Julkisen sektorin palkkoja on leikattava, jotta talous saadaan tasapainoon

Totta. Aapeelle maksetaan ihan liian paljon. Siitä voi huoletta leikata vaikka kaikki. Käytetään johonkin tuottavaan sekin raha.

Vierailija kirjoitti:

Julkisen sektorin palkat maksetaan nimenomaan verorahoista. Ja Marinin hallituksen aikana ne räjähti 20 prossaa lisää ja väkimäärä myös lisääntyi julkisella. Sote nosti palkkoja liki 30 prossaa.

 

 

 

 

 

Täytyyhän palkalla tulla toimeen ja nuo alat oli niin syvässä palkkakuopassa, että pakko niiden palkkoja oli nostaa, eikä se nyt mitään 30% ole.

Jos olisikin ollut noin suuri korotus niin sehän olisi tarkoittanut sitä, että palkat olisi ollut todella huonot tuota ennen, kun eihän niiden palkat vieläkään ole hyvät. 

Edelleen miehet vinkuu miten naiset ei pysty edes itseään elättämään vaan elävät miesten rahoilla. No varmaan, jos kerran naisille ei miesten mielestä kuulu palkkaa maksaa ollenkaan. 

Kai ymmärrät, että julkinen puoli on yhteiskunnan selkäranka ja miten luulet, että sinne kukaan hakeutuu töihin, jos palkka on niin huono, ettei sillä elä?

vai meinaatko, että koulutus ja sairaanhoito tehdään talkootöinä? Ja sinäkö sitten teet ne työt ? Vai niin, että naiset joutaa tekemään työt huonolla palkalla ja sinä saat  jatkaa vinkumista miten naiset ei elätä itseään vaan elävät miesten siivellä :D

Kunnon palkat julkiselle koulutuksen ja terveydenhuollon osalta niin sinne hakeutuu osaavaa porukkaa. Sitten nämä kunnossapito ja teidenhoito/auraus ym muut johon ei juurikaan koulutusta tarvita( ovat ihan vaan kutsumustöitä kun tykätään rassata ja ajaa  erilaisilla menopelillä) ja noita hommia osaa tehdä kuka vaan niin niiden palkasta voidaan leikata paljonkin. Siinä sitten säästetään. 

Peruskoulun opettajia oli 2000-luvun alussa 44 000 ja avustajien ammattikunta aluillaan. Nyt on opettajia rapiat 50 000 ja avustajia 19 000. Jokainen voi katsoa tilastokeskuksen sivuilta oppilasmäärät, jos huvittaa, mutta tuskin lapsia 2000-luvun alussa vähemmän oli kuin nyt.  

Onneksi sentään nyt on edes tuoto esille se, että 2030 peruskoululaisia on 100 000 vähemmän kuin nyt. Eri asia on vähennetäänkö opettajien ja avustajien määrää, vaiko pidetäänö yllä kalliiksi käyviä suojatyöpaikkoja.

Suomessa pitäisi panostaa enemmän julkiseen sektoriin ja laittaa yksityiset kalliit firmat alas. Tämä toisi säästöjä ja hyvinvointia koko maahan. Yksityisistä palveluista jättäisin ainoastaan hammashoidon, lapsettomuushoidot, laboratorio palvelut ja ultraäänitutkimukset kaikki muu joutuisi täysin pois. Riittäisi niitä lääkäreitäkin sinne julkiselle tekemään niitä töitä. Nyt kun ollaan siinä tilassa, että tilat seisoo tyhjinä ja potilaat odottaa jonossa. Samaan syssyyn kaikki huuhaa vakuutukset pois. Ihan ensimmäisenä lapsille suunnatut vakuutukset. Kukaan lapsi ei Suomessa tarvitse eikä saa tarvita yksityistä vakuutusta. Syntyvyyskin nousisi, kun ihmiset huomaisivat pärjäävänsä ilman monen tonnin vakuutus laskuja. Mikäli lapsi sairastuu vakavasti. Hoito on aina julkisella. Vakuutuksella ei ole lapsesi hoitoon mitään merkitystä. Herätkää ihmiset! 

