Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.
Harmillisesti vanha ketju on lukittu.
Jännityksellä odotan, milloin Ollen ja Eevan vauva syntyy. Ja nimiasioista innostuneena mietin toki pienokaisen nimeä. Mahtaakohan alkaa E-kirjaimella (kun aiempien lasten nimet alkavat kirjaimilla a, e ja a).
Onnea vielä vauvasta, Olle ja Eeva, lapsi on aina lahja! <3
Ap
Kommentit (682)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava seikka, että vl-liikkeestä on mennyt ja valuu edelleen jonkin verran porukkaa katoliseen kirkkoon.
Tiedätkö miksi näin? Minäkin törmäsin jossain netissä johonkuhun, joka oli tällaisen ratkaisun tehnyt. En muista mikä tähän oli johtanut vai kertoikokaan hän sitä.
En tiedä mutta jotain arveluja on. Liittyy todennäköisesti traditioon, katolinen kirkko on myös se alkuperäinen kirkko (kuten ortodoksikirkko). Siinä nähdään varmaan tietynlaista arvoa ja vakautta. Protestantit tykkää helposti vähän leimata katolista kirkkoa mutta se sisältää oikeasti hienoa ja arvokasta perinnettä ja käytäntöjä, oppia ja sanomaa. Ihan eri tasolla kuin luterilaisessa kirkoissa yleensä tai vl-opissa. Sinänsä ymmärtää miksi vetää puoleensa, hengellinen perintö ja kulttuuri on erittäin rikasta.
Tälläkin palstalla on vl-oppia kritisoitu perinteistä ja käytänteistä mutta katolisen kirkon kohdalla ne tuntuvatkin olevan hieno juttu. Katolilaisuudessa pelastus perustuu tekoihin ja ripittäytymiseen. Pahalta tuntui nähdä Vatikaanissa, kun ihmiset jonottivat päästäkseen suutelemaan kultaisen Pietari-patsaan isovarvasta varmistaakseen taivaspaikkansa (ketään eivät tartuntataudit tuntuneet huolettavan). Patsaan kädessähän ovat taivaan valtakunnan avaimet. Olen oleskellut Italiassa sen verran, että olen oppinut arvostamaan siellä nähtävää perhekeskeisyyttä, isojen perheiden ja lasten arvostamista - sekularisoituneessa Suomessa suurperheet ovat lähinnä kritiikin ja naurun kohde. Samoin arvostan sitä, että kun pienissäkin kylissä saattaa olla isokokoinen krusifiksi keskellä kylää, se saa olla rauhassa. Kuvitelkaapa, millaisen kohtelun sellainen Suomessa saisi. Katolilaiset arvostavat uskontoaan, Suomen ev.lut. kirkko on kuin uppoava laiva yrittäessään kaikkia miellyttää.
Katolisessa Italiassa on maailman matalimpiin kuuluva syntyvyys. Että vertaaminen vanhoillislestadiolaisiin ontuu kyllä pahasti. Perhekeskeisyys ei tarkoita, että Italia olisi hyvä maa perheen perustamiseen puhumattakaan suurperheille.
Katoliset ei ota selvästikään suhtaudu uskontonsa oppeihin kuten vanhoillislestadiolaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuossa ei vaan ole mitään hyvää. Katsokaa esim tuhkimotarinoita Minna Pietarinen. Hän oli synnytyskone. Nykyään ex lestadiolainen ja taiteilija.
En ole vl, mutta minusta on todella mautonta sanoa ketään ihmistä synnytyskoneeksi. Ihminen ei ole kone.
Nykyisin vl-liikkeeseen kuuluvilla on täysi vapaus valita, haluaako kuulua liikkeeseen vai ei. Ketään ei pakoteta olemaan liikkeen jäsen ja perheellistymään. Saa elää yksinkin ja olla vl tai olla kuulumatta liikkeeseen.
Kyllähän lain mukaan saa kuulua tai olla kuulumatta uskontoon, mutta vl-perheissä ei todellakaan lapset saa kyseenalaistaa uskontoa. Jos lähtee uskonnosta, niin siinä saa heittää hyvästit koko perheeseen. Vl-lapset joutuvat pakotettuna toimimaan lapsenvahtina ja itse ei saa riittävästi huomiota vanhemmiltaan kun lapsia on niin paljon.
ja kyllä tuollainen lasten määrä tekee synnytyskoneen. Harva nainen oikeasti haluaa niin montaa lasta mutta isä painostaa siihen. Lisäksi todella monen lapsen synnyttäminen on myös epäterveellistä.
