Taas parisuhteessa jossa mies ei haluakaan lapsia

Vierailija kirjoitti:

Näin minäkin joskus ajattelin. Mutta muutin mieltäni ja lapsi on tärkeämpi kuin parisuhde.  Lapsi pysyy, mies välttämättä ei.

Ja tässä tapauksessa lapsi kannattaa sitten tehdä alun perinkin yksin, eikä hakea ihmistä tärkeän lapsen välineeksi. Mihin sitä miestä lopulta edes tarvitaan, jos hän ihmisenä ei ole tärkeä?

Eikä lapsi pysy, eikä lapsen ole tarkoitus pysyä. Lapsen on tarkoitus kasvaa, itsenäistyä, tulla omaksi ihmisekseen, olla irrallinen äidistään.

Voisko olla että miehen tärkeys ihmisenä ei mitenkään poissulje lapsen saannin välttämättömyyttä? Voisko olla että ihminen voi pitää tärkeänä sitä kenen kanssa lisääntyy ja myös ehdottomasti haluta lisääntyä? Aikuinen osaa myös päästää irti ihmisestä jonka kanssa ei voi elää sellaista elämää kuin haluaa, se ei tarkoita että se josta päästää irti lakkaisi olemasta ihminen johon joskus rakastui eikä tämä tarkoita että mahdollinen seuraava kumppani olisi yhtään vähemmän tärkeä ihmisenä.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin on tärkeä, mutta ihmiset eivät ole täydellisiä (varsinkaan kommunikoimisessa) eikä kehenkään ei voi täysin luottaa. Lapsen on tarkoitus pysyä ja kasvaa. Jos muuttaa kasvettuaan toiselle puolelle maapalloa, se on ihan okei, mutta lapsi on siellä, olemassa. Ja on aina tervetullut kotiin.

Miten sellainen ihminen voi luottaa, joka tietää, että hänet jätetään heti, ellei hän noudata toisen toivomuksia? Miksi hän panostaa suhteeseen, jossa tietää, että alun perin hänen arvonsa on siinä, että hän suostuu tekemään lapsen ja sen jälkeen se lapsi on aina tärkein? Siis aina, myös silloin, kun lapsi on jo aikuinen ja elää omaa elämäänsä.

En tajua tätä kuviota. Tajuan, että erotaan, koska toinen haluaa lapsen ja toinen ei. Sitä en tajua, että tehdään yhdessä se lapsi vain toisen toivomuksesta ja odotetaan, että suhteella olisi mitään järkevää perustaa enää sen jälkeen. En tajua, että suhde alkaa sillä, että

Nimenomaanhan tässä tapauksessa ap on suhteen alussa kertonut haluavansa lasta, ja toinen on myöntänyt. Ei tämä ole jättämistä minkä tahansa asian takia. 

Mies on joko alun perinkin valehdellut, tai hänen mielensä on muuttunut, tai ap on ennakoivasti tulkinnut, ettei mies haluakaan lapsia. Tässä kohden ap:n kertomus on epäselvä ja ristiriitainen. On ok muuttaa mieltään, kunhan siitä kertoo. Ja on ok sen jälkeen erota, jos toiveet ovat liian erilaiset. 

En ymmärrä, miksi teet niin ison ongelman siitä, että vanhemmalle lapsi on tärkein. Olen vela, ja minusta se on täysin ymmärrettävää. Ei se estä parisuhdetta eikä tarkoita, etteikö toista voisi rakastaa tai hänen kanssaan elää täyttä elämää. 

Eri

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin on tärkeä, mutta ihmiset eivät ole täydellisiä (varsinkaan kommunikoimisessa) eikä kehenkään ei voi täysin luottaa. Lapsen on tarkoitus pysyä ja kasvaa. Jos muuttaa kasvettuaan toiselle puolelle maapalloa, se on ihan okei, mutta lapsi on siellä, olemassa. Ja on aina tervetullut kotiin.

Miten sellainen ihminen voi luottaa, joka tietää, että hänet jätetään heti, ellei hän noudata toisen toivomuksia? Miksi hän panostaa suhteeseen, jossa tietää, että alun perin hänen arvonsa on siinä, että hän suostuu tekemään lapsen ja sen jälkeen se lapsi on aina tärkein? Siis aina, myös silloin, kun lapsi on jo aikuinen ja elää omaa elämäänsä.

En tajua tätä kuviota. Tajuan, että erotaan, koska toinen haluaa lapsen ja toinen ei. Sitä en tajua, että tehdään yhdessä se lapsi vain toisen toivomuksesta ja odotetaan, että suhteella olisi mitään järkevää perustaa enää sen jälkeen. En tajua, että suhde alkaa sillä, että

Miten tehdään yhdessä lapsi vain toisen toivomuksesta? 

