Kotivaran kerryttäminen ja varautuminen tuo turvallisen tunteen

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ajattele että ihmisillä joilla on toimivat yhteisöt ympärillä erityisesti laskisi näiden yhteisöjen varaan mitään. Ennemminkin niin että ihmiset joilla ne yhteisöt on ympärillä luottaa siihen että heudän ei tarvitse selvitä yllättävissä tilanteissa yksin. Itse en laskisi myöskään kotivaran varaan koska siitä kuitenkin saattaa puuttua jotain olennaista jota juuri siinä tilanteessa saattaisi tarvita. Toimivat ihmissuhteet taas auttaa tilanteessa jossa vaikkapa niitä kasvomaskeja ei ole saatavilla. Voidaan yhdessä miettiä miten ne voisi korvata tai miten toinen on ratkaissut sen tilanteen kun ko asiaa olisi tarvittu mutta sitä ei ole saatavilla.

 

Ne kirurginmaskit viruksilta suojautumisessa oli alunperinkin ihan järjetön ajatus. Kirurginmaskit on valmistettu sitä varten, että käyttäjän suusta tai nenästä ei mene bakteereja potilaalla avoimena olevaan haavaan.

Koronaika tehtiin paljon ratkaisuja "paniikissa". Osa taas pysyi ihan rauhallisena vaikka tilanteeseen ei varautumista olisi ollutkaan. Osa ihmisistä pystyy toimimaan kriisissä osa ei. Eikä sillä ole mitään tekemistä kotivaran tai edes muun varautumisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mutta itse ajattelen sen yhteisön (tuoman tuen) lähinnä henkiseksi ja psyykkiseksi tueksi. Tottakai resursseja voidaan ja kannattaa yhdistää ja jakaa, kotivaraakin, mutta suurin merkitys lienee tosiaan yhteisöllisyydessä se että ihminen ei ole vaikeassa tilanteessa yksin vaan muut ovat niin sanotusti samassa veneessä. Kaikki kantavat toistensa taakkoja aj auttavat saamaan ajatuksia pois tilanteesta, yhdessä voidaan anuraa, jutella, tehdä ruokaa, pelata pelejä jne kaikkea mukavaa arkista.

 

 

Onkin mukavaa pelailla pelejä sormet jäässä ja maha kurnien. 

 

Suomessa ei aina ole talvi.  Tarkoitin muuten että sen lisäksi että kaikki tuovat kortensa kekoon ruoan ym suhteen on se sosiaalisuus ja yhdessäolo monelle tärkeää. En ehdottele mahdollisia skenaarioita mitä voisi tapahtua mutta jos tulisi aika jolloin liikkumista jne rajoitetaan monen mielenterveydelle ja henkiselle jaksamiselle tekisi hyvää ettei tarvitse olla yksin ja olisi ihan tavallista yhdessäoloa ja juttuja. Korona-aika otti usealle lujille, siitä voisi jo päätellä mikä oli ajatukseni.

Nro 841: "Koronaika tehtiin paljon ratkaisuja "paniikissa". Osa taas pysyi ihan rauhallisena vaikka tilanteeseen ei varautumista olisi ollutkaan. Osa ihmisistä pystyy toimimaan kriisissä osa ei. Eikä sillä ole mitään tekemistä kotivaran tai edes muun varautumisen kanssa."

