Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.
Harmillisesti vanha ketju on lukittu.
Jännityksellä odotan, milloin Ollen ja Eevan vauva syntyy. Ja nimiasioista innostuneena mietin toki pienokaisen nimeä. Mahtaakohan alkaa E-kirjaimella (kun aiempien lasten nimet alkavat kirjaimilla a, e ja a).
Onnea vielä vauvasta, Olle ja Eeva, lapsi on aina lahja! <3
Ap
Kommentit (682)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Mutta. He eivät voineet esiintyä omilla kasvoillaan. Pelkäsivät niin paljon, että heihin kohdistuu omassa kotiseurakunnassa jotain pahaa, estetään toimimasta elimissä. Olin ihan, että hetkinen, mikä mafia tämä on, jossa vallitsee omerta, vaikenemisen laki. HIRVITTÄVÄÄ! -
En ole vielä ehtinyt katsoa mutta nyt kyllä mielenkiinto heräsi. Että ihanko noin siellä sanottiin? Ja sinä vedit suorilta johtopäätöksen mafiasta ja omertan laista. Olet oikeassa, minustakin tuollainen johtopäätösten veto on hirvittävää.
Suosittelen katsomaan.
Tuo nuoripari vaikutti hyvin tietävän miten aiemmin vanhoillislestadiolaisuudessa on käynyt niille, jotka ovat ns. "nousseet seurakuntaa vastaan" tai "aiheuttaneet hämmennystä". Toivottavasti heille ei käy samoin.
Raamatun mukaan seurakuntaa vastaan nousevat eivät ole vain ulkopuolisia, vaan usein nousevat sen sisältä: he aiheuttavat hajaannusta (Room. 16:17), tuovat väärää opetusta (Matt. 7:15; 2. Piet. 2:1) ja vetävät toisia mukaansa pois totuudesta (Apt. 20:29–30). Heitä kuvataan niskoitteleviksi ja eksyttäviksi (Tit. 1:10–11), ja jopa niin, että “he lähtivät meistä, mutta eivät olleet meikäläisiä” (1. Joh. 2:19). Tällainen toiminta nähdään merkkinä siitä, ettei usko ja seurakuntayhteys ole aito, vaan johtaa hajaannukseen ja harhaan (Juud. 1:18–19). Siksi Raamatun linja on selvä: tällaiset tulee tunnistaa ja karttaa, jotta seurakunnan usko ja yhteys säilyvät.
Eli olo keittiöryhmässäkin voi käydä tukalaksi.
Ei käy <3
Raamatussa kulkevat rinnakkain (eivät toisiaan poissulkevina):-selvä kehotus varoittaa ja tarvittaessa ottaa etäisyyttä
-yhtä selvästi rakkaus eksynyttä kohtaan
“Jos joku teistä eksyy totuudesta ja joku hänet palauttaa, niin hän pelastaa hänen sielunsa kuolemasta…” (Jaak. 5:19–20)
“Veljet, jos joku joutuu rikkomukseen, ojentakaa häntä sävyisyyden hengessä…” (Gal. 6:1)
“Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä… ehkäpä Jumala antaa heille mielenmuutoksen” (2. Tim. 2:24–25)
“Älkää pitäkö häntä vihollisena, vaan neuvokaa kuin veljeä” (2. Tess. 3:15)
Kuinka kauan oletat, että sinuun suhtaudutaan kuin sisareen tai veljeen, jos et ota vaarin noista rakkaudella annetuista neuvoista?
En osaa valitettavasti vastata tähän, kun ei ole tullut tällaista tapausta itsellä vastaan.
-vl
Mutta sinunkin käsityksesi mukaan jossain vaiheessa siirrytään tuohon "karttamiseen"?
Ei meillä karteta ketään sosiaalisesti. Tuo karttaminen tuossa on hengellistä varomista. Tavallan oman uskon suojelua, ettei ala liikaa kuunnella uskonasioissa häntä, joka selvästi ajattelee vastoin Raamatun opetusta.
Eli aina kaikki on tervetulleita seuroihin ja normaalisti jutellaan heille.
-sama vl
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Mutta. He eivät voineet esiintyä omilla kasvoillaan. Pelkäsivät niin paljon, että heihin kohdistuu omassa kotiseurakunnassa jotain pahaa, estetään toimimasta elimissä. Olin ihan, että hetkinen, mikä mafia tämä on, jossa vallitsee omerta, vaikenemisen laki. HIRVITTÄVÄÄ! -
En ole vielä ehtinyt katsoa mutta nyt kyllä mielenkiinto heräsi. Että ihanko noin siellä sanottiin? Ja sinä vedit suorilta johtopäätöksen mafiasta ja omertan laista. Olet oikeassa, minustakin tuollainen johtopäätösten veto on hirvittävää.
Suosittelen katsomaan.
Tuo nuoripari vaikutti hyvin tietävän miten aiemmin vanhoillislestadiolaisuudessa on käynyt niille, jotka ovat ns. "nousseet seurakuntaa vastaan" tai "aiheuttaneet hämmennystä". Toivottavasti heille ei käy samoin.