Laestadius:
Ja vielä tänäkin päivänä voi olla tarpeellista toistaa ja selittää samat sanat,
kun kristillisyys ei ole ainoastaan sekoitettu ja poljettu monien puolueitten ja
lahkojen kautta, jotka ovat niin kuin sidottu nauta kirjaimen pakon alla, ja
2L.L.Læstadius: Tarkastussaarna Sorselessa 1844 / suomennos
sanovat: “Minä olen kalvinilainen, minä olen luterilainen, minä olen pietisti,
minä olen kveekari, minä olen herrnhutilainen, minä olen uuslukija, minä olen
vanhalukija. Luuletkos Jumalan Hengen antavan sitoa itsensä kirjaimeen tai
ulkonaiseen tunnustukseen? Luuletkos, että oikea kristitty antaa sitoa itsensä
kiinni kuolleeseen kirjaimeen, niin kuin koira sidotaan kiinni muurintolppaan?
Luuletko, että Jumala ei voi herättää turkkilaista ja pakanaa, yhtä hyvin kuin
hän herättää luterilaisen tai kveekarin hirveästä synnin unesta vakavasti
etsimään armoa. Minä sanon teille, että Jumala on voimallinen herättämään
Aabrahamille lapsia näistä kivistä. Niin Johannes sanoi juutalaisille, jotka
myös luulivat olevansa oikeassa opissa lain ja kirjaimen pakossa. Ja jos
Paavali nousisi ylös tänä päivänä kristillisyyden kirkkaasta aamusta, eli jos
Johannes Kastaja heräisi kristillisyyden ensimmäisestä liekistä, eli jos yksi
Luther nostaisi päänsä pian sammuneesta kristillisyyden iltahämärästä,
arvaattekos, mitä näillä miehillä olisi sanottavaa, kun he saisivat nähdä koko
kristikunnan rikki hajonneena niin moniin eri lahkoihin ja puolueisiin, joista
kaikki ja joka ainoa uskovat olevansa oikeassa opissa? He varmaankin
valittaisivat enemmän kuin yhden kerran, ja vuodattaisivat katkeria
kyyneleitä sen hirmuisen sokeuden tähden, ja sen järkyttävän pimeyden
tähden, jolla sielunvihollinen on ympäröinyt ja pettänyt koko sokean
maailmanjoukon, joka vaeltaa niin kuin sikalauma, jota sudet ajavat takaa
alas pohjattomuuteen, eli vangittuna ja kiedottuna saatanan verkkoihin,
kuolleen kirjaimen raskaan rautaikeen alle. En tahdo sanoa kaikkea, mitä
ajattelen siitä hirmuisesta orjuudesta, jonka alla viekas vihollinen pitää
ihmisraukkojen omiatuntoja painettuna kirjaimen pakon alle. Siitä tulee
iankaikkinen orjuus.
Laestadius:
Juuri tässä saatanan orjuudessa moni, jolla on hellä omatunto, näivettyy,
koska hän ensimmäisen heräyksen jälkeen alkaa punnita sanoja ja hieroa
kirjainta. Silloin syntyy puolueita. Silloin tulee lahkoja ja hajaannuksia opissa.
Silloin tulee ydin kristillisyydestä hävitetyksi. Elämä ja henki sammuu. Elävä
usko tulee kuolleeksi kirjaimen uskoksi. Rakkaus Jumalaan tulee
teeskentelijän kaavuksi. Hengellinen ylpeys, sietämätön saatanan haju ja
löyhkä, joka saastuttaa kalliisti lunastetun sielun ulkokullaisuuden myrkyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava seikka, että vl-liikkeestä on mennyt ja valuu edelleen jonkin verran porukkaa katoliseen kirkkoon.
Tiedätkö miksi näin? Minäkin törmäsin jossain netissä johonkuhun, joka oli tällaisen ratkaisun tehnyt. En muista mikä tähän oli johtanut vai kertoikokaan hän sitä.
En tiedä mutta jotain arveluja on. Liittyy todennäköisesti traditioon, katolinen kirkko on myös se alkuperäinen kirkko (kuten ortodoksikirkko). Siinä nähdään varmaan tietynlaista arvoa ja vakautta. Protestantit tykkää helposti vähän leimata katolista kirkkoa mutta se sisältää oikeasti hienoa ja arvokasta perinnettä ja käytäntöjä, oppia ja sanomaa. Ihan eri tasolla kuin luterilaisessa kirkoissa yleensä tai vl-opissa. Sinänsä ymmärtää miksi vetää puoleensa, hengellinen perintö ja kulttuuri on erittäin rikasta.
