Taas parisuhteessa jossa mies ei haluakaan lapsia
Ei ole trolli tai minkään sortin miehet vastaan naiset -aloitus. Haen kohtalotovereita ja keskustelua samassa veneessä olleilta tai olevilta. Olen siis 35v nainen jolla on ollut aikuisiässä muutama pidempi vakava parisuhde suunnilleen ikäisteni tai max. 5 vuotta vanhemman miehen kanssa. Jokaisessa näistä suhteista olen ollut alusta asti avoin siitä miten avioliitto ja perhe ovat minulle tärkeitä asioita ja jokainen poikaystävä on alkuun myötäillyt vieressä. Suhdetta kuluu pari vuotta ja asustellaan yhdessä, mutta mies ei ota aiheita koskaan omatoimisesti puheeksi ja on vallan ahdistuneen ja välttelevän oloinen jos yritän viritellä keskustelua, oli se sitten vähemmän suoraan tai ihan suoraankin. Ja kappas, olen taas suhteessa jossa suhde on vakiintunut ja tasainen mutta mies ei halua keskustella tulevaisuudesta ellei suunnittelu koske valleusmatkaa Norjaan tai jotain kivaa puuhastelua. On kova suunnittelemaan projekteja autoonsa tai kavereiden kanssa, mutta ne perhepuheet lentää automaattisesti johonkin epämääräiseen tulevaisuudessa sitten -kansioon.
En vaan enää jaksa. Ikää on sen verran ettei huvita aloittaa koko rumbaa uudestaan ja mahdollisesti vaan löytää itsensä samasta tilanteesta toisen miehen kanssa. Olen kateellinen niille naisille jotka menevät kivuttomasti naimisiin ja saavat lapsia muutaman vuoden sisään kun omalla kohdallani tuntui olevan mahdoton tehtävä.
Kommentit (646)
Mies ei sitä määrää haluaako nainen lapsen. Ei sellaista olla ennen vanhaan mieheltä kyselty,
eikä sitä mieheltä tarvitse kysyä nytkään.
Onneksi nykyään miehet kieltäytyvät tekemästä lapsia suomalaisten naisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos useille ihanille viesteille ja vinkeille. Tämä ketju ja kommentit sai aidosti ajattelemaan ja miettimään ja ero on tapahtunut. En vaan voi olla yhdessä olematta katkera vaikka pahalta tuntuukin. T: aloittaja
Oliko se mies vaan ihan, että ou jees, erotaan sitten?
Harkitsiko edes hetken?
Ap:n kuvitteellinen miesystävä?
Vierailija kirjoitti:
Onneksi nykyään miehet kieltäytyvät tekemästä lapsia suomalaisten naisten kanssa.
Eihän ne tee lapsia ulkomaalaisten naistenkaan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, mulla melkein samanlainen tilanne sillä erotuksella, että olen seurustellut/ollut naimisissa viimeiset viisi vuotta saman miehen kanssa. Tuona aikana hänen mielensä lapsiasian suhteen on muuttunut monta kertaa. Välillä ollaan yritetty ja sitten hän on halunnut lopettaa. Tuntuu ihan hirveältä, koska mulle on lääkärit sanoneet, että raskaudella olisi kiire. Ja mies tietää tämän. Pari kuukautta sitten hän ilmoitti, että on tehnyt lopullisen päätöksen, eikä halua lasta. Siitä lähtien olen pohtinut eroa päivittäin.
Jatkan vielä, että päätös on hankala. Eron jälkeen mun pitäisi löytää nopeasti uusi kumppani, joka suostuu yrittämään lasta pian. Oikeasti pian, melkein heti. Mulla on kohdunpoistokin ollut suunnitteilla, jos raskautta ei ala kuulumaan. Mutta ajatus lähes vieraan ihmisen kanssa yrittämisestä on outoa, ja minulla kesti aikoinaan nykyisenkin puolis
Sinuna jättäisin ehkäisyn pois. Mies sitten tehköön päätöksensä kun vauva on tulossa. Useimmat miehet jäävät ja moni mies on kuitenkin lopulta onnellinen lapsestaan.