Raamatun mukaan seurakuntaa vastaan nousevat eivät ole vain ulkopuolisia, vaan usein nousevat sen sisältä: he aiheuttavat hajaannusta (Room. 16:17), tuovat väärää opetusta (Matt. 7:15; 2. Piet. 2:1) ja vetävät toisia mukaansa pois totuudesta (Apt. 20:29–30). Heitä kuvataan niskoitteleviksi ja eksyttäviksi (Tit. 1:10–11), ja jopa niin, että “he lähtivät meistä, mutta eivät olleet meikäläisiä” (1. Joh. 2:19). Tällainen toiminta nähdään merkkinä siitä, ettei usko ja seurakuntayhteys ole aito, vaan johtaa hajaannukseen ja harhaan (Juud. 1:18–19). Siksi Raamatun linja on selvä: tällaiset tulee tunnistaa ja karttaa, jotta seurakunnan usko ja yhteys säilyvät.
Eli olo keittiöryhmässäkin voi käydä tukalaksi.
Ei käy <3
Raamatussa kulkevat rinnakkain (eivät toisiaan poissulkevina):-selvä kehotus varoittaa ja tarvittaessa ottaa etäisyyttä
-yhtä selvästi rakkaus eksynyttä kohtaan
“Jos joku teistä eksyy totuudesta ja joku hänet palauttaa, niin hän pelastaa hänen sielunsa kuolemasta…” (Jaak. 5:19–20)
“Veljet, jos joku joutuu rikkomukseen, ojentakaa häntä sävyisyyden hengessä…” (Gal. 6:1)
“Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä… ehkäpä Jumala antaa heille mielenmuutoksen” (2. Tim. 2:24–25)
“Älkää pitäkö häntä vihollisena, vaan neuvokaa kuin veljeä” (2. Tess. 3:15)
Kuinka kauan oletat, että sinuun suhtaudutaan kuin sisareen tai veljeen, jos et ota vaarin noista rakkaudella annetuista neuvoista?
En osaa valitettavasti vastata tähän, kun ei ole tullut tällaista tapausta itsellä vastaan.
-vl
Mutta sinunkin käsityksesi mukaan jossain vaiheessa siirrytään tuohon "karttamiseen"?
Ei meillä karteta ketään sosiaalisesti. Tuo karttaminen tuossa on hengellistä varomista. Tavallan oman uskon suojelua, ettei ala liikaa kuunnella uskonasioissa häntä, joka selvästi ajattelee vastoin Raamatun opetusta.
Eli aina kaikki on tervetulleita seuroihin ja normaalisti jutellaan heille.
-sama vl
Uskon, että seuroihin tulleita ulkopuolisia kohdellaan ystävällisesti. Eiväthän he ole erityinen uhka liikkeen opin yhtenäisyydelle.
Tilanne on toinen, jos joku omaan joukkoon kuuluva alkaa esittää näkemyksiä, jotka poikkeavat siitä miten ennen on uskottu.
Siinä on käsittääkseni ollut kaksi mahdollisuutta. Eri mieltä oleva on nöytynyt parannuksen askelille (=myöntänyt olleensa väärässä) tai hän on lähtenyt enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti liikkeestä. Näin yhteisön opillinen yhtenäisyys on säilynyt.
Jos nykyään on toisin ja yhteisössä sallitaan julkisesti erilaisia mielipiteitä esim. sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista tai ehkäisyn käytöstä tai muista opillisista asioista, niin sitten tilanne on toinen kuin aiemmin. Ja silloin siellä keittiöryhmässäkään ei tule tukalaa sille, joka uskoo toisin kuin ennen on uskottu. Dokumentin nuori vl-pariskunta ei vaikuttanut olevan ihan varma, että tällainen muutos olisi tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Mutta. He eivät voineet esiintyä omilla kasvoillaan. Pelkäsivät niin paljon, että heihin kohdistuu omassa kotiseurakunnassa jotain pahaa, estetään toimimasta elimissä. Olin ihan, että hetkinen, mikä mafia tämä on, jossa vallitsee omerta, vaikenemisen laki. HIRVITTÄVÄÄ! -
En ole vielä ehtinyt katsoa mutta nyt kyllä mielenkiinto heräsi. Että ihanko noin siellä sanottiin? Ja sinä vedit suorilta johtopäätöksen mafiasta ja omertan laista. Olet oikeassa, minustakin tuollainen johtopäätösten veto on hirvittävää.
Suosittelen katsomaan.
Tuo nuoripari vaikutti hyvin tietävän miten aiemmin vanhoillislestadiolaisuudessa on käynyt niille, jotka ovat ns. "nousseet seurakuntaa vastaan" tai "aiheuttaneet hämmennystä". Toivottavasti heille ei käy samoin.