Omaa tahtoa ei voi antaa pois. Jos kyse ei ole vapaudenriistosta, päätös on aina oma. Jos päättää yrittää lasta, koska haluaa pysyä suhteessa, se on oma valinta. Mahdollista olisi myös lähteä. Ei se ole mikään maailman suurin tragedia. 

Miten tehdään yhdessä lapsi vain toisen toivomuksesta? 
Omaa tahtoa ei voi antaa pois. Jos kyse ei ole vapaudenriistosta, päätös on aina oma. Jos päättää yrittää lasta, koska haluaa pysyä suhteessa, se on oma valinta. Mahdollista olisi myös lähteä. Ei se ole mikään maailman suurin tragedia. 

No täällähän on ehdoteltu, että nyt vaan pillerit pois ja miehelle luu kurkkuun ja kerskuttu, miten oma mieskään ei tahtonut lasta, mutta nainen tiesi, että se on vaan hupsutus ja nyt ollaan kovin onnellisia kun lapset tehtiin. 

Minä en siis usko tähän. Totta kai se mies siinä on vapaasta tahdosta, mutta ihanko totta ei sitten joskus ihmettele, kenen elämää elää ja kannattiko tehdä lapsi toisen mieliksi. 

Täällä säälitään naista, joka on suostunut elämään miehen kanssa odotellen "sitten joskus" kun lapsi tehdään, mutta ei miestä, joka on tehnyt sen lapsen. Kuitenkin minun silmissä ovat ihan samalla linjalla ja asemassa: molemmat roikkuvat suhteessa ja käyvät kauppaa sen lapsen tekemisellä.

Näitä miehiä haukutaan vaikka millä sanoilla, mutta nainen saa osakseen myötätuntoa ja sääliä.

Olen siis itse lähtenyt suhteesta, koska halusin lapsen, enkä jäänyt tosiaankaan odottelemaan mitään ehkä joskus-tarinoita. En ole miehelle edelleenkään vihainen enkä mitään, minä vain lähdin. Hän on nyt pitkässä lapsettomassa parisuhteessa, joten tämä oli meille molemmille paras ratkaisu. Kipeäähän se kyllä teki, molemmille. Kiusaus oli varmaan molemmilla antaa periksi, hänellä etenkin, mutta totesin, että en halua lasta näin, kun toinen selvästi asiaa epäröi. En alkanut latelemaan mitään ehtoja tai jättämään ehkäisyä pois tai kääntämään hänen päätään ja perustelemaan, miten lapsen teko olisi hyvä juttu. Vaikka kyllä hän olisi saattanut mielikseni myöntyä, muuten olimme hyvä pari.

Mutta  jos sanoo ehkä, se on enemmän ei kuin kyllä. 

Kumppanuusvanhemmuus

No kyllähän ap voisi sen hormonaalisen ehkäisyn jättää pois, ei suurin osa ole ehdottanut että salaa tehdään vaan ihan avoimesti niin että mies kyllä tietää.

 Ja sitten eihän kukaan miestä pakota seksiin ilman kumia. Tässä samalla näkee mitä mies priorisoi ja kuinka typerä se on. Pyörtääkö se päänsä ja onkin yhtäkkiä sittenkin valmis vauvan saamiseen ihan vaan sen takia kun haluaa seksiä ilman kumia....

 Eli onkohan se alunperinkin sanonut haluavansa lapsia vain siksi koska sä haluat? Ja suostuu vauvan tekoon ihan väärät syyt pohjalla? Eli ei se oikeesti ees välttämättä halua lasta mutta sanoi haluavansa koska silleen sai ap:n suhteeseen kanssaan. 

Vierailija kirjoitti:

Miten tehdään yhdessä lapsi vain toisen toivomuksesta? 
Omaa tahtoa ei voi antaa pois. Jos kyse ei ole vapaudenriistosta, päätös on aina oma. Jos päättää yrittää lasta, koska haluaa pysyä suhteessa, se on oma valinta. Mahdollista olisi myös lähteä. Ei se ole mikään maailman suurin tragedia. 

No täällähän on ehdoteltu, että nyt vaan pillerit pois ja miehelle luu kurkkuun ja kerskuttu, miten oma mieskään ei tahtonut lasta, mutta nainen tiesi, että se on vaan hupsutus ja nyt ollaan kovin onnellisia kun lapset tehtiin. 