Tälläkin palstalla on vl-oppia kritisoitu perinteistä ja käytänteistä mutta katolisen kirkon kohdalla ne tuntuvatkin olevan hieno juttu. Katolilaisuudessa pelastus perustuu tekoihin ja ripittäytymiseen. Pahalta tuntui nähdä Vatikaanissa, kun ihmiset jonottivat päästäkseen suutelemaan kultaisen Pietari-patsaan isovarvasta varmistaakseen taivaspaikkansa (ketään eivät tartuntataudit tuntuneet huolettavan). Patsaan kädessähän ovat taivaan valtakunnan avaimet. Olen oleskellut Italiassa sen verran, että olen oppinut arvostamaan siellä nähtävää perhekeskeisyyttä, isojen perheiden ja lasten arvostamista - sekularisoituneessa Suomessa suurperheet ovat lähinnä kritiikin ja naurun kohde. Samoin arvostan sitä, että kun pienissäkin kylissä saattaa olla isokokoinen krusifiksi keskellä kylää, se saa olla rauhassa. Kuvitelkaapa, millaisen kohtelun sellainen Suomessa saisi. Katolilaiset arvostavat uskontoaan, Suomen ev.lut. kirkko on kuin uppoava laiva yrittäessään kaikkia miellyttää.
Katolisessa Italiassa on maailman matalimpiin kuuluva syntyvyys. Että vertaaminen vanhoillislestadiolaisiin ontuu kyllä pahasti. Perhekeskeisyys ei tarkoita, että Italia olisi hyvä maa perheen perustamiseen puhumattakaan suurperheille.
Katoliset ei ota selvästikään suhtaudu uskontonsa oppeihin kuten vanhoillislestadiolaiset.
Sinä kumoat kaikki minun esittämäni tosiasiat, mutta et perustele yhtään väittämääsi. 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava seikka, että vl-liikkeestä on mennyt ja valuu edelleen jonkin verran porukkaa katoliseen kirkkoon.
Tiedätkö miksi näin? Minäkin törmäsin jossain netissä johonkuhun, joka oli tällaisen ratkaisun tehnyt. En muista mikä tähän oli johtanut vai kertoikokaan hän sitä.
En tiedä mutta jotain arveluja on. Liittyy todennäköisesti traditioon, katolinen kirkko on myös se alkuperäinen kirkko (kuten ortodoksikirkko). Siinä nähdään varmaan tietynlaista arvoa ja vakautta. Protestantit tykkää helposti vähän leimata katolista kirkkoa mutta se sisältää oikeasti hienoa ja arvokasta perinnettä ja käytäntöjä, oppia ja sanomaa. Ihan eri tasolla kuin luterilaisessa kirkoissa yleensä tai vl-opissa. Sinänsä ymmärtää miksi vetää puoleensa, hengellinen perintö ja kulttuuri on erittäin rikasta.
Tälläkin palstalla on vl-oppia kritisoitu perinteistä ja käytänteistä mutta katolisen kirkon kohdalla ne tuntuvatkin olevan hieno juttu. Katolilaisuudessa pelastus perustuu tekoihin ja ripittäytymiseen. Pahalta tuntui nähdä Vatikaanissa, kun ihmiset jonottivat päästäkseen suutelemaan kultaisen Pietari-patsaan isovarvasta varmistaakseen taivaspaikkansa (ketään eivät tartuntataudit tuntuneet huolettavan). Patsaan kädessähän ovat taivaan valtakunnan avaimet. Olen oleskellut Italiassa sen verran, että olen oppinut arvostamaan siellä nähtävää perhekeskeisyyttä, isojen perheiden ja lasten arvostamista - sekularisoituneessa Suomessa suurperheet ovat lähinnä kritiikin ja naurun kohde. Samoin arvostan sitä, että kun pienissäkin kylissä saattaa olla isokokoinen krusifiksi keskellä kylää, se saa olla rauhassa. Kuvitelkaapa, millaisen kohtelun sellainen Suomessa saisi. Katolilaiset arvostavat uskontoaan, Suomen ev.lut. kirkko on kuin uppoava laiva yrittäessään kaikkia miellyttää.
Katolisessa Italiassa on maailman matalimpiin kuuluva syntyvyys. Että vertaaminen vanhoillislestadiolaisiin ontuu kyllä pahasti. Perhekeskeisyys ei tarkoita, että Italia olisi hyvä maa perheen perustamiseen puhumattakaan suurperheille.
Katoliset ei ota selvästikään suhtaudu uskontonsa oppeihin kuten vanhoillislestadiolaiset.