Raamatun mukaan seurakuntaa vastaan nousevat eivät ole vain ulkopuolisia, vaan usein nousevat sen sisältä: he aiheuttavat hajaannusta (Room. 16:17), tuovat väärää opetusta (Matt. 7:15; 2. Piet. 2:1) ja vetävät toisia mukaansa pois totuudesta (Apt. 20:29–30). Heitä kuvataan niskoitteleviksi ja eksyttäviksi (Tit. 1:10–11), ja jopa niin, että “he lähtivät meistä, mutta eivät olleet meikäläisiä” (1. Joh. 2:19). Tällainen toiminta nähdään merkkinä siitä, ettei usko ja seurakuntayhteys ole aito, vaan johtaa hajaannukseen ja harhaan (Juud. 1:18–19). Siksi Raamatun linja on selvä: tällaiset tulee tunnistaa ja karttaa, jotta seurakunnan usko ja yhteys säilyvät.
Eli olo keittiöryhmässäkin voi käydä tukalaksi.
Ei käy <3
Raamatussa kulkevat rinnakkain (eivät toisiaan poissulkevina):-selvä kehotus varoittaa ja tarvittaessa ottaa etäisyyttä
-yhtä selvästi rakkaus eksynyttä kohtaan
“Jos joku teistä eksyy totuudesta ja joku hänet palauttaa, niin hän pelastaa hänen sielunsa kuolemasta…” (Jaak. 5:19–20)
“Veljet, jos joku joutuu rikkomukseen, ojentakaa häntä sävyisyyden hengessä…” (Gal. 6:1)
“Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä… ehkäpä Jumala antaa heille mielenmuutoksen” (2. Tim. 2:24–25)
“Älkää pitäkö häntä vihollisena, vaan neuvokaa kuin veljeä” (2. Tess. 3:15)
Kuinka kauan oletat, että sinuun suhtaudutaan kuin sisareen tai veljeen, jos et ota vaarin noista rakkaudella annetuista neuvoista?
En osaa valitettavasti vastata tähän, kun ei ole tullut tällaista tapausta itsellä vastaan.
-vl
Mutta sinunkin käsityksesi mukaan jossain vaiheessa siirrytään tuohon "karttamiseen"?
Ei meillä karteta ketään sosiaalisesti. Tuo karttaminen tuossa on hengellistä varomista. Tavallan oman uskon suojelua, ettei ala liikaa kuunnella uskonasioissa häntä, joka selvästi ajattelee vastoin Raamatun opetusta.
Eli aina kaikki on tervetulleita seuroihin ja normaalisti jutellaan heille.
-sama vl
Uskon, että seuroihin tulleita ulkopuolisia kohdellaan ystävällisesti. Eiväthän he ole erityinen uhka liikkeen opin yhtenäisyydelle.
Tilanne on toinen, jos joku omaan joukkoon kuuluva alkaa esittää näkemyksiä, jotka poikkeavat siitä miten ennen on uskottu.
Siinä on käsittääkseni ollut kaksi mahdollisuutta. Eri mieltä oleva on nöytynyt parannuksen askelille (=myöntänyt olleensa väärässä) tai hän on lähtenyt enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti liikkeestä. Näin yhteisön opillinen yhtenäisyys on säilynyt.
Jos nykyään on toisin ja yhteisössä sallitaan julkisesti erilaisia mielipiteitä esim. sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista tai ehkäisyn käytöstä tai muista opillisista asioista, niin sitten tilanne on toinen kuin aiemmin. Ja silloin siellä keittiöryhmässäkään ei tule tukalaa sille, joka uskoo toisin kuin ennen on uskottu. Dokumentin nuori vl-pariskunta ei vaikuttanut olevan ihan varma, että tällainen muutos olisi tapahtunut.
Kyllä kaikenlaiset mielipiteet sallitaan. Mutta jos puhutaan uskonkäsityksestä, niin silloin sen, joka on eri mieltä kuin muut uskovaiset, on vain hyväksyttävä se, että hän uskoo eri tavalla. Hän on silloin luopunut (entisestä) uskostaan. Hän voi ilman muuta osallistua arkiseen toimintaan, mutta esim. Pyhäkoulun tai raamattuluokan opettajana hän ei voi toimia.
Kaikki toivovat, että hän jatkaa seuroissa käymistä, ja rukoilevat että hän saisi vielä palaamisen armon.
Ajatellaanpa vl-oppia hieman.
Kristillinen käsitys
1. Jumala on rakkaus (raamatun mukaan)
2. Jumala hallitsee kaikkea (kaikki valtias)
3. Jumala näkee menneen, nykyisen, tulevan
4. Jumala on täydellinen oikeudenmukaisuus ja hyvyys
5. Jeesus tuli välittäjäksi ihmisen ja Jumalan välille (ihminen ei voi saavuttaa Jumalaa ilman Jeesusta)
Jne.
Vl-oppi
1. Jumala on rakkaus, paitsi kaikki muut on menossa ikuiseen tuleen ja kärsimykseen paitsi 0,0001 % ihmisistä.
2. Jumala hallitsee kaikkia, kuitenkin sallii maailmaan syntyä miljardeja ihmisiä, tietäen, että 99,999% on menossa ikuiseen kärsimykseen.