Vierailija kirjoitti:

Leikattava 30%, lomat puoleen julkisella  ja sen lisäksi 50 000 julkisen työntekijää pitää irtisanoa, jotta julkinen talous voisi edes tasapainottua.

50 000 työtöntä lisää ei aiheuta kuluja valtiolle?

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun opettajia oli 2000-luvun alussa 44 000 ja avustajien ammattikunta aluillaan. Nyt on opettajia rapiat 50 000 ja avustajia 19 000. Jokainen voi katsoa tilastokeskuksen sivuilta oppilasmäärät, jos huvittaa, mutta tuskin lapsia 2000-luvun alussa vähemmän oli kuin nyt.  

Onneksi sentään nyt on edes tuoto esille se, että 2030 peruskoululaisia on 100 000 vähemmän kuin nyt. Eri asia on vähennetäänkö opettajien ja avustajien määrää, vaiko pidetäänö yllä kalliiksi käyviä suojatyöpaikkoja.

Artikkelissa lukee, että puolet Suomen peruskouluista loppuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leikattava 30%, lomat puoleen julkisella  ja sen lisäksi 50 000 julkisen työntekijää pitää irtisanoa, jotta julkinen talous voisi edes tasapainottua.

 

50 000 työtöntä lisää ei aiheuta kuluja valtiolle?

Yleistuki on 595 netto kuukaudessa.

"Peruskoulun opettajia oli 2000-luvun alussa 44 000 ja avustajien ammattikunta aluillaan. Nyt on opettajia rapiat 50 000 ja avustajia 19 000. Jokainen voi katsoa tilastokeskuksen sivuilta oppilasmäärät, jos huvittaa, mutta tuskin lapsia 2000-luvun alussa vähemmän oli kuin nyt.  "

En tiedä onko lukusi ihan oikein mutta nythän on pyritty pienentämään luokkien kokoa. Ja jos halutaan että luokat ovat pienempiä, se tarkoittaa että opettajia nyt vain tarvitaan enemmän suhteessa oppilaisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sosiaalityöntekijä. Johtava sosiaalityöntekijä tienaa n. 200 enemmän kuin minä. Hänen esimiehensä jälleen ehkä muutaman satasen enemmän. Isoihin rahoihin julkisella pääsevät johtajat johtavat satojen ihmisten valtavia organisaatioita, jotka hoitavat kansalaisten tärkeimpiä julkisia palveluita. Keskustelussa unohtuu myös se, että julkisen sektorin ihmiset tekevät julkisen sektorin töitä. Jos heidän lukumääräänsä leikataan, silloin on leikattava julkisen sektorin tehtäviäkin. Esim. sosiaalityössä voitaisiin vähentää sosiaalityöntekijöitä prosentilla x vaikka lopettamalla aikuissosiaalityön. Sitten ei maksettaisi harkinnanvaraisia eikä poimittaisi asunnottomia pakkasesta tilapäismajoituksiin, peukunkäyttäjät saivat kuolla kaduille ihan rauhassa. 

 

 

 

 

Jos ei makseta harkinnanvaraisia niin iso osa sosiaalityöntek

 

 

 

 

 

Sitähän tuo ihminen juuri kirjoitti. Jos julkiselta leikataan, se tarkoittaa sitä, että ihmiset irtisanotaan ja joutuvat työttömiksi. Eli työttömien määrä vain lisääntyy ja pahoinvointi yhteiskunnassa lisääntyy. Eikä kukaan sitten enää hoida esim pahoinvoivien ja apua tarvitsevien nuorten asioita, koska ne ihmiset, jotka niitä olisi hoitaneet, on irtisanottu. 

Täällä nyt jotenkin unohtuu se, että se yhteiskunta olemme me ja yhteiskunnan pääasiallinen tehtävä on pitää jäsenistään huolta ja juuri sen takia maksamme veroja.  Pystyäksemme pitämään kaikista yhteiskunnan jäsenistä huolta. 