Sinä kumoat kaikki minun esittämäni tosiasiat, mutta et perustele yhtään väittämääsi. 😅
Öö, miten niin. Juurihan kerroin faktoja perusteluksi. Mitä oikein kaipaat, kun faktat ei riitä sinulle? Italia on todella matalan syntyvyyden maa, ei mikään suurperheiden maa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava seikka, että vl-liikkeestä on mennyt ja valuu edelleen jonkin verran porukkaa katoliseen kirkkoon.
Tiedätkö miksi näin? Minäkin törmäsin jossain netissä johonkuhun, joka oli tällaisen ratkaisun tehnyt. En muista mikä tähän oli johtanut vai kertoikokaan hän sitä.
En tiedä mutta jotain arveluja on. Liittyy todennäköisesti traditioon, katolinen kirkko on myös se alkuperäinen kirkko (kuten ortodoksikirkko). Siinä nähdään varmaan tietynlaista arvoa ja vakautta. Protestantit tykkää helposti vähän leimata katolista kirkkoa mutta se sisältää oikeasti hienoa ja arvokasta perinnettä ja käytäntöjä, oppia ja sanomaa. Ihan eri tasolla kuin luterilaisessa kirkoissa yleensä tai vl-opissa. Sinänsä ymmärtää miksi vetää puoleensa, hengellinen perintö ja kulttuuri on erittäin rikasta.
Tälläkin palstalla on vl-oppia kritisoitu perinteistä ja käytänteistä mutta katolisen kirkon kohdalla ne tuntuvatkin olevan hieno juttu. Katolilaisuudessa pelastus perustuu tekoihin ja ripittäytymiseen. Pahalta tuntui nähdä Vatikaanissa, kun ihmiset jonottivat päästäkseen suutelemaan kultaisen Pietari-patsaan isovarvasta varmistaakseen taivaspaikkansa (ketään eivät tartuntataudit tuntuneet huolettavan). Patsaan kädessähän ovat taivaan valtakunnan avaimet. Olen oleskellut Italiassa sen verran, että olen oppinut arvostamaan siellä nähtävää perhekeskeisyyttä, isojen perheiden ja lasten arvostamista - sekularisoituneessa Suomessa suurperheet ovat lähinnä kritiikin ja naurun kohde. Samoin arvostan sitä, että kun pienissäkin kylissä saattaa olla isokokoinen krusifiksi keskellä kylää, se saa olla rauhassa. Kuvitelkaapa, millaisen kohtelun sellainen Suomessa saisi. Katolilaiset arvostavat uskontoaan, Suomen ev.lut. kirkko on kuin uppoava laiva yrittäessään kaikkia miellyttää.
Katolisessa Italiassa on maailman matalimpiin kuuluva syntyvyys. Että vertaaminen vanhoillislestadiolaisiin ontuu kyllä pahasti. Perhekeskeisyys ei tarkoita, että Italia olisi hyvä maa perheen perustamiseen puhumattakaan suurperheille.
Katoliset ei ota selvästikään suhtaudu uskontonsa oppeihin kuten vanhoillislestadiolaiset.
Miksi faktat saa taas alapeukkua? Italia on heikko vertailukohta jos haluaa korostaa suurperheitä, sillä niitä on Italiassa ihan Euroopankin mittakaavassa vähän ja syntyvyys ollut surkealla tasolla jo vuosikymmenien ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava seikka, että vl-liikkeestä on mennyt ja valuu edelleen jonkin verran porukkaa katoliseen kirkkoon.
Tiedätkö miksi näin? Minäkin törmäsin jossain netissä johonkuhun, joka oli tällaisen ratkaisun tehnyt. En muista mikä tähän oli johtanut vai kertoikokaan hän sitä.
En tiedä mutta jotain arveluja on. Liittyy todennäköisesti traditioon, katolinen kirkko on myös se alkuperäinen kirkko (kuten ortodoksikirkko). Siinä nähdään varmaan tietynlaista arvoa ja vakautta. Protestantit tykkää helposti vähän leimata katolista kirkkoa mutta se sisältää oikeasti hienoa ja arvokasta perinnettä ja käytäntöjä, oppia ja sanomaa. Ihan eri tasolla kuin luterilaisessa kirkoissa yleensä tai vl-opissa. Sinänsä ymmärtää miksi vetää puoleensa, hengellinen perintö ja kulttuuri on erittäin rikasta.