Minä en siis usko tähän. Totta kai se mies siinä on vapaasta tahdosta, mutta ihanko totta ei sitten joskus ihmettele, kenen elämää elää ja kannattiko tehdä lapsi toisen mieliksi. 

Täällä säälitään naista, joka on suostunut elämään miehen kanssa odotellen "sitten joskus" kun lapsi tehdään, mutta ei miestä, joka on tehnyt sen lapsen. Kuitenkin minun silmissä ovat ih

Pidätkö näitä miehiä jotenkin kehityshäiriöisinä? Jokaisessa noista ehkäisy pois -tapauksista lapsitoiveesta on keskusteltu jo aiemmin, ja nainen on lopulta kertonut aikovansa jättää ehkäisyn pois. Jos mies haluaa jatkaa suhteessa eikä itse tee ehkäisyn eteen mitään, hän vapaaehtoisesti yrittää lasta yhdessä kumppaninsa kanssa. 

Vaihtoehtoja tilanteessa on useita: ero, pidättäytyminen seksistä, kondomit, vasektomia, seksi ilman ehkäisyä lapsen saamisen mahdollisuuksineen. Näistä jos aikuinen, täysivaltainen ihminen valitsee jälkimmäisen, hän yrittää tietoisesti lasta. Mikä tässä on se ongelma?

Vierailija kirjoitti:

"Jokaisessa näistä suhteista olen ollut alusta asti avoin siitä miten avioliitto ja perhe ovat minulle tärkeitä asioita ja jokainen poikaystävä on alkuun myötäillyt vieressä. Suhdetta kuluu pari vuotta ja asustellaan yhdessä, mutta mies ei ota aiheita koskaan omatoimisesti puheeksi ja on vallan ahdistuneen ja välttelevän oloinen jos yritän viritellä keskustelua, oli se sitten vähemmän suoraan tai ihan suoraankin."

 

Tässähän tuo ongelma on tiivistettynä. AP puhuu ja kertoo mitä itse haluaa, mutta ei ole selvästikään ottanut selvää, kuunnellut, tai vaatinut vastausta mikä miehellä on ollut visio tulevaisuuden suhteen.

 

Itselle oli alusta asti selvää silloin 24-vuotiaana, että muutan takaisin kotipaikkunnalle ja perustan perheen. Näin asian myös esitin silloiselle tyttöystävälleni ja nyt 10 vuotta myöhemmin täällä asutaan naimisissa ja kahden lapsen kanssa.

Et lukenut tota kohtaa että mies on myötäillyt vieressä kun ap on kertonut tulevaisuuden toiveistaan. Eli mies on huijannut olevansa samaa mieltä ap:n kanssa.

 Ap:n vika toki tämä että jää suhteeseen jossa mies alkaakin vitkutteleen eikä halua puhua että no milloin aletaan tekeen lapsia? Jos mies haluaa lapsia niin kyllä se osaa sanoa jonkun ajan että esim vaikka aletaan yrittään puolen vuoden päästä. Ja jos se puolen vuoden päästä peruu niin huono merkki ja mies saattaa olla itsekäs valehtelija joka haluaa kyllä suhteen mutta ei lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Miten tehdään yhdessä lapsi vain toisen toivomuksesta? 
Omaa tahtoa ei voi antaa pois. Jos kyse ei ole vapaudenriistosta, päätös on aina oma. Jos päättää yrittää lasta, koska haluaa pysyä suhteessa, se on oma valinta. Mahdollista olisi myös lähteä. Ei se ole mikään maailman suurin tragedia. 

No täällähän on ehdoteltu, että nyt vaan pillerit pois ja miehelle luu kurkkuun ja kerskuttu, miten oma mieskään ei tahtonut lasta, mutta nainen tiesi, että se on vaan hupsutus ja nyt ollaan kovin onnellisia kun lapset tehtiin. 

Minä en siis usko tähän. Totta kai se mies siinä on vapaasta tahdosta, mutta ihanko totta ei sitten joskus ihmettele, kenen elämää elää ja kannattiko tehdä lapsi toisen mieliksi. 

Täällä säälitään naista, joka on suostunut elämään miehen kanssa odotellen "sitten joskus" kun lapsi tehdään, mutta ei miestä, joka on tehnyt sen lapsen. Kuitenkin minun silmissä ovat ih

Hassua että vedät nuo tilanteet samalle viivalle, vaikka asetelma ei ole sama. Naista lapsettomassa suhteessa roikuttava mies usein lupailee sitä lasta tulevaisuudessa, kuten aapeellekin on käynyt. Lasta kärttävä osapuoli taas tekee selväksi että haluaa sen lapsen, ja toinen voi tehdä päätöksen sen tiedon perusteella. Kumpaakaan ei vedätetä vuosikausia jälkimmäisessä skenaariossa.