Nyt ilmeisesti ne kerätyt verorahat pitäisi sitten käyttää johonkin muuhun? Johonkin muuhun, kuin ihmisten kouluttamiseen ja heidän terveyden hoitamiseen. Mutta mikä on tärkeämpää?

 

Vierailija kirjoitti:

Totta. Aapeelle maksetaan ihan liian paljon. Siitä voi huoletta leikata vaikka kaikki. Käytetään johonkin tuottavaan sekin raha.

 

 

 

 

 

Mutta nythän tt-tukea aiotaan leikata joten kyllä ap:kin joutuu talkoisiin osallistumaan. Ja oliko niin, että asumistukiinkin puututaan? 

"Yleistuki on 595 netto kuukaudessa."

Tuolla summalla jää kulutus tosi pieneksi ja kaikki kulutusverot valtiolta saamatta. Samoin jää saamatta ne kaupan alana, rakentamisen jne. tuotot jotka tulevat kulutuksesta.

Ihmisen "tuottavuus" tulee kahta eri kautta. Toisaalta siitä miten paljon hänelle pitää maksaa tukia ja toisaalta paljonko hän tuottaa verotuloja valtiolla.

Yleistuki ei toki ole valtiolle kauhean kallis mutta samalla jää saamatta lähes koko se veropotti jonka valtio tavalliselta työssä käyvältä saa.

Miten vaikeaa se on kirjoittaa se viestin vastaus sille vikalle vi tun riville, ettei se vastaus mene sinne lainaukseen?? Joo, tiedetään että tän palstan käyttöjärjestelmä on surkea. Mutta ei se nyt noin helvetin hankalaa silti luulis olevan

Julkisen puolen työntekijäthän ovat oikeasti varsin halpoja. Ensin se että yksityisen puolen palkat ovet keskimäärin se 10-15% suurempia. Sitten se että käytännössä kaikki verot ja veroluonteiset maksut jotka palkasta lähtevät ovat käytännössä yhteiskunnan itse itselleen maksamia maksuja. Eli ne eivät ole todellisia kuluja. Joten äkkiä ollaan siinä että julkisen puolen työntekijä maksaa käytännössä vain puolet siitä mitä yksityisen puolen työntekijä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leikattava 30%, lomat puoleen julkisella  ja sen lisäksi 50 000 julkisen työntekijää pitää irtisanoa, jotta julkinen talous voisi edes tasapainottua.

 

50 000 työtöntä lisää ei aiheuta kuluja valtiolle?

Siitä voi laskea sen erotuksen, paljonko työntekijä maksaa valtiolle vs työtön. Ei se nyt niin kovin hankalaa matematiikkaa ole

Palkkojen leikkaukset luulis silti olevan parempi tapa säästää, kuin irtisanomiset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leikattava 30%, lomat puoleen julkisella  ja sen lisäksi 50 000 julkisen työntekijää pitää irtisanoa, jotta julkinen talous voisi edes tasapainottua.

 

50 000 työtöntä lisää ei aiheuta kuluja valtiolle?

 

 

 

Yleistuki on 595 netto kuukaudessa.

 

 

 

 

 

Ja kuinka moni kuolee, kun ei pääse hoitoon?

Jonot kasvaa, kun  terveysasemia suljetaan, päivystyksiä lopetetaan, vuodeosastoja suljetaan. 

Nää jotka vaatii julkisen alasajoa eivät ollenkaan ymmärrä, että se kolahtaa jossain vaiheessa heidän omaan nilkkaan. 

Ehkä jostain johtoportaasta voidaan vähentää, mutta minkä verran sekään säästöjä toisi. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leikattava 30%, lomat puoleen julkisella  ja sen lisäksi 50 000 julkisen työntekijää pitää irtisanoa, jotta julkinen talous voisi edes tasapainottua.