Tälläkin palstalla on vl-oppia kritisoitu perinteistä ja käytänteistä mutta katolisen kirkon kohdalla ne tuntuvatkin olevan hieno juttu. Katolilaisuudessa pelastus perustuu tekoihin ja ripittäytymiseen. Pahalta tuntui nähdä Vatikaanissa, kun ihmiset jonottivat päästäkseen suutelemaan kultaisen Pietari-patsaan isovarvasta varmistaakseen taivaspaikkansa (ketään eivät tartuntataudit tuntuneet huolettavan). Patsaan kädessähän ovat taivaan valtakunnan avaimet. Olen oleskellut Italiassa sen verran, että olen oppinut arvostamaan siellä nähtävää perhekeskeisyyttä, isojen perheiden ja lasten arvostamista - sekularisoituneessa Suomessa suurperheet ovat lähinnä kritiikin ja naurun kohde. Samoin arvostan sitä, että kun pienissäkin kylissä saattaa olla isokokoinen krusifiksi keskellä kylää, se saa olla rauhassa. Kuvitelkaapa, millaisen kohtelun sellainen Suomessa saisi. Katolilaiset arvostavat uskontoaan, Suomen ev.lut. kirkko on kuin uppoava laiva yrittäessään kaikkia miellyttää.
Katolisessa Italiassa on maailman matalimpiin kuuluva syntyvyys. Että vertaaminen vanhoillislestadiolaisiin ontuu kyllä pahasti. Perhekeskeisyys ei tarkoita, että Italia olisi hyvä maa perheen perustamiseen puhumattakaan suurperheille.
Katoliset ei ota selvästikään suhtaudu uskontonsa oppeihin kuten vanhoillislestadiolaiset.
Sinä kumoat kaikki minun esittämäni tosiasiat, mutta et perustele yhtään väittämääsi. 😅
Öö, miten niin. Juurihan kerroin faktoja perusteluksi. Mitä oikein kaipaat, kun faktat ei riitä sinulle? Italia on todella matalan syntyvyyden maa, ei mikään suurperheiden maa.
Sekä Italia että Suomi ovat alhaisen syntyvyyden maita mutta molemmissa on silti suurperheitä (kokemusta on kummastakin maasta). Suhtautuminen suurperheisiin poikkeaa kuitenkin toisistaan näissä kahdessa maassa. Samoin suhtautuminen vanhuuteen ja vanhuksiin on erilaista. Italiassa perheyhteys toimii kun taas Suomessa toimii erään uutisen mukaan periaate, että hevosta ei saa jättää yksin mutta vanhuksen saa.
Täytyy sanoa vielä, että vaikka arvostelen vl-liikkeen monia asioita, niin arvostan myös monia asioita yhteisössä. Yhteisössä on paljon vilpittömiä erittäin mukavia ihmisiä ja paljon hyviä asioita muutenkin. Opilliset asiat ja vahingolliset käytännöt ja asenteet pitäisi silti olla keskustelun alla liikkeen sisällä. Avoimesti ja rehellisesti.
Moni vl ei taida oikeastaan ajatella kovin suurella tarkkuudella opillisia kysymyksiä, uskoo vaan ja elää elämäänsä. Eikä sekään sinänsä väärin ole.
Mutta kuinka moni pystyisi aidosti uskomaan Jumalaan, joka kaikkivoipana pelastaisi vain 0,0001% ihmisistä? Tätä seikkaa vaan moni taitaa kieltäytyä ajattelemasta. Lisäksi voidaan ajatella, että jos totuus monissa asioissa olisi niin kuin vl-opissa sanotaan, aivan varmasti se lukisi hyvin tarkasti Raamatussa, niin ettei tulkinnoille olisi tarvetta ja sijaa. Ehkä Raamattu ei ole niin spesifi monissa asioissa, koska ihmisen on tarkoitus käyttää omaa ajattelua, sitä järkeäkin, joka on sekin ihmiselle annettu? …
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava seikka, että vl-liikkeestä on mennyt ja valuu edelleen jonkin verran porukkaa katoliseen kirkkoon.
Tiedätkö miksi näin? Minäkin törmäsin jossain netissä johonkuhun, joka oli tällaisen ratkaisun tehnyt. En muista mikä tähän oli johtanut vai kertoikokaan hän sitä.
En tiedä mutta jotain arveluja on. Liittyy todennäköisesti traditioon, katolinen kirkko on myös se alkuperäinen kirkko (kuten ortodoksikirkko). Siinä nähdään varmaan tietynlaista arvoa ja vakautta. Protestantit tykkää helposti vähän leimata katolista kirkkoa mutta se sisältää oikeasti hienoa ja arvokasta perinnettä ja käytäntöjä, oppia ja sanomaa. Ihan eri tasolla kuin luterilaisessa kirkoissa yleensä tai vl-opissa. Sinänsä ymmärtää miksi vetää puoleensa, hengellinen perintö ja kulttuuri on erittäin rikasta.