3. Jumala näkee kaiken, katso yllä oleva kohta.
4. Jumala on täydellinen oikeudenmukaisuus ja hyvyys, meille vanhoillislestadiolaisille ainakin. Lopuista 99,999% ei niin väliä.
5. Jeesus tuli meitä kaikkia ihmisiä varten, paitsi oikeastaan vain vanhoillislestadiolaisia varten. Oikeastaan tarvitset vanhoillislestadiolaisia pelastukseen (?). Et tee mitään Jeesuksella jos et satu kohtamaan yhtään vl-ihmistä elämäsi aikana?
Jne.
Älkää loukkaantuko kärjistyksestä, se on tarpeen, jotta asia ilmenee oikein.
Kysykää itseltänne ihan rehellisesti, miten voit uskoa tuollaiseen Jumalaan. Ymmärrätte varmasti, että jokaiselle voitaisiin lähettää vaikka enkeli puhuttelemaan, että nämä uskoisivat. Tähän ei nyt kannata vetää raamattua, tiedän miten vl-liikkeessä omien näkemysten tueksi etsitään sopivat raamatunkohdat ja muu ohitetaan.
Tässä pointtina on puhdas logiikka. Järki ei ole uskon vastakohta, vaan epäusko on uskon vastakohta. Jumala on järjen ja loogisuuden Jumala, sen voi nähdä kaikesta miten maailma on järjestäytynyt. Kysyn vaan, millaista logiikkaa näette vl-opissa? Mä en näe siinä mitään muuta logiikkaa kuin kristillisen evankeliumin. Kaikki muu on jotain sellaista, ettei se kestä lähempää tarkastelua. Mun kokemuksen mukaan suurin osa tästä porukasta ei ajattelekaan opillisia seikkoja kovin syvällisesti. Valitettavasti mun mielestä moni seikka opissa viittaa edelleen siihen, että yhteisö julistaa Itseään. Kun sen pitäisi julistaa Jeesuksen antamaa ja välittämää sanomaa.
Logiikkaan vielä, ihminen ei voi aidosti rakastaa mitään sellaista jota pelkää. Jos rakkaus Jumalaan johtuu pelotteesta (helvetti), silloin se ei ole aitoa rakkautta, vaan pelkoon perustuvaa ohjausta. On sula mahdottomuus julistaa rakastavaa Jumalaa ja helvetin lieskoja samassa lauseessa, varsinkin jos se rakkaus ulottuu vaan 0,0001% ihmisistä. Tässä on niin massiivinen ristiriita, että jokaisen tulisi herätä tuossa kohtaa miettimään mistä on kyse.
Huomaan, että yrität vilpittömästi vedota ja selittää omaa ajatteluasi. Kiitos siitä.
Keskusteltaessa uskonasioista on mahdotonta olla vetoamatta Raamattuun, joka on uskon ylin ohje. Siksi minä en voi mitenkään kunnolla vastata sinulle, kun viestissäsi kielsit Raamatun sanoman käyttämisen.
Voin vain sanoa, että kyllä, uskon lujasti juuri tuohon Raamatun Jumalaan, jonka koen oleva Rakas Taivaan Isä. Minulle ja kaikille ihmisille.
Maallinen, tavallinen perheen isä ohjaa lastaan ja asettaa rajat, kertoo miten eletään ihmisiksi. Mitä voi tehdä ja mitä ei voi. Ei lapsi voi ajatella, että teenpä ihan mitä vain, niin isä vain silittää ja kehuu.
Ihan samalla tavalla myös Taivaan Isä antaa ohjeita ja neuvoja Raamatussa. Ne on tarkoitettu noudatettaviksi.
Olen pahoillani etten ihan ymmärrä oliko viestissäsi joku tietty kysymys, johon toivoit vastausta tai joku asia, jonka ajattelet olevan vastoin Raamatun ohjeita meidän porukassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Mutta. He eivät voineet esiintyä omilla kasvoillaan. Pelkäsivät niin paljon, että heihin kohdistuu omassa kotiseurakunnassa jotain pahaa, estetään toimimasta elimissä. Olin ihan, että hetkinen, mikä mafia tämä on, jossa vallitsee omerta, vaikenemisen laki. HIRVITTÄVÄÄ! -
En ole vielä ehtinyt katsoa mutta nyt kyllä mielenkiinto heräsi. Että ihanko noin siellä sanottiin? Ja sinä vedit suorilta johtopäätöksen mafiasta ja omertan laista. Olet oikeassa, minustakin tuollainen johtopäätösten veto on hirvittävää.
Suosittelen katsomaan.
Tuo nuoripari vaikutti hyvin tietävän miten aiemmin vanhoillislestadiolaisuudessa on käynyt niille, jotka ovat ns. "nousseet seurakuntaa vastaan" tai "aiheuttaneet hämmennystä". Toivottavasti heille ei käy samoin.