Totta osittain ja itsekin aiemmin kirjoitin, että jokaisella on se oma plan B:nsä. Sun plan B on erilainen kuin mun plan B. Ja mun plan B on erilainen kuin esimerkiksi 96-vuotiaan huonosti liikkuvan isäni plan B.  Varautumiseen kuuluu myös tieto ja osaaminen eikä vain tavarat. Jostain syystä kotivarakeskustelussa keskitytään vaan niihin vesikanistereihin ja säilyketölkkkeihin. Ihmisten elämäntilanteetkin on ihan erilaisia. Ja jopa ammatit. Vielä muutama vuosi sitten meillä valmiuslain mukaan mun velvollisuuteni hypätä sinne, minne käsketään, olisi päättynyt tämän vuoden lokakuussa. Mutta lakia muutettiin ja se velvollisuus päättyykin vasta lokakuussa 2029. Sun tilanne voi olla se, että pakkaat perheesi autoon ja ajat jonnekin Inariin. Mun tilanne taas on se, että jos poikkeustila julistetaan ja valmiuslaista otetaan edes ne muutamat pykälät käyttöön, niin mähän pysyn kotona ja sitten teen sewn, mitä laki velvoittaa mut tekemään. Joo, oli ehkä typerää opiskella aikoinaan sairaanhoitajaksi, mulla sellaisen "virheen" nyt vaan tein. Lainausmerkeissä, koska siitä koulutuksesta - vaikka en varsinaisia hoitsun hommia kovinkaan montaa vuotta tehnyt - on ollut mulel yllättävän paljon hyötyä muuten elämässäni.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näin eräoppaan ja survivalistin näkökulmasta ei voi kuin ihmetellä näitä palstan  "asiantuntijoita".

No kerrohan eräoppaan näkökulma miten siellä kotona pitäisi olla ja varautua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mutta itse ajattelen sen yhteisön (tuoman tuen) lähinnä henkiseksi ja psyykkiseksi tueksi. Tottakai resursseja voidaan ja kannattaa yhdistää ja jakaa, kotivaraakin, mutta suurin merkitys lienee tosiaan yhteisöllisyydessä se että ihminen ei ole vaikeassa tilanteessa yksin vaan muut ovat niin sanotusti samassa veneessä. Kaikki kantavat toistensa taakkoja aj auttavat saamaan ajatuksia pois tilanteesta, yhdessä voidaan anuraa, jutella, tehdä ruokaa, pelata pelejä jne kaikkea mukavaa arkista.

 

 

Onkin mukavaa pelailla pelejä sormet jäässä ja maha kurnien. 

 

Suomessa ei aina ole talvi.  Tarkoitin muuten että sen lisäksi että kaikki tuovat kortensa kekoon ruoan ym suhteen on se sosiaalisuus ja yhdessäolo monelle tärkeää. En ehdottele mahdollisia skenaarioi

Korona-aika oli  melkoista sekamelskaa. Suomessa ei koskaan ollut lockdownia. Vain yli 70-vuotiaita kehotettiin olemaan tapaamatta muita ihmisiä. Ja sekin oli van kehoitus, ei suinkaan määräys. Ketään alle 70-vuotiasta ei missään vaiheessa kielletty tapaamasta muita ihmisiä. Muisdtan, kun silloin yksi ilta kävin viemässä roskia ulois ja yksi naapurin yli 70v nainen oli roskapåussinsa kanssa ulkona. Pyyteli multa kovasti anteeksi, kun oli poistunut kotoaan, mutta kun se biojätepussi oli alkanut jo haista. Olin ihan että WTF. Juttelin tämän naisen kanssa ja kerrtoin, että hän on nyt ymmärtänyt koko homman ihan väärin. Kukaan eikä mikään ole kieltänyt häntä viemästä roskia ulos. Tai käymästä kaupassa tai vaikka naapurissa kahvilla. Oli suositus, että enintään 5-10 ihmisen kokoontumisia. Muistan ennen pandemiaa, kun tälläkin palstalla moni kaipaili 1980-luvun kyläilyperinnettä takaisin. No sehän sitten tuli takaisin pandemian aikaan, kun ravintolat ja kahvilat oli kiinni. Yksityisasunnoissa sai edelleen kokoontua vaikka miten isolla porukalla, mutta harvan kotiin noin muutenkaan mahtuu kymmeniä tai satoja kyläilijöitä samaan aikaan. Kun opiskelijat pandemian aikaan siirtyivät etäopiskeluun, niin osa keräsi opiskelukavereistaan porukan, jonka  kanssa vietti aikaansa. Toki oli varmasti niitäkin, joilla ei oikein edes mitään opiskelukavereita edes ollut ja siten jäivät yksin. Ja se, että olit etätöissä, ei silloinkaan tarkoittanut, että et saisi työpäiväsi jälkeen tavata ketään. 

