee. Keskustelun vapautta siis rajoitettu merkittävästi. Jokainen voi miettiä syytä, keksin muutaman todennäköisen syyn.

Ihmiset kyllä keskustelevat keskenään erityisesti muualla kuin noissa keskusteluilloissa. Ei ne ole mikään ainoa tilanne, jossa lestadiolaiset keskustelevat keskenään!