Raamatun mukaan seurakuntaa vastaan nousevat eivät ole vain ulkopuolisia, vaan usein nousevat sen sisältä: he aiheuttavat hajaannusta (Room. 16:17), tuovat väärää opetusta (Matt. 7:15; 2. Piet. 2:1) ja vetävät toisia mukaansa pois totuudesta (Apt. 20:29–30). Heitä kuvataan niskoitteleviksi ja eksyttäviksi (Tit. 1:10–11), ja jopa niin, että “he lähtivät meistä, mutta eivät olleet meikäläisiä” (1. Joh. 2:19). Tällainen toiminta nähdään merkkinä siitä, ettei usko ja seurakuntayhteys ole aito, vaan johtaa hajaannukseen ja harhaan (Juud. 1:18–19). Siksi Raamatun linja on selvä: tällaiset tulee tunnistaa ja karttaa, jotta seurakunnan usko ja yhteys säilyvät.
Eli olo keittiöryhmässäkin voi käydä tukalaksi.
Ei käy <3
Raamatussa kulkevat rinnakkain (eivät toisiaan poissulkevina):-selvä kehotus varoittaa ja tarvittaessa ottaa etäisyyttä
-yhtä selvästi rakkaus eksynyttä kohtaan
“Jos joku teistä eksyy totuudesta ja joku hänet palauttaa, niin hän pelastaa hänen sielunsa kuolemasta…” (Jaak. 5:19–20)
“Veljet, jos joku joutuu rikkomukseen, ojentakaa häntä sävyisyyden hengessä…” (Gal. 6:1)
“Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä… ehkäpä Jumala antaa heille mielenmuutoksen” (2. Tim. 2:24–25)
“Älkää pitäkö häntä vihollisena, vaan neuvokaa kuin veljeä” (2. Tess. 3:15)
Kuinka kauan oletat, että sinuun suhtaudutaan kuin sisareen tai veljeen, jos et ota vaarin noista rakkaudella annetuista neuvoista?
En osaa valitettavasti vastata tähän, kun ei ole tullut tällaista tapausta itsellä vastaan.
-vl
Mutta sinunkin käsityksesi mukaan jossain vaiheessa siirrytään tuohon "karttamiseen"?
Ei meillä karteta ketään sosiaalisesti. Tuo karttaminen tuossa on hengellistä varomista. Tavallan oman uskon suojelua, ettei ala liikaa kuunnella uskonasioissa häntä, joka selvästi ajattelee vastoin Raamatun opetusta.
Eli aina kaikki on tervetulleita seuroihin ja normaalisti jutellaan heille.
-sama vl
Uskon, että seuroihin tulleita ulkopuolisia kohdellaan ystävällisesti. Eiväthän he ole erityinen uhka liikkeen opin yhtenäisyydelle.
Tilanne on toinen, jos joku omaan joukkoon kuuluva alkaa esittää näkemyksiä, jotka poikkeavat siitä miten ennen on uskottu.
Siinä on käsittääkseni ollut kaksi mahdollisuutta. Eri mieltä oleva on nöytynyt parannuksen askelille (=myöntänyt olleensa väärässä) tai hän on lähtenyt enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti liikkeestä. Näin yhteisön opillinen yhtenäisyys on säilynyt.
Jos nykyään on toisin ja yhteisössä sallitaan julkisesti erilaisia mielipiteitä esim. sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista tai ehkäisyn käytöstä tai muista opillisista asioista, niin sitten tilanne on toinen kuin aiemmin. Ja silloin siellä keittiöryhmässäkään ei tule tukalaa sille, joka uskoo toisin kuin ennen on uskottu. Dokumentin nuori vl-pariskunta ei vaikuttanut olevan ihan varma, että tällainen muutos olisi tapahtunut.
Kyllä kaikenlaiset mielipiteet sallitaan. Mutta jos puhutaan uskonkäsityksestä, niin silloin sen, joka on eri mieltä kuin muut uskovaiset, on vain hyväksyttävä se, että hän uskoo eri tavalla. Hän on silloin luopunut (entisestä) uskostaan. Hän voi ilman muuta osallistua arkiseen toimintaan, mutta esim. Pyhäkoulun tai raamattuluokan opettajana hän ei voi toimia.
Kaikki toivovat, että hän jatkaa seuroissa käymistä, ja rukoilevat että hän saisi vielä palaamisen armon.
Jos hän kuitenkin uskoo niin mihin hän tarvitsee "palaamisen armoa"?
Vierailija kirjoitti:
Huomaan, että yrität vilpittömästi vedota ja selittää omaa ajatteluasi. Kiitos siitä.
Keskusteltaessa uskonasioista on mahdotonta olla vetoamatta Raamattuun, joka on uskon ylin ohje. Siksi minä en voi mitenkään kunnolla vastata sinulle, kun viestissäsi kielsit Raamatun sanoman käyttämisen.
Voin vain sanoa, että kyllä, uskon lujasti juuri tuohon Raamatun Jumalaan, jonka koen oleva Rakas Taivaan Isä. Minulle ja kaikille ihmisille.