Tälläkin palstalla on vl-oppia kritisoitu perinteistä ja käytänteistä mutta katolisen kirkon kohdalla ne tuntuvatkin olevan hieno juttu. Katolilaisuudessa pelastus perustuu tekoihin ja ripittäytymiseen. Pahalta tuntui nähdä Vatikaanissa, kun ihmiset jonottivat päästäkseen suutelemaan kultaisen Pietari-patsaan isovarvasta varmistaakseen taivaspaikkansa (ketään eivät tartuntataudit tuntuneet huolettavan). Patsaan kädessähän ovat taivaan valtakunnan avaimet. Olen oleskellut Italiassa sen verran, että olen oppinut arvostamaan siellä nähtävää perhekeskeisyyttä, isojen perheiden ja lasten arvostamista - sekularisoituneessa Suomessa suurperheet ovat lähinnä kritiikin ja naurun kohde. Samoin arvostan sitä, että kun pienissäkin kylissä saattaa olla isokokoinen krusifiksi keskellä kylää, se saa olla rauhassa. Kuvitelkaapa, millaisen kohtelun sellainen Suomessa saisi. Katolilaiset arvostavat uskontoaan, Suomen ev.lut. kirkko on kuin uppoava laiva yrittäessään kaikkia miellyttää.
Katolisessa Italiassa on maailman matalimpiin kuuluva syntyvyys. Että vertaaminen vanhoillislestadiolaisiin ontuu kyllä pahasti. Perhekeskeisyys ei tarkoita, että Italia olisi hyvä maa perheen perustamiseen puhumattakaan suurperheille.
Katoliset ei ota selvästikään suhtaudu uskontonsa oppeihin kuten vanhoillislestadiolaiset.
Sinä kumoat kaikki minun esittämäni tosiasiat, mutta et perustele yhtään väittämääsi. 😅
Öö, miten niin. Juurihan kerroin faktoja perusteluksi. Mitä oikein kaipaat, kun faktat ei riitä sinulle? Italia on todella matalan syntyvyyden maa, ei mikään suurperheiden maa.
Sekä Italia että Suomi ovat alhaisen syntyvyyden maita mutta molemmissa on silti suurperheitä (kokemusta on kummastakin maasta). Suhtautuminen suurperheisiin poikkeaa kuitenkin toisistaan näissä kahdessa maassa. Samoin suhtautuminen vanhuuteen ja vanhuksiin on erilaista. Italiassa perheyhteys toimii kun taas Suomessa toimii erään uutisen mukaan periaate, että hevosta ei saa jättää yksin mutta vanhuksen saa.
En yhtään epäile lämpimiä ja tiiviitä perhesuhteita, mutta se poikkeaa todella paljon vl-yhteisöstä siinä, että siinä missä vl-kulttuuri kannustaa suurperheen perustamiseen, Italiassa suunta on ihan toimen.
Syntyvät lapset saavat toki huomiota ja lämmintä suhtautumista osakseen, mutta se ei syntyvyyttä ole nostanut.
Ihmiset ei myöskään noudata katolisen kirkon oppeja ehkäisystä, ei ole noudattaneet enää aikoihin. Sekin poikkeaa vl-uskosta, sillä vanhoillislestadiolaiset pääsääntöisesti noudattavat liikkeen oppeja edelleen asiassa.
Katolisuus ei nykyään myöskään opeta, että pelastus löytyy vain katolisesta kirkosta. Vaikeaa siis löytää oikein mitään, mitä voi verrata vl-yhteisöön.
Vl-liike kannustaa suurperheen perustamiseen koska ehkäisy nähdään lähes murhaan verrattavana syntinä. Se ei tarkoita, että suuri lapsimäärä nähtäisiin lahjana tai positiivisena asiana automaattisesti. Kyseessä on enemmän autiuden ehtona oleva pakko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava seikka, että vl-liikkeestä on mennyt ja valuu edelleen jonkin verran porukkaa katoliseen kirkkoon.
Tiedätkö miksi näin? Minäkin törmäsin jossain netissä johonkuhun, joka oli tällaisen ratkaisun tehnyt. En muista mikä tähän oli johtanut vai kertoikokaan hän sitä.
En tiedä mutta jotain arveluja on. Liittyy todennäköisesti traditioon, katolinen kirkko on myös se alkuperäinen kirkko (kuten ortodoksikirkko). Siinä nähdään varmaan tietynlaista arvoa ja vakautta. Protestantit tykkää helposti vähän leimata katolista kirkkoa mutta se sisältää oikeasti hienoa ja arvokasta perinnettä ja käytäntöjä, oppia ja sanomaa. Ihan eri tasolla kuin luterilaisessa kirkoissa yleensä tai vl-opissa. Sinänsä ymmärtää miksi vetää puoleensa, hengellinen perintö ja kulttuuri on erittäin rikasta.