Yhdenkään miehen takia ei pidä sivuuttaa omaa lapsihaavettaan. Moni mies sitten kuitenkin ottaa eron neljänkympinvillityksessä ja perustaa perheen uuden, noin 30 v naisen kanssa, joka on sitten heti kohta raskaana. Siinä sitten 43 veenä mietit että miksi piti myötäillä ja luottaa. ÄLÄ MENE SIIHEN ANSAAN. Miehet voivat lykätä lastenhankkimispäätöstään hyvinkin sinne 50-60 v asti. Sen jälkeen harva mieskään enää haluaa lisääntyä. Toki, onhan se näin, että todella harva mies enää yli 50 v tulee isäksi, noin niin kuin tilastojen mukaan.
Ilmoita miehelle että et enää huolehdi ehkäisystä. Jos seksiä silti on niin se on miehen passiivinen suostumus. Jos mies alkaa huolehtia itse ehkäisystä niin sitten voit miettiä haluatko olla vielä hänen kanssaan vai et mutta ainakin on selvää että mies ei oikeasti halua lapsia. Lapanen mikä lapanen mutta minkäs teet.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei sitä määrää haluaako nainen lapsen. Ei sellaista olla ennen vanhaan mieheltä kyselty,
eikä sitä mieheltä tarvitse kysyä nytkään.
Tämä on jotenkin järkyttävä kommentti. Minun anoppi sanoi joskus samalla tavalla... Kyllä se lapsi on kuule yhtälailla miehenkin ja itse ainakin haluan, että mies sitoutuu "projektiin" 50/50! Eli muullakin tavalla kuin kullia uittamalla.
Ainakin itselläni toimi tämä:
Sanoin miehelle seurustelun alussa, että olen varsin perinteinen, haluan lapsia ja haluan saada ne avioliitossa. Kerroin, etten näe järkeä yli 5 vuoden seurustelussa ilman aietta mennä naimisiin. Kerroin, että 30-vuotiaaksi voin odottaa lapsen saamista.
Mielestäni tuo ei ollut mitään uhkailua, koska tein asian selväksi heti suhteen alussa. Olin vasta 22-vuotias, mutta sen verran elämää jo nähnyt, että en olisi sinisilmäisenä kuunnellut vuosia niitä sitten joskus tulevaisuudessa. Puolisoni otti tuon keskustelun onneksi hyvin.
Täytän pian 30, olemme naimisissa ja meillä on yksi lapsi. Ei ole tarvinnut käydä mitään lukuisia keskusteluja naimisiinmenosta ja lapsista, riitti tuo yksi suhteen alussa. Ei ole tarvinnut ruinata kosintaa tai lapsia, aloite on tullut molempiin mieheltä.
Ehkä hieman kuivaa laittaa aikatauluja pöytään suhteen alkuhuumassa, mutta juuri siksi se on tärkeää: alkuhuumassa sitä uskoo noita epämääräisiä lupauksia, että joo joskus tulevaisuudessa.
Sen olen kyllä täällä pk-seudulla huomannut ikäisteni naisten keskuudessa, että vaikka kuinka on toive pitkästä parisuhteesta ja lapsista, silti deittaillaan kaiken maailman mieslapsia. Aika nopeasti näkee, onko toinen vastuullinen rahankäyttäjä, pitääkö lupauksensa, onko valmis joustamaan omasta mukavuudenhalustaan toisen ihmisen takia, siis onko turvallinen ja vakaa puoliso ja vanhempi. Siinä ei komea ulkonäkö ja 190 sentin pituus auta.
Minä antaisin tasan kaksi vaihtoehtoa: ero tai sitten lapsen yrittäminen vaikka puolen vuoden sisällä. Harkitsisin myös itsellistä vanhemmuutta.
Vierailija kirjoitti:
No niin, tulet "vahingossa" raskaaksi, ala heittää pillereitä roskiin tai jotain. Kyllä se on tiennyt mihin on ruvennut kun olet kerran ollut rehellinen.
"Vahingossa" raskaaksi tuleminen eli suunnitelmallinen miehen huijaus on suorastaan rikollista, koska lapsi tuo suurta vastuuta elämään. Jos mies alunperinkään ei ole ollut asiasta järin innostunut, vaikka sinä olet, niin silloin sen kanssa ei kannata lapsentekoon lähteä, sillä jos mies tuntee olonsa huiputetuksi ei hänestä välttämättä tule kovin kestävää yhteisvastuullista hoivaajaa lapselle. Eikä kestävää suhdetta myöskään sinulle. Ei lapsi estä eroamista tai tee siitä edes kovin haastavaa.