Suositukset on AINA suosituksia. Olipa kyse kotivarasta, painonhallinnasta tai mistä tahansa muusta. Yksilön tetävä on miettiä, mitä osia suosituksista ottaa omaan käyttöönsä ja mitä ei. 

 

Eli olette samaa mieltä siitä että ihmisen ei ole hyvä olla yksin vaan muiden seura ja mahd normaali elämä on hyväksi jos jokin sellainen tilanne tulisi että se oikeasti normaali vapaus olla ja mennä olisi poissa.

En ollut mitenkään varautunut Suomen voittoon, mutta täytyy sanoa että mukava yllätys! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on tarkoitus lähteä autolla pidemmälle kauppoihin, kun omalta paikkakunnalta meni lämmöt ja naapurit ehti ostaa kaikki sähköpatterit kaupoista, niin onko sitten varauduttu siihen, että auton tankissa on tarpeeksi polttoainetta tai akussa virtaa, että pidempi kauppamatka onnistuu?

 

Voihan sitä aina kehitellä skenaarioita missä mikään ei toimi, mutta sen jälkeen ei olekaan enää rajaa siihen mikä riittää varautumiseksi.

Miten olis se suositeltu 72 tunnin kotivara? 

Sellainen on melkein kaikilla ilman minkäänlaista varautumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä joka ajat 50 kilometrin päähän kauppaan ostamaan sen tarvittavan mitä lähikaupoista et saa: luuletko ettei siellä ole ryntäys käynyt ja tarpeelliset ostettu jo pois ennen kuin ehdit sinne? Sitäkin on toistettu että jos ei ennakoi on silloin kun kriisi on käsillä monella paniikki ja ryntäys eikä tarvittavia, mitä ovatkaan välttämättä riitä kaikille.

Kuten korona-aikaan kaupat pullisteli käsidesiä ja kasvomaskeja. Vai miten se olikaan? 

Kuuluuko noi kotivaraan. Paljonko kotivarassa on oltava käsidesiä ja kasvomaskeja?

Juuri näin. Täällä kuvitellaan olevansa niiin varautuneita. Sitten tapahtuukin jotain aivan muuta. Todennäköisimmin parasta varautumista on pitää itsensä terveenä ja kerryttää sen verran säästöjä että pärjää vaikka työttömyyden yli. Tai kouluttaa itseään töiden ohessa. Tai aloittaa sivubisnes jne jne. Eli aivan erilaista varautumista kuin mitä nämä kotivarajemmarit kuvittelevat että elämässä tarvitaan. 

Vierailija kirjoitti:

En yhtään ihmettele että suljettiin. Ihmeellistä jankkaamista on tämäkin.

Tässä ketjussa on hiukan erilainen otsikko. 

Mikä on kotivara? Itse olen varautunut kriiseihin kerryttämällä likvidiä omaisuutta pari miljoonaa jotta voin asua ja pärjätä missä tahansa pääomatuottojen turvin jos tarvitsee, tosin on minulla hehtaarin verran omaa tonttia sekä 5 asuntoa eri puolella maailmaa myös että aina löytyy mukava paikka olla ja elää. En ihan ymmärtänyt pointtia että mikä se tämä kotivara nyt oikein olikaan? En lue hesaria joten anteeksi jos se on siellä jo selkeästi kerrottu.

Meillä oli ennen koronaa kasvomaskeja valmiiksi, ffp2. Käsidesiä ei ollut, eikä ole vieläkään. Miksi desinfioisin käsiäni kotona? Haavanpuhdistuksen on sitten desinfiointiainetta erikseen, se ei ole sama asia.

Töissä meillä oli ffp3-maskeja, mutta ne oli uloshengitysventtiileillä varustettuja, joten ne ei suojanneet muita. Ei olla sotealalla. Pidettiin kertauskurssi siitä, miten pukea ja riisua suojaimet oikein.

Kirurginmaskit suojaa muita roiskeilta, ja jo pelkkä se näky, että oli maski naamalla, sai ihmiset pitämään etäisyyksiä. Eli se maski oli tehokas, vaikkei ehkä sinänsä barrikadina taudinaiheuttajia vastaan.