Tälläkin palstalla on vl-oppia kritisoitu perinteistä ja käytänteistä mutta katolisen kirkon kohdalla ne tuntuvatkin olevan hieno juttu. Katolilaisuudessa pelastus perustuu tekoihin ja ripittäytymiseen. Pahalta tuntui nähdä Vatikaanissa, kun ihmiset jonottivat päästäkseen suutelemaan kultaisen Pietari-patsaan isovarvasta varmistaakseen taivaspaikkansa (ketään eivät tartuntataudit tuntuneet huolettavan). Patsaan kädessähän ovat taivaan valtakunnan avaimet. Olen oleskellut Italiassa sen verran, että olen oppinut arvostamaan siellä nähtävää perhekeskeisyyttä, isojen perheiden ja lasten arvostamista - sekularisoituneessa Suomessa suurperheet ovat lähinnä kritiikin ja naurun kohde. Samoin arvostan sitä, että kun pienissäkin kylissä saattaa olla isokokoinen krusifiksi keskellä kylää, se saa olla rauhassa. Kuvitelkaapa, millaisen kohtelun sellainen Suomessa saisi. Katolilaiset arvostavat uskontoaan, Suomen ev.lut. kirkko on kuin uppoava laiva yrittäessään kaikkia miellyttää.
Katolisessa Italiassa on maailman matalimpiin kuuluva syntyvyys. Että vertaaminen vanhoillislestadiolaisiin ontuu kyllä pahasti. Perhekeskeisyys ei tarkoita, että Italia olisi hyvä maa perheen perustamiseen puhumattakaan suurperheille.
Katoliset ei ota selvästikään suhtaudu uskontonsa oppeihin kuten vanhoillislestadiolaiset.
Sinä kumoat kaikki minun esittämäni tosiasiat, mutta et perustele yhtään väittämääsi. 😅
Öö, miten niin. Juurihan kerroin faktoja perusteluksi. Mitä oikein kaipaat, kun faktat ei riitä sinulle? Italia on todella matalan syntyvyyden maa, ei mikään suurperheiden maa.
Sekä Italia että Suomi ovat alhaisen syntyvyyden maita mutta molemmissa on silti suurperheitä (kokemusta on kummastakin maasta). Suhtautuminen suurperheisiin poikkeaa kuitenkin toisistaan näissä kahdessa maassa. Samoin suhtautuminen vanhuuteen ja vanhuksiin on erilaista. Italiassa perheyhteys toimii kun taas Suomessa toimii erään uutisen mukaan periaate, että hevosta ei saa jättää yksin mutta vanhuksen saa.
En yhtään epäile lämpimiä ja tiiviitä perhesuhteita, mutta se poikkeaa todella paljon vl-yhteisöstä siinä, että siinä missä vl-kulttuuri kannustaa suurperheen perustamiseen, Italiassa suunta on ihan toimen.
Syntyvät lapset saavat toki huomiota ja lämmintä suhtautumista osakseen, mutta se ei syntyvyyttä ole nostanut.
Ihmiset ei myöskään noudata katolisen kirkon oppeja ehkäisystä, ei ole noudattaneet enää aikoihin. Sekin poikkeaa vl-uskosta, sillä vanhoillislestadiolaiset pääsääntöisesti noudattavat liikkeen oppeja edelleen asiassa.
Katolisuus ei nykyään myöskään opeta, että pelastus löytyy vain katolisesta kirkosta. Vaikeaa siis löytää oikein mitään, mitä voi verrata vl-yhteisöön.
Lisään vielä tähän, että Italiassa suurperheiden osuus lapsiperheistä on Euroopan alhaisimpia. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa suurperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on suurempi.
Myös lapsiperheiden osuus kotitalouksista on ylipäätään Italiassa paljon matalampi kuin Suomessa ja ihan Euroopan heikoimmalla tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vl-liike kannustaa suurperheen perustamiseen koska ehkäisy nähdään lähes murhaan verrattavana syntinä. Se ei tarkoita, että suuri lapsimäärä nähtäisiin lahjana tai positiivisena asiana automaattisesti. Kyseessä on enemmän autiuden ehtona oleva pakko.
Autuuden*
Vierailija kirjoitti:
Vl-liike kannustaa suurperheen perustamiseen koska ehkäisy nähdään lähes murhaan verrattavana syntinä. Se ei tarkoita, että suuri lapsimäärä nähtäisiin lahjana tai positiivisena asiana automaattisesti. Kyseessä on enemmän autiuden ehtona oleva pakko.