Maallinen, tavallinen perheen isä ohjaa lastaan ja asettaa rajat, kertoo miten eletään ihmisiksi. Mitä voi tehdä ja mitä ei voi. Ei lapsi voi ajatella, että teenpä ihan mitä vain, niin isä vain silittää ja kehuu.
Ihan samalla tavalla myös Taivaan Isä antaa ohjeita ja neuvoja Raamatussa. Ne on tarkoitettu noudatettaviksi.
Olen pahoillani etten ihan ymmärrä oliko viestissäsi joku tietty kysymys, johon toivoit vastausta tai joku asia, jonka ajattelet olevan vastoin Raamatun ohjeita meidän porukassa?
Ei ole mitään kysymystä, tunnen vl-opin paremmin kuin sinä todennäköisesti. Toivon vaan, että jokainen miettisi hieman syvällisemmin asioita ja ottaisi selvää historiasta jne. Myöskään sola scriptura periaate ei toimi, koska alkukirkolla ei edes pariin vuosisataan ollut uutta testamenttia, jota olisi voitu yksimielisesti pitää auktoriteettina. "Auktoriteetti" oli katkeamaton apostolinen traditio. Jne.
Vl-liike tarvitsisi uskonpuhdistuksen, se ei opeta edes niin kuin leastadius opetti.
Eksklusiivinen seurakuntaoppi on harhaoppi ja kaikki siihen kuuluvat liitännäisrakennelmat myös. Sen näkee hedelmistä, näkee millaisia asioita yhteisön sisältä on paljastunut tällä vuosituhannelle. Hedelmistään oppi tunnetaan.
Edes Raamattu itse ei allekirjoita sola scriptura periaatetta:
2. Tess. Pysykää siis lujina, veljet ja sisaret. Pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olemme teille antaneet suullisesti ja kirjeissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Mutta. He eivät voineet esiintyä omilla kasvoillaan. Pelkäsivät niin paljon, että heihin kohdistuu omassa kotiseurakunnassa jotain pahaa, estetään toimimasta elimissä. Olin ihan, että hetkinen, mikä mafia tämä on, jossa vallitsee omerta, vaikenemisen laki. HIRVITTÄVÄÄ! -
En ole vielä ehtinyt katsoa mutta nyt kyllä mielenkiinto heräsi. Että ihanko noin siellä sanottiin? Ja sinä vedit suorilta johtopäätöksen mafiasta ja omertan laista. Olet oikeassa, minustakin tuollainen johtopäätösten veto on hirvittävää.
Suosittelen katsomaan.
Tuo nuoripari vaikutti hyvin tietävän miten aiemmin vanhoillislestadiolaisuudessa on käynyt niille, jotka ovat ns. "nousseet seurakuntaa vastaan" tai "aiheuttaneet hämmennystä". Toivottavasti heille ei käy samoin.
Raamatun mukaan seurakuntaa vastaan nousevat eivät ole vain ulkopuolisia, vaan usein nousevat sen sisältä: he aiheuttavat hajaannusta (Room. 16:17), tuovat väärää opetusta (Matt. 7:15; 2. Piet. 2:1) ja vetävät toisia mukaansa pois totuudesta (Apt. 20:29–30). Heitä kuvataan niskoitteleviksi ja eksyttäviksi (Tit. 1:10–11), ja jopa niin, että “he lähtivät meistä, mutta eivät olleet meikäläisiä” (1. Joh. 2:19). Tällainen toiminta nähdään merkkinä siitä, ettei usko ja seurakuntayhteys ole aito, vaan johtaa hajaannukseen ja harhaan (Juud. 1:18–19). Siksi Raamatun linja on selvä: tällaiset tulee tunnistaa ja karttaa, jotta seurakunnan usko ja yhteys säilyvät.
Eli olo keittiöryhmässäkin voi käydä tukalaksi.
Ei käy <3
Raamatussa kulkevat rinnakkain (eivät toisiaan poissulkevina):-selvä kehotus varoittaa ja tarvittaessa ottaa etäisyyttä
-yhtä selvästi rakkaus eksynyttä kohtaan
“Jos joku teistä eksyy totuudesta ja joku hänet palauttaa, niin hän pelastaa hänen sielunsa kuolemasta…” (Jaak. 5:19–20)
“Veljet, jos joku joutuu rikkomukseen, ojentakaa häntä sävyisyyden hengessä…” (Gal. 6:1)
“Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä… ehkäpä Jumala antaa heille mielenmuutoksen” (2. Tim. 2:24–25)
“Älkää pitäkö häntä vihollisena, vaan neuvokaa kuin veljeä” (2. Tess. 3:15)
Kuinka kauan oletat, että sinuun suhtaudutaan kuin sisareen tai veljeen, jos et ota vaarin noista rakkaudella annetuista neuvoista?
En osaa valitettavasti vastata tähän, kun ei ole tullut tällaista tapausta itsellä vastaan.
-vl
Mutta sinunkin käsityksesi mukaan jossain vaiheessa siirrytään tuohon "karttamiseen"?