Tehokkain suoja infektiotauteja vastaan on käsienpesu. Ilmavälitteisissä taudeissa sitten etäisyys ja kontaktien välttely toimii hyvin, jos muistaa ne kädetkin pestä.

Pelkkä kunnollinen vesipesu poistaa noin 98% mikrobeista. Saippuapesu poistaa 98% jäljelle jääneistä mikrobeista. Käsidesi poistaa sitten pestyistä käsistä 98% jäljelle jääneistä mikrobeista. Jos käsiä ei ole ennen käsidesin käyttöä pesty, sen mikrobeja tuhoava vaikutus romahtaa.

Koronan kanssa tehtiin paljon virheitä. Niistä on opittu, ja olen ihan satavarma, että suurin osa opeista on unohdettu ennen seuraavaa suurta epidemiaa. Mummot saattaa muistaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos jotain tapahtuu, mä en todellakaan jää kotiin kököttelemään, vaan painun niin kauas kun pippuri kasvaa.

Millä konstilla ajattelit päästä Intiaan, Indonesiaan, Malesiaan tai Vietnamiin, jossa pippuri kasvaa? Sinne on lentämälläkin aika pitkä matka.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on kotivara? Itse olen varautunut kriiseihin kerryttämällä likvidiä omaisuutta pari miljoonaa jotta voin asua ja pärjätä missä tahansa pääomatuottojen turvin jos tarvitsee, tosin on minulla hehtaarin verran omaa tonttia sekä 5 asuntoa eri puolella maailmaa myös että aina löytyy mukava paikka olla ja elää. En ihan ymmärtänyt pointtia että mikä se tämä kotivara nyt oikein olikaan? En lue hesaria joten anteeksi jos se on siellä jo selkeästi kerrottu.

Kotivara on syötävää, juotavaa ja sellaista, millä pysyy lämpimänä ja vaikkapa näkee pimeässä ilman sähköä.

Suomessa on kaikilla maanpuolustusvelvollisuus, joten turha suunnitella ulkomaille lähtöä.

Kolmanneksi valmiuslaki mahdollistaa Suomen kansalaisten tilillä olevien rahojen, osakkeiden, asuntojen yms takavarikoinnin. Siis myös ulkomaisissa pankeissa olevat varat, ulkomaiset asunnot ja ulkomaiset osakkeet. Kevyesti sitä ei tietenkään tehtäisi, mutta jos valtion olemassaolo olisi siitä kiinni, niin tietysti.

Mutta Venäjältähän sinä trolli kirjoittelet, et ole suomalainen lainkaan.

Varauduin ennen kaikkeen. Ylianalysoin ja stressasin. Mutta sitten tajusin, että oikeastaan mihinkään ei voi varautua. Että illuusio se vaan on jos kuvittelee hallitsevansa kohtaloaan. Joten nykyään en enää varaudu. Enkä stressaa. Tulee eteen mitä tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harva ihminen selviää elämän kriiseistä yksin. Todennäköisempää kuin että ruoka loppuu kaupasta on se että tarvitset ystävää jonka olkapäähän nojata, ystävää joka osaa auttaa sinua asioissa joiden kanssa itse et pärjää, ystävää jolta voit pyytää apua silloin kun on kipeänä saatava lääkettä apteekista eikä sinne kuumeisena voi itsr lähteä.

Varautujapiirissä tämä on ihan tunnustettu fakta: varautuminen ei ole yksilölaji, eikä yksinäisiä susia ole. Tätä yhteisöä kutsutaan termillä MAG, Mutual Assistance Group. Kankeasti käännettynä vastavuoroinen apu ryhmä. Painosanalla vastavuoroinen. Monesti kyseessä on perhe/suku ja/tai naapurusto, mutta mahdollisesti myös ihan ryhmä varautumisesta kiinnostuneita ihmisiä.