Omalle jälkikasvulleni olen teroittanut sitä, että elämässä on kolme perusasiaa, jotka tuovat mukanaan suuria velvollisuuksia ja joskus yllättäviä taloudellisia kuluja ja olisi hyvä olla niin varma kuin mahdollista, että puoliso on asioista samaa mieltä ja vastuuntuntoinen ennen kuin näihin ryhtyy. Nämä ovat 1) Avioliitto 2) Lapset ja 3) Lemmikit.
Jos mihin tahansa noista yleensä varsin pitkistä ja mittavista projekteista ei ole henkisesti ja taloudellisesti valmis, niin kannattaa jättää väliin. Muuten voi tulla elämään enemmän huolta, murhetta ja surua kuin ilman.
Kyllä kai se on jo kaikille naisille ja miehille selvää että perhe perustetaan tulevan exän kanssa. Aloitajakin voi sen lapsen hankkia lyhemmästäkin suhteesta, kun ero tulee kaikille joskus jokatapauksessa. Ihan turhaa seurustella ensin vuosia, kun sekään ei enää nykyään merkkaa yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun se AP.n mies suostuu ne lapset tekemään niin hän huomaakin yllättäen olevansa taas parisuhteessa missä nainen ei haluakaan seksiä
Niin siis kun nainen ei muutamaan viikkoon synnytyksen jälkeen ole ymmärrettävistä syistä kiinnostunut seksistä, niin koko parisuhde on pilalla?
Niin tai miten olisi 4 vuotta?
Melkein 30 vuotiaaksi kävin noita miehiä läpi eikä perheen perustaminen maistunut.Päätin sitten että hankin lapsen vaikka yksin ja ehkäisyä en enää suostu käyttämään. Sanoin sen uudelle miehelle että en käytä mitään. meni varmaan 3 kuukautta kun harrastimme keskeytettyä yhdyntää ennen kuin hän laski sisään ja tulin raskaaksi. Toisen lapsen tein miehen kanssa niin että en keskustellut hänen kanssaan mitään ehkäisystä eikä hän kysynyt käytänkö ei mennyt kuin kuukausi niin olin raskaana. Eli huomattavasti helpommin kävi kun vain jätin keskustelut ehkäisystä väliin eikä miestäkään vaikuttanut kiinnostavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi miehet tajuavat jo olla tekemättä lapsia suomalaisten naisten kanssa.
Minkämaalaisten naisten kanssa ne tajuavat tehdä lapsia? Minkämaalaisen äidin lapsi sinä olet? Onko vanhempiesi parisuhde hyvä?
Tuo viimeinen oli vähän turha. Jos hänen vanhempiensa parisuhde olisi hyvä, todennäköisesti kirjoittajakin olisi onnellinen katkeruuden sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Omalle jälkikasvulleni olen teroittanut sitä, että elämässä on kolme perusasiaa, jotka tuovat mukanaan suuria velvollisuuksia ja joskus yllättäviä taloudellisia kuluja ja olisi hyvä olla niin varma kuin mahdollista, että puoliso on asioista samaa mieltä ja vastuuntuntoinen ennen kuin näihin ryhtyy. Nämä ovat 1) Avioliitto 2) Lapset ja 3) Lemmikit.
Jos mihin tahansa noista yleensä varsin pitkistä ja mittavista projekteista ei ole henkisesti ja taloudellisesti valmis, niin kannattaa jättää väliin. Muuten voi tulla elämään enemmän huolta, murhetta ja surua kuin ilman.
Korjaisin sen verran, että ei kannata ryhtyä edes avoliittoon, jos näkemykset eriää näistä isoista kysymyksistä.
Toisaalta ei voi liikaa pelätä, tai nythän meillä on se tilanne, että lisääntymisikäiset eivät uskalla lisääntyä, koska ei ole sitä milliä tilillä. ihminen pärjää, vaikkei kaikki olisi tuhanteen kertaan varmistettua ja pönkitettyä.
Jos jää odottamaan täydellistä varmuutta ja henkistä valmiutta, kukaan ei voisi lisääntyä.