Ei meillä karteta ketään sosiaalisesti. Tuo karttaminen tuossa on hengellistä varomista. Tavallan oman uskon suojelua, ettei ala liikaa kuunnella uskonasioissa häntä, joka selvästi ajattelee vastoin Raamatun opetusta.
Eli aina kaikki on tervetulleita seuroihin ja normaalisti jutellaan heille.
-sama vl
Uskon, että seuroihin tulleita ulkopuolisia kohdellaan ystävällisesti. Eiväthän he ole erityinen uhka liikkeen opin yhtenäisyydelle.
Tilanne on toinen, jos joku omaan joukkoon kuuluva alkaa esittää näkemyksiä, jotka poikkeavat siitä miten ennen on uskottu.
Siinä on käsittääkseni ollut kaksi mahdollisuutta. Eri mieltä oleva on nöytynyt parannuksen askelille (=myöntänyt olleensa väärässä) tai hän on lähtenyt enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti liikkeestä. Näin yhteisön opillinen yhtenäisyys on säilynyt.
Jos nykyään on toisin ja yhteisössä sallitaan julkisesti erilaisia mielipiteitä esim. sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista tai ehkäisyn käytöstä tai muista opillisista asioista, niin sitten tilanne on toinen kuin aiemmin. Ja silloin siellä keittiöryhmässäkään ei tule tukalaa sille, joka uskoo toisin kuin ennen on uskottu. Dokumentin nuori vl-pariskunta ei vaikuttanut olevan ihan varma, että tällainen muutos olisi tapahtunut.
Kyllä kaikenlaiset mielipiteet sallitaan. Mutta jos puhutaan uskonkäsityksestä, niin silloin sen, joka on eri mieltä kuin muut uskovaiset, on vain hyväksyttävä se, että hän uskoo eri tavalla. Hän on silloin luopunut (entisestä) uskostaan. Hän voi ilman muuta osallistua arkiseen toimintaan, mutta esim. Pyhäkoulun tai raamattuluokan opettajana hän ei voi toimia.
Kaikki toivovat, että hän jatkaa seuroissa käymistä, ja rukoilevat että hän saisi vielä palaamisen armon.
Miten muuten siihen suhtauduttaisiin, jos joku tällainen eri tavalla uskova jatkaisi seuroissa käymistä ja seurakuntapäivillä ja muissa keskustelutilaisuuksissa käyttäisi säännöllisesti puheenvuoroja, joissa Raamatun tekstien avulla pyrkisi osoittamaan, että hänen opilliset näkemyksensä ovat ihan hyvin perusteltavissa? Olisiko se ihan ok? Entä jos näitä eri tavalla uskovia olisi useampia?
Vierailija kirjoitti:
Huomaan, että yrität vilpittömästi vedota ja selittää omaa ajatteluasi. Kiitos siitä.
Keskusteltaessa uskonasioista on mahdotonta olla vetoamatta Raamattuun, joka on uskon ylin ohje. Siksi minä en voi mitenkään kunnolla vastata sinulle, kun viestissäsi kielsit Raamatun sanoman käyttämisen.
Voin vain sanoa, että kyllä, uskon lujasti juuri tuohon Raamatun Jumalaan, jonka koen oleva Rakas Taivaan Isä. Minulle ja kaikille ihmisille.
Maallinen, tavallinen perheen isä ohjaa lastaan ja asettaa rajat, kertoo miten eletään ihmisiksi. Mitä voi tehdä ja mitä ei voi. Ei lapsi voi ajatella, että teenpä ihan mitä vain, niin isä vain silittää ja kehuu.
Ihan samalla tavalla myös Taivaan Isä antaa ohjeita ja neuvoja Raamatussa. Ne on tarkoitettu noudatettaviksi.
Olen pahoillani etten ihan ymmärrä oliko viestissäsi joku tietty kysymys, johon toivoit vastausta tai joku asia, jonka ajattelet olevan vastoin Raamatun ohjeita meidän porukassa?
Kyllä, Raamattu antaa neuvoja. Harmillisesti, sieltä ei löydy lähes mitään niistä ”neuvoista”, joita VL:t pitävät määräävinä uskon mittareina. Ja joilla he vetävät rajaa ”maailmallisiin” ja epäuskoisiin ihmisiin. Se on hirvittävän surullista.
Vierailija kirjoitti:
Vl-liike tarvitsisi uskonpuhdistuksen, se ei opeta edes niin kuin leastadius opetti.
Tämä on ihan totta. Minulla on jossain Laestadiuksen lainaus, jossa hän mm. sanoo, että baptisteissa on enemmän tosi uskovia kuin kirkossa (ev.lut.). Kääntyisi oikeasti varmasti haudassaan, jos tietäisi, mitä hänen nimeään kantava liike julistaa.
Kiinnostava seikka, että vl-liikkeestä on mennyt ja valuu edelleen jonkin verran porukkaa katoliseen kirkkoon.