Siellä leikitään varautumisleikkejä oikein porukalla. Mikäs siinä, itsekin tykkään eniten joukkuelajeista. 👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on kotivara? Itse olen varautunut kriiseihin kerryttämällä likvidiä omaisuutta pari miljoonaa jotta voin asua ja pärjätä missä tahansa pääomatuottojen turvin jos tarvitsee, tosin on minulla hehtaarin verran omaa tonttia sekä 5 asuntoa eri puolella maailmaa myös että aina löytyy mukava paikka olla ja elää. En ihan ymmärtänyt pointtia että mikä se tämä kotivara nyt oikein olikaan? En lue hesaria joten anteeksi jos se on siellä jo selkeästi kerrottu.

 

 

Kotivara on syötävää, juotavaa ja sellaista, millä pysyy lämpimänä ja vaikkapa näkee pimeässä ilman sähköä.

Suomessa on kaikilla maanpuolustusvelvollisuus, joten turha suunnitella ulkomaille lähtöä.

Kolmanneksi valmiuslaki mahdollistaa Suomen kansalaisten tilillä olevien rahojen, osakkeiden, asuntojen yms takavarikoinnin. Siis myös ulkomaisissa pankeissa olevat varat, ulkomaiset

En ole trolli, enkä venäläinen, vaan Suomalainen isolla S:llä. Suomen armeijan olen käynyt ja valmis Suomea puolustamaan kaikin keinoin jos siihen pisteeseen päädytään. Mutta olen asunut jo vuosikausia ulkomailla joten lähtöä ei tarvitse suunnitella, ja rahoihini ei Suomen hallitus ikävä kyllä tule pääsemään käsiksi muuta kuin verojen osalta, jotka mielelläni maksan siitä mistä kuuluu. Ulkomaalaisiin pankkeihin ei Suomen valtio tule koskaan pääsemään merkittävissä määrin käsiksi vaikka Suomen laki sanoisi mitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on kotivara? Itse olen varautunut kriiseihin kerryttämällä likvidiä omaisuutta pari miljoonaa jotta voin asua ja pärjätä missä tahansa pääomatuottojen turvin jos tarvitsee, tosin on minulla hehtaarin verran omaa tonttia sekä 5 asuntoa eri puolella maailmaa myös että aina löytyy mukava paikka olla ja elää. En ihan ymmärtänyt pointtia että mikä se tämä kotivara nyt oikein olikaan? En lue hesaria joten anteeksi jos se on siellä jo selkeästi kerrottu.

 

 

Kotivara on syötävää, juotavaa ja sellaista, millä pysyy lämpimänä ja vaikkapa näkee pimeässä ilman sähköä.

Suomessa on kaikilla maanpuolustusvelvollisuus, joten turha suunnitella ulkomaille lähtöä.

Kolmanneksi valmiuslaki mahdollistaa Suomen kansalaisten tilillä olevien rahojen, osakkeiden, asuntojen yms takavarikoinnin. Siis myös ulkomaisissa pankeissa olevat varat, ulkomaiset

Voi olla hyvinkin trolli mutta voitaisko lopettaa tuo väsynyt leikki että kaikki minun kanssa eri mieltä olevat on ihan tyhmiä ja etenkin venäjältä? Todella väsynyttä läppää.

Vierailija kirjoitti:

Varauduin ennen kaikkeen. Ylianalysoin ja stressasin. Mutta sitten tajusin, että oikeastaan mihinkään ei voi varautua. Että illuusio se vaan on jos kuvittelee hallitsevansa kohtaloaan. Joten nykyään en enää varaudu. Enkä stressaa. Tulee eteen mitä tulee.

Samaa mieltä. Oma elämänlaatuni on parantunut sitä mukaa kun on oppinut ottamaan rennommin. Pahin mahdollinen tapahtuu todella harvoin, eikä siihen yleensä ole edes pystynyt varautumaan. Avausviestin turvallisuuden tunne lisääntyy kun varautuu, on illuusio. Ihmisen sisäsyntyistä halua kontrolloida kaikkea jotta tuntuu turvalliselta. Jos turvallisuuden tunne tulee vain varautumisen kautta, mitä tapahtuu silloin kun tapahtuu se mihin ei ole varautunut?

Nykyään on lähes jokaisella suomalaisella "kotivara" vyötäröllä ja muuallakin vartalossa, 20-100kg rasvaa, sillä pysyy hengissä melko pitkään, jopa viikkoja, ehkä kuukausia.