 

50 000 työtöntä lisää ei aiheuta kuluja valtiolle?

Ööh, eikös täällä ole puhuttu siitä että julkisen palkat on korkeat että sinne on saatu osaavat ihmiset. Kuvittelis näiden osaavien ihmisten siis helpolla löytävän hyväpalkkaisen työn yksityiseltä sektorilta

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun opettajia oli 2000-luvun alussa 44 000 ja avustajien ammattikunta aluillaan. Nyt on opettajia rapiat 50 000 ja avustajia 19 000. Jokainen voi katsoa tilastokeskuksen sivuilta oppilasmäärät, jos huvittaa, mutta tuskin lapsia 2000-luvun alussa vähemmän oli kuin nyt.  

Onneksi sentään nyt on edes tuoto esille se, että 2030 peruskoululaisia on 100 000 vähemmän kuin nyt. Eri asia on vähennetäänkö opettajien ja avustajien määrää, vaiko pidetäänö yllä kalliiksi käyviä suojatyöpaikkoja.

Emme voi olla tasa-arvoisia emmekä yhdenvertaisia ennenkuin jokaisella lapsella on yksityisopettaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun opettajia oli 2000-luvun alussa 44 000 ja avustajien ammattikunta aluillaan. Nyt on opettajia rapiat 50 000 ja avustajia 19 000. Jokainen voi katsoa tilastokeskuksen sivuilta oppilasmäärät, jos huvittaa, mutta tuskin lapsia 2000-luvun alussa vähemmän oli kuin nyt.  

Onneksi sentään nyt on edes tuoto esille se, että 2030 peruskoululaisia on 100 000 vähemmän kuin nyt. Eri asia on vähennetäänkö opettajien ja avustajien määrää, vaiko pidetäänö yllä kalliiksi käyviä suojatyöpaikkoja.

Emme voi olla tasa-arvoisia emmekä yhdenvertaisia ennenkuin jokaisella lapsella on yksityisopettaja.

Sulla ei tunnu olevan kovin kummoista medialukutaitoa kun kaiken nielet kyseenalaistamatta

Pohjoismainen malli ja kaikille eläkkeille myös nyt voimassa oleville 4000e katto aloitetaan tuosta.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun opettajia oli 2000-luvun alussa 44 000 ja avustajien ammattikunta aluillaan. Nyt on opettajia rapiat 50 000 ja avustajia 19 000. Jokainen voi katsoa tilastokeskuksen sivuilta oppilasmäärät, jos huvittaa, mutta tuskin lapsia 2000-luvun alussa vähemmän oli kuin nyt.  

Onneksi sentään nyt on edes tuoto esille se, että 2030 peruskoululaisia on 100 000 vähemmän kuin nyt. Eri asia on vähennetäänkö opettajien ja avustajien määrää, vaiko pidetäänö yllä kalliiksi käyviä suojatyöpaikkoja.

Oppilaiden tuen tarpeet ovat selvästi kasvaneet 2000-luvun kuluessa. Tehostettua tai erityistä tukea saavien perusopetuksen oppilaiden osuus on noussut 11,4 %:sta 25,5 %:iin vuosina 20112023. Tämä näkyy myös erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien määrän kasvuna.

Perusopetusmenojen osuus bruttokansantuotteesta on pysynyt vuosituhannen alusta alkaen samana, noin kahden prosentin tuntumassa.  

Sen sijaan perusopetusmenojen rakenne on 2000-luvun aikana muuttunut: opetukseen käytetty osuus on vähentynyt noin 60 %:sta 50 %:iin, kun taas kiinteistömenot ovat kasvaneet noin 18 %:sta 22 %:iin.  

Samaan aikaan koulujen lukumäärä on puoliintunut (4009 -> 2127) ja koulujen keskimääräinen oppilasmäärä on kasvanut (145 -> 260).  

https://www.oph.fi/fi/blogi/mita-tilastot-kertovat-oppimistulosten-laskun-taustoista