Vierailija kirjoitti:

Entä miehen haaveet? Kukaan täysjärkinen ei halua iilimatoja syömään kaikki tulot

Kenen iilimato sinä olet?

"Miksi ostaa koko lehmä jos saa maitoa ilmankin?"

Alä suostu enää avoliittoon ja seksiin ennen avioliittoa.

Niillä keinoin vältyy vätyksiltä.

Vierailija kirjoitti:

"Miksi ostaa koko lehmä jos saa maitoa ilmankin?"

Alä suostu enää avoliittoon ja seksiin ennen avioliittoa.

Niillä keinoin vältyy vätyksiltä.

:D

Hauska ajatus alkaa säästää seksiä avioliittoon, kun ensin on paneskeltu avoliitossa vuosikaudet. "Säästän itseäni seuraavalle aviomiehelleni".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Miksi ostaa koko lehmä jos saa maitoa ilmankin?"

Alä suostu enää avoliittoon ja seksiin ennen avioliittoa.

Niillä keinoin vältyy vätyksiltä.

 

 

:D

 

Hauska ajatus alkaa säästää seksiä avioliittoon, kun ensin on paneskeltu avoliitossa vuosikaudet. "Säästän itseäni seuraavalle aviomiehelleni".

Pyhä yksinkertaisuus.

Tämä ukko liuskaan ja seuraavalle ei avioliittoon kuuluvia palveluita enen avioliittoa.. Ei pienimpiäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Miksi ostaa koko lehmä jos saa maitoa ilmankin?"

Alä suostu enää avoliittoon ja seksiin ennen avioliittoa.

Niillä keinoin vältyy vätyksiltä.

 

 

:D

 

Hauska ajatus alkaa säästää seksiä avioliittoon, kun ensin on paneskeltu avoliitossa vuosikaudet. "Säästän itseäni seuraavalle aviomiehelleni".

Pyhä yksinkertaisuus.

Tämä ukko liuskaan ja seuraavalle ei avioliittoon kuuluvia palveluita enen avioliittoa.. Ei pienimpiäkään.

Palveluita? Avioliittoon kuuluvia palveluita? Voi hyvä luoja, millä vuosisadalla nyt eletään? :D

Kyllä se mies haluaa lapsia ja avioon. Mutta hän ei halua niitä sinun kanssasi. Tämä on valitettava totuus. Pärempi lopettaa se panosuhde tähän.

Vierailija kirjoitti:

Miten tehdään yhdessä lapsi vain toisen toivomuksesta? 
Omaa tahtoa ei voi antaa pois. Jos kyse ei ole vapaudenriistosta, päätös on aina oma. Jos päättää yrittää lasta, koska haluaa pysyä suhteessa, se on oma valinta. Mahdollista olisi myös lähteä. Ei se ole mikään maailman suurin tragedia. 

No täällähän on ehdoteltu, että nyt vaan pillerit pois ja miehelle luu kurkkuun ja kerskuttu, miten oma mieskään ei tahtonut lasta, mutta nainen tiesi, että se on vaan hupsutus ja nyt ollaan kovin onnellisia kun lapset tehtiin. 

Minä en siis usko tähän. Totta kai se mies siinä on vapaasta tahdosta, mutta ihanko totta ei sitten joskus ihmettele, kenen elämää elää ja kannattiko tehdä lapsi toisen mieliksi. 

Täällä säälitään naista, joka on suostunut elämään miehen kanssa odotellen "sitten joskus" kun lapsi tehdään, mutta ei miestä, joka on tehnyt sen lapsen. Kuitenkin minun silmissä ovat ih

No muuten hyvä mutta kun lisääntymisessä vain naisella on oikeuksia ja vain miehellä on velvollisuuksia.  Tämä on feminismin mukainen valta-asetelma ja naisten mielestä oikeus ja kohtuus.

"No muuten hyvä mutta kun lisääntymisessä vain naisella on oikeuksia ja vain miehellä on velvollisuuksia.  Tämä on feminismin mukainen valta-asetelma ja naisten mielestä oikeus ja kohtuus."

Missä universumissa noin on? Osaatko itsekään yhtään avata noita harhojasi?

Tätäkin keskustelua sekoittaa sisäistetty naisviha, jossa naiselta on väärin edes ilmaista mielipiteensä selkeästi, koska miestä ei saa painostaa. Ei se ole painostamista, että kertoo, mitä haluaa ja vaatii, että elämän tärkeitä asioita voidaan yhdessä suunnitella, jos yhdessä eletään. Tässähän mies kieltäytyy keskustelemasta aiheesta ollenkaan, jolloin aloittaja joutuu arvailemaan, haluaako mies perustaa perheen ikinä vaiko ei. 

