Kotivaran kerryttäminen ja varautuminen tuo turvallisen tunteen
Olen huomannut, että kotivaran kanssa puuhailu ja varautumisen pohtiminen luo minulle turvallista hyvää oloa. Se on mukava harrastus, vähän niin kuin katsoisi Friendejä tai Poirotia telkkarista. Se ei ole varmaan harvinaista, johan Veikko Huovinen kirjoitti Hamsteri-kirjan, josta tuli suosittu.
Tuli vaan mieleen, kun Hesarissa on ollut mielipidekirjoituksia aiheesta. Aika hassua, että vain puolet suomalaisista on varautunut kriiseihin itse. Se varautuminenhan ei tee kriiseistä yhtään todennäköisempiä, vaan päinvastoin epätodennäköisempiä.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalossa lämpimänä pysyminen on ongelma. Ei peitot ja makuupussit kauaa lämmitä, jos patterit kylmenee. Pitääkö sitten ängetä johonkin lähistöllä olevaan omakotitaloon, jonkun tuntemattoman luokse. Jolla on takka sekä puita. Täältä lähiöstä lähdetään etsimään sopivia taloja joihin majoittua, kai ihmiset auttaa sitten toisiaan.
Kuulepas. Kerrostalo pysyy lämpimänä pitkään, jos sähköt katkeaa. ja kaikissa okt:ssa ei ole takkaa ja ne vasta kylmeneeki.
sähkökatkon kesto18 tuntia
Puisten pientalojen sisäilman lämpötila laskenut +10 asteeseen, jos ulkona on -20 astetta
30 tuntia
Kivisten pientalojen sisäilman lämpötila on laskenut +10 asteeseen, jos ulkona on -20 astetta
36 tuntiaElementtikerrostalojen sisäilman lämpötila on laskenut +10 asteeseen, jos ulkona on -20 astetta<
Millä todennäköisyydellä arvioit että minun kivisessä pientalossani on oma valurautakamiina sekä puutarhavaja täynnä puuta ja lämmityspellettejä vs. siellä elementtikerrostalon seitsemännen kerroksen asujalla.
Ei sitä varsinaisesti kerätä tarvitse hamsterien tapaan vaan pitää huolen siitä, että kaikkea tarpeellista on aina kotona. Kun kauppaan on pitkä matka, ruokaa, hygieniatarvikkeita ym. vähintään viikoksi on aivan perustilanne. Kun joku pakkaus otetaan käyttöön, tuodaan seuraavalla kauppareissulle tilalle uusi.
Kotivarakeskusteluissa aina väitetään, että pakastimen sisältöä ei voi laskea kotivaraan. Näillä keleillä voi siirtää pakastimen sisällön parvekkeelle ja se säilyy siellä viikkoja. Isompi ongelma on saada se kerrostalossa sulaksi, jos sähköä ei ole ja koko talo kylmenee.
Tätä ollaan ihan porukalla pohdittu, koska se kuuluu Suomen kylät ry:n hankkeisiin:
https://suomenkylat.fi/suomen-kylat/hankkeet/kylavara-paikallisen-varau…
Lähinnähän tuo siis koskee kehä kolmosen ulkopuolta, niitä maaseutumaisia alueita, joissa vielä asumuksia löytyy. Hannes-myrskyn oppeja on nyt käyty läpi, ja HAJA-ASUTUSALUEELLA prioriteettilistalla ykkösenä on vesi. Lämpö ei ole ongelma, vessassakäynti ei ole ongelma, ruoka ei ole ongelma, valaistus ei ole ongelma. Vesi on. Tai siis sen puute. Harvalla on enää käsipumppua rengaskaivossaan, ja varmaan promillella kaikista varautumishessuleista on porakaivoon varattu käsipumppua. Sellaisia on olemassa.
Puhelinyhteydet jatkoivat toimintaansa, vaikka sähköt olivat neljä päivää pois. Se ei ollut ongelma (radioyhteyksiä kyllä testattiin).
Mutta se vesi: ihmisillä ei ollut kotiin varattu talousvettä (eli juomiseen ja ruuanlaittoon kelpaavaa vettä) riittävästi. Heillä ei myöskään ollut mitään suurempia astioita, joihin olisi voinut vedenjakelupisteiltä vettä hakea. Ne vedenjakelupisteet saatiin pystyyn alle kahdessa vuorokaudessa.
Toinen isompi ongelma on se, että ihmiset eivät osaa käyttää omaa kotiaan. Ei osata lämmittää tulisijoja niin, että saataisiin pidettyä jokin asuinhuone riittävän lämpimänä lapsille... Ei tiedetä, miten kaivosta saisi vettä. Ei tiedetä, voiko omaa pienpuhdistamoa käyttää ilman sähköä (=voiko käyttää vessaa, jos saa vettä jolla vetää se vessa).
Kaupunkien ongelmista en osaa sanoa, kun täällä ikkunasta katsoessa näen vain puita.
Niiltä osin, kun puut olivat kaatuneet sähkölinjojen päälle, oli pitkiäkin viiveitä, että pelastuslaitos tuli raivaamaan - niihin puihin EI SAA KOSKEA ilman sähköjakelijan ja pelastuslaitoksen apua!!!