Puheissa se nähdään lahjana, ainakin seurapuheissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vl-liike kannustaa suurperheen perustamiseen koska ehkäisy nähdään lähes murhaan verrattavana syntinä. Se ei tarkoita, että suuri lapsimäärä nähtäisiin lahjana tai positiivisena asiana automaattisesti. Kyseessä on enemmän autiuden ehtona oleva pakko.
Puheissa se nähdään lahjana, ainakin seurapuheissa.
Kuten varmasti tiedät, puheet ja käytäntö on usein kaukana toisistaan. Jotkut suhtautuu lahjana, jotkut vaan "välttämättömänä" asiana, jota ei jaksaisi mutta kun pakko. Näkyy sitten lasten kohtelussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vl-liike kannustaa suurperheen perustamiseen koska ehkäisy nähdään lähes murhaan verrattavana syntinä. Se ei tarkoita, että suuri lapsimäärä nähtäisiin lahjana tai positiivisena asiana automaattisesti. Kyseessä on enemmän autiuden ehtona oleva pakko.
Puheissa se nähdään lahjana, ainakin seurapuheissa.
Nimenomaan, suuri lapsilauma nähdään Jumalan suomana runsaana siunauksena ja jos joku perhe saa esim vain yhden lapsen, niin se on automaattisesti surkuttelun aihe (vaikka vanhemmat itse eivät olisi enempää lapsia välttämättä edes halunneet -vaikka sitä nyt ei tietenkään voi ääneen sanoa, vaan pitää olla tyyliin "saimme vain yhden lapsen mutta emme halua napista Jumalalle vaan tyydymme kohtaloomme")
Puheissa pidetään tiettyä narratiivia yllä. Todellisuudessa saatetaan olla vailla kateellisia jos jossain perheessä on vähän lapsia. Tai katkeria, että omassa perheessä on paljon lapsia. Tätä ei varmaan saisi sanoa ääneen, mutta kun on nähnyt kaikenlaista.
Vierailija kirjoitti:
Puheissa pidetään tiettyä narratiivia yllä. Todellisuudessa saatetaan olla vailla kateellisia jos jossain perheessä on vähän lapsia. Tai katkeria, että omassa perheessä on paljon lapsia. Tätä ei varmaan saisi sanoa ääneen, mutta kun on nähnyt kaikenlaista.
Vaikka kateellisia siis.
Laestadius ei missään nimessä tunnistaisi nykyistä vl-liikettä omien ajatustensa tuotokseksi:
Vielä suuren vainon aikana, kun kristittyjen veri virtasi pakanain piilukirveen
alla, oli olemassa aika monta erityistä lahkoa ja puoluetta, joista yksi uskoi
olevansa parempi kuin toinen, vaikka he kaikki taistelivat saman asian
puolesta. Ja vielä enemmän puolueita syntyi vainojen jälkeen. Silloin erityiset
puolueet alkoivat tuomita, nimittämään kerettiläiseksi ja vainoamaan toisiaan.
Yksi sanoi: “Minä olen oikeassa.” Toinen sanoi: “Minä olen oikeassa.” Ja niin
edelleen, kolmas ja neljäs: “Minä olen oikeassa.” Kuka oli oikeassa? Minä
luulen, että se oli oikeassa, joka ei koskaan sekoittanut itseään tuonkaltaisiin
sanariitoihin, vaan piti yksinkertaisesti kiinni Kristuksesta kirjoitetun sanan
mukaisesti. Usein riideltiin hirmuisestivihalla ja kiukulla yhdestä ainoasta
kirjaimesta, joka oli kirjoitettuna uskonkappaleeseen. Kuka oli oikeassa? Ehkä
se, joka vähiten punnitsi sanoja, ja joka kaikkein vähiten oli hieromassa
kirjainta.
Ja vielä tänäkin päivänä on olemassa äärettömän monia puolueita itsessään
luterilaisessa seurakunnassa, jotka kaikki luulevat olevansa oikeassa:
herrnhutilaiset, kveekarit, metodistit, pietistit. Kuka on oikeassa? Kun yksi
tuomitsee toistaan, kuka on oikeassa? Ehkä se, joka vähiten huutaa ja
kerskaa uskonopistaan. Sillä oikea kristillisyys ei koostu tyhjistä sanoista. Se koostuu hengestä ja totuudesta. Se koostuu sisäisestä ihmisestä, joka on
Jumalan mielen jälkeen hengen yhteydessä. Tässä oikeassa kristillisyydessä
ei ole kysymys yhdestä kirjaimesta enemmin tai vähemmin ulkonaisessa
tunnustuksessa, vaan tässä on kysymys sydämen sisäisestä elämästä
yleisessä sovintoarmossa ja yleisen sovintoarmon kautta Kristuksessa.