Toinen selkeä naisvihainen linja on paheksua sitä, jos nainen jättää ihan avoimesti miehelle kertoen hormonaalisen ehkäisyn pois, koska haluaa lapsen. Tässä siis ajatellaan, että naisella on joku velvollisuus hoitaa ehkäisy miehen puolesta ja kärsiä ehkäisyn haitat ja ehkä kustannuksetkin, ihan vaan jotta miehen olisi kiva panna paljaalla. Jotenkin tuntuu ihan alkeelliselta itsestäänselvyydeltä, että jos ihminen ei halua ehkäistä, hän ei sitten käytä semmoista rankkaa ja pysyvää ehkäisyä kuin mitä hormonaaliset ehkäisyt ovat. Tätä nyt kumminkin pidetään monessa viestissä ihan hirmuisena painostuksena ja suorastaan salaliittona. 

Eli siis aika monen mielestä naisen tehtävänä olisi kiltisti hissutellen odotella, ottaako mies täydellisen oma-aloitteisesti puheeksi tämän asian, joka on naiselle polttavan tärkeä tässä ja nyt, ja lisäksi siinä ootellessa kiltisti syödä pillereitä, jotta miehen on mahdollisimman mukava harrastaa sitä pelkäksi omaksi huvitukseksi harrastettavaa seksiä, josta ei lasta tule. Aika kohtuuton vaatimus minun mielestäni.

Vierailija kirjoitti:

"No muuten hyvä mutta kun lisääntymisessä vain naisella on oikeuksia ja vain miehellä on velvollisuuksia.  Tämä on feminismin mukainen valta-asetelma ja naisten mielestä oikeus ja kohtuus."

 

 

 

Missä universumissa noin on? Osaatko itsekään yhtään avata noita harhojasi?

Niinpä. Lisääntymisessä nimenomaan nainen tekee kaiken työn ja mies saa vain huvit. Mies ruikkaisee, jonka jälkeen nainen on yhdeksän kuukautta raskaana, synnyttää, jää äitiyslomalle, imettää, hoitaa pientä vauvaa koliikkien ja yövalvomisten ajan. Jos oikein hyvin käy ja tasa-arvo perheessä oikein kukkii, mies saattaa jäädä perhevapaalle sitten, kun vauva on jo isompi ja nukkuu yöt sekä säännölliset päiväunet ja syö mikroaaltouunissa lämmitettäviä vauvanruoka-annoksia ruoka-aikaan. Aina ei silloinkaan.

Vaihtoehtoja tilanteessa on useita: ero, pidättäytyminen seksistä, kondomit, vasektomia, seksi ilman ehkäisyä lapsen saamisen mahdollisuuksineen. Näistä jos aikuinen, täysivaltainen ihminen valitsee jälkimmäisen, hän yrittää tietoisesti lasta. Mikä tässä on se ongelma?

Ongelma on ihan sama kuin naisella, joka jää siihen viereen odottelemaan ja kärttämään.  Ei nähdä tilannetta sellaisena kuin se todella on: tässä suhteessa toinen haluaa lapsen ja toinen ei. Kummankin velvollisuus on siinä todeta, että tämä ei toimi, haluamme eri asioita.

Jos toinen keksii tekosyitä, vetkuttelee ja vakuuttelee, eikö ole ihan selvää, että hän ei halua tätä tehdä? Voi olla, voidaan suostutella tekemään, mutta ei halua sitä tehdä.

Omassa tilanteessani tiesin, että mieskin toivoo, että hänen mielensä muuttuisi. Ei siis ilkeyttään venyttänyt tilannetta. Vaan ajatteli, että aika muuttaa mielensä. Mutta minä totesin, että en minä halua hänen mieltään muuttaa näin isossa asiassa. Kuten sanoin, ero oli kipeä molemmille, mutta hyvä ratkaisu. 

Minä en halua, että minut ajetaan seinää vasten. Kauhistutti tuo ajatus, että joku alkaisi kanssani suhteeseen ladellen, että tämä suhde etenee sitten siihen, että muutamme minun kotikaupunkiin, jossa sinä alat laittamaan minulle perhettä. 

Enkä halua, että suostuttelen toisen tekemään jotain niin isoa kuin lapsen. Mieluummin sitten päätin suhteen ja toivoin, että löydän vielä jonkun, joka lapsen haluaa. Mutta mitään takeitahan ei siitä ollut. Onnen kauppaa.