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava seikka, että vl-liikkeestä on mennyt ja valuu edelleen jonkin verran porukkaa katoliseen kirkkoon.
Tiedätkö miksi näin? Minäkin törmäsin jossain netissä johonkuhun, joka oli tällaisen ratkaisun tehnyt. En muista mikä tähän oli johtanut vai kertoikokaan hän sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava seikka, että vl-liikkeestä on mennyt ja valuu edelleen jonkin verran porukkaa katoliseen kirkkoon.
Tiedätkö miksi näin? Minäkin törmäsin jossain netissä johonkuhun, joka oli tällaisen ratkaisun tehnyt. En muista mikä tähän oli johtanut vai kertoikokaan hän sitä.
En tiedä mutta jotain arveluja on. Liittyy todennäköisesti traditioon, katolinen kirkko on myös se alkuperäinen kirkko (kuten ortodoksikirkko). Siinä nähdään varmaan tietynlaista arvoa ja vakautta. Protestantit tykkää helposti vähän leimata katolista kirkkoa mutta se sisältää oikeasti hienoa ja arvokasta perinnettä ja käytäntöjä, oppia ja sanomaa. Ihan eri tasolla kuin luterilaisessa kirkoissa yleensä tai vl-opissa. Sinänsä ymmärtää miksi vetää puoleensa, hengellinen perintö ja kulttuuri on erittäin rikasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava seikka, että vl-liikkeestä on mennyt ja valuu edelleen jonkin verran porukkaa katoliseen kirkkoon.
Tiedätkö miksi näin? Minäkin törmäsin jossain netissä johonkuhun, joka oli tällaisen ratkaisun tehnyt. En muista mikä tähän oli johtanut vai kertoikokaan hän sitä.
En tiedä mutta jotain arveluja on. Liittyy todennäköisesti traditioon, katolinen kirkko on myös se alkuperäinen kirkko (kuten ortodoksikirkko). Siinä nähdään varmaan tietynlaista arvoa ja vakautta. Protestantit tykkää helposti vähän leimata katolista kirkkoa mutta se sisältää oikeasti hienoa ja arvokasta perinnettä ja käytäntöjä, oppia ja sanomaa. Ihan eri tasolla kuin luterilaisessa kirkoissa yleensä tai vl-opissa. Sinänsä ymmärtää miksi vetää puoleensa, hengellinen perintö ja kulttuuri on erittäin rikasta.
Onhan se hupaisaa, kun lestadiolaiset ovat nimenomaan luterilainen herätysliike. Mutta suurin osa vl-nuorista taitaa muutenkin ”kieltää uskonsa”, joten ei ihme että eroajia on moneen suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava seikka, että vl-liikkeestä on mennyt ja valuu edelleen jonkin verran porukkaa katoliseen kirkkoon.
Tiedätkö miksi näin? Minäkin törmäsin jossain netissä johonkuhun, joka oli tällaisen ratkaisun tehnyt. En muista mikä tähän oli johtanut vai kertoikokaan hän sitä.
En tiedä mutta jotain arveluja on. Liittyy todennäköisesti traditioon, katolinen kirkko on myös se alkuperäinen kirkko (kuten ortodoksikirkko). Siinä nähdään varmaan tietynlaista arvoa ja vakautta. Protestantit tykkää helposti vähän leimata katolista kirkkoa mutta se sisältää oikeasti hienoa ja arvokasta perinnettä ja käytäntöjä, oppia ja sanomaa. Ihan eri tasolla kuin luterilaisessa kirkoissa yleensä tai vl-opissa. Sinänsä ymmärtää miksi vetää puoleensa, hengellinen perintö ja kulttuuri on erittäin rikasta.
Tälläkin palstalla on vl-oppia kritisoitu perinteistä ja käytänteistä mutta katolisen kirkon kohdalla ne tuntuvatkin olevan hieno juttu. Katolilaisuudessa pelastus perustuu tekoihin ja ripittäytymiseen. Pahalta tuntui nähdä Vatikaanissa, kun ihmiset jonottivat päästäkseen suutelemaan kultaisen Pietari-patsaan isovarvasta varmistaakseen taivaspaikkansa (ketään eivät tartuntataudit tuntuneet huolettavan). Patsaan kädessähän ovat taivaan valtakunnan avaimet. Olen oleskellut Italiassa sen verran, että olen oppinut arvostamaan siellä nähtävää perhekeskeisyyttä, isojen perheiden ja lasten arvostamista - sekularisoituneessa Suomessa suurperheet ovat lähinnä kritiikin ja naurun kohde. Samoin arvostan sitä, että kun pienissäkin kylissä saattaa olla isokokoinen krusifiksi keskellä kylää, se saa olla rauhassa. Kuvitelkaapa, millaisen kohtelun sellainen Suomessa saisi. Katolilaiset arvostavat uskontoaan, Suomen ev.lut. kirkko on kuin uppoava laiva yrittäessään kaikkia miellyttää.
Mutta sinunkin käsityksesi mukaan jossain vaiheessa siirrytään tuohon "karttamiseen"?