Vierailija kirjoitti:
Jos vaimo ja äiti kieltäytyy s eksiorjuudesta niin tällainen mies lähtee yleensä h uoriin eli maksaa toiselle naiselle s eksiorjuudesta, tai "eroaa" eli palaa vapaille markkinoille jo lisääntyneenä hunsvottina etsimään itselleen ilmaista s eksiorjaa. Yleensä kutsuu tätä "kumppaniksi itselleen" ja käyttää muita näennäisen sivistyneitä sanoja verhotakseen todelliset motiivinsa, eli s eksiorjuuden
Nyt on aika sekavaa settiä...
Vih aat seksiä, mutta se ei tarkoita, että kaikki naiset sitä vi hattais. Meillä esim. minä haluan enemmän seks iä kuin mieheni, enkä orjuuta häntä kuitenkaan. Sitten on paljon pareja, joilla toiveet tämän osalta menevät lähes täysin yksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vaimo ja äiti kieltäytyy s eksiorjuudesta niin tällainen mies lähtee yleensä h uoriin eli maksaa toiselle naiselle s eksiorjuudesta, tai "eroaa" eli palaa vapaille markkinoille jo lisääntyneenä hunsvottina etsimään itselleen ilmaista s eksiorjaa. Yleensä kutsuu tätä "kumppaniksi itselleen" ja käyttää muita näennäisen sivistyneitä sanoja verhotakseen todelliset motiivinsa, eli s eksiorjuuden
Nyt on aika sekavaa settiä...
Vih aat seksiä, mutta se ei tarkoita, että kaikki naiset sitä vi hattais. Meillä esim. minä haluan enemmän seks iä kuin mieheni, enkä orjuuta häntä kuitenkaan. Sitten on paljon pareja, joilla toiveet tämän osalta menevät lähes täysin yksiin.
Minä taasen rakastan seksiä silloin kun haluan vauvaa mutta halut menevät sen jälkeen kun olen raskaana
Vierailija kirjoitti:
Tätäkin keskustelua sekoittaa sisäistetty naisviha, jossa naiselta on väärin edes ilmaista mielipiteensä selkeästi, koska miestä ei saa painostaa. Ei se ole painostamista, että kertoo, mitä haluaa ja vaatii, että elämän tärkeitä asioita voidaan yhdessä suunnitella, jos yhdessä eletään. Tässähän mies kieltäytyy keskustelemasta aiheesta ollenkaan, jolloin aloittaja joutuu arvailemaan, haluaako mies perustaa perheen ikinä vaiko ei.
Toinen selkeä naisvihainen linja on paheksua sitä, jos nainen jättää ihan avoimesti miehelle kertoen hormonaalisen ehkäisyn pois, koska haluaa lapsen. Tässä siis ajatellaan, että naisella on joku velvollisuus hoitaa ehkäisy miehen puolesta ja kärsiä ehkäisyn haitat ja ehkä kustannuksetkin, ihan vaan jotta miehen olisi kiva panna paljaalla. Jotenkin tuntuu ihan alkeelliselta itsestäänselvyydeltä, että jos ihminen ei halua ehkäistä, hän ei sitten käytä semmoista rankkaa ja pysyvää ehkäisyä kuin mi
Minä tein ainakin miehelle selväksi että ehkäisyä en käytä enkä myöskään suostu siihen kumin kanssa. Jos haluaa panna niin saa tehdä sen paljaalla oli ehdot. Sitten se alkoi se painostus että minun pitäisi tehdä se käsin hänelle loppuun mutta en suostunut tee itse jos haluat sanoin.Ei minun varmastikaan tarvitse harrastaa seksiä toisen ehdoilla jos en halua.Jostain syystä hän sitten jossain vaiheessa totesi että jos tulen raskaaksi niin hän jättää minut ja minä että kyllä sopii ja pana sitten jonkin aikaa kunnolla niin tulin raskaaksi.
Nainen ei tarvitse miehen lupaa tehdäkseen lapsia, hän omistaa lapsitehtaan ihan sataprosenttisesti. Päin vastoin, mies on se jonka on aneltava lupaa osallistua lapsitehtaan toimintoihin ja omistuksiin
Nainen voi hakea siemenen mistä haluaa, lääkäriltä tai vaikka seksilomalta. Tällä tavoin voi saada jopa paljon paremman siemenen, kun miehen ei tarvitse sitoutua naiseen ja perheeseen vaan voi jatkaa omaa elämäänsä luovutuksen jälkeen normaalisti