Vaikka sähköt olivat poikki kymmeniltä tuhansilta ihmisiltä (itseasiassa taisi olla sadoiltatuhansilta, koska puhuttiin asiakkaista, ja sähkölaitokselle yksi sähköliittymä=yksi asiakas ja samassa talossa voi asia kymmenenkin ihmistä) niin yhteiskunta toimi edelleen.
Jatkan vielä maaseudun varautumisesta.
Iso arkkupakastin kestää sulamatta pari vuorokautta, kunhan sen kantta ei auota turhaan ja kunhan se on mahdollisimman viileässä tilassa, vieläpä käärittynä hyvin eristäviin vällyihin. Sen jälkeen tuotteet alkaa pehmetä, ja noin 5vrk kuluttua lämpötila on ympäröivän tilan lämpötila. Mitä täydempi ja tiiviimmin pakattu se pakastin on, sen pidempään se pysyy kylmänä.
Näin pakkasten aikaan kannattaa kiikuttaa pakasteet pihalle vaikka pahvilaatikoissa (helppo kuljetella) ja samalla suunnitella, miten jatkojalostaa ne, jos sähkökatko jatkuu yli pakkaskauden. Puhun siis maaseudun asumuksista, joissa lähes kaikilla on puuhella. Marjat ja hedelmät voi keittää hilloksi (edellyttää siis sitä, että on sokeria ja purkkeja), kasvikset voi kuivata, lihan voi suolata (eli pitää olla suolaa). Jäätelöstä voi leipoa kuivakakkuja, jotka säilyvät pitkään (tarttee olla jauhoja). Jne.
Tai sit hankkii aggregaatin ja siihen polttoainetta ja varmistaa, että sähkötaulussa on pistoke sille aggrelle, että sen voi kytkeä talon järjestelmään.
ei mitään ongelmaa kun on näin viisaita ja kaikkeen varautuneita kansalaisia
Kansalaisilla on viikko aikaa varautua. Sitten vähän "harjoitellaan". Lämpö on tärkeä näillä pakkasilla juomaveden lisäksi. Purkkihernaria, vessapaperia ja muovipusseja lienee kaikilla muutenkin. Se kolme vuorokautta tulisi jokaisen pärjätä, vaikka ei olisi sähköä eikä vettä.
Hmmm.... Mistähän joillekin on tullut sellanen tunne, "mukatietämys", että kerrostalo ei viilene hetkessä?
Minä kerroin jo(skus aiemmin). Tiilivuorattu betonikuutio, kesällä kuin pätsi. Sitä lämpöä riitti sinne syys-lokakuulle asti, kunnes lämmöt päälle.
Sitten, kerran, marraskuun pakkasilla(!), kadun vieressä oli syttynyt muuntaja palamaan ja koko lähiö pimeänä (töistä läksin ja näin kun paloauto lähti meillepäin....). Kävelin kotiin, koko "etukylä" töllisteli siinä, menin kotiin, piti lämmittää pitsa pakkasesta, mutta milläs sen lämmität, kun ei ole sähköjä (söin sen nälkääni sitten jäisenä....).
Mietin, et lämpöpumput toimii sähköllä, sähköä ei tule, pumput ei toimi. Menin sänkyyn makaamaan, ajattelin, et nukahdan työpäivän jälkeen, herään niinkuin eilisenäkin päivänä. Eipä tullutkaan uni vaan kylmä. Silloin tajusin, kuinka äkkiä talo viilenee, jos pumput ei toimi.
Mitäs sitten? Nettiyhteyttä mulla ei ollut (ja mitenkäs se ois toiminut, kun ei ollut sähköjä ... ;) ) .... Keksin/päätin: kävelen takaisin töihin, omaan työhuoneeseen. Siellä sähköt toimi ja luin tuon yo. eli muuntajapalo. Ohitus, "ylämäessä" toimi jo, "alamäessa" kohta. Odotin sen "kohta" ja läksin taas kävelemään kotiin. Tuli kyllä pitkä päivä, kilsoja/askelia varmaan .....
Vierailija kirjoitti:
Jos jotain tapahtuu, mä en todellakaan jää kotiin kököttelemään, vaan painun niin kauas kun pippuri kasvaa.
Tarvitset siis hyvin varustetut bug out bagin eli suomeksi evakkorepun. Meillä on joka perheenjäsenelle sellainen. Ne sijaitsee eteisen naulakossa ja ne on helppo siitä napata mukaan. Mulla on autossakin yksi siltä varalta, että evakuointi suoritetaan suoraan työpaikalta.
Vierailija kirjoitti:
ei mitään ongelmaa kun on näin viisaita ja kaikkeen varautuneita kansalaisia
Ajatteles jos kaikki suomalaiset todella olisivat näin varautuneita. Olisimme aika vahva ja voittamaton kansakunta.
Veikkaan kuitenkin, että osa on avuttomia ja kriisitilanteessa vain taakaksi muille, odottavat että joku muu tulee ja hoitaa ja järjestää. Olisi paljon helpompaa, jos kaikki tekisivät osansa, eikä olisi perässävedettäviä kivirekiä.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalossa lämpimänä pysyminen on ongelma. Ei peitot ja makuupussit kauaa lämmitä, jos patterit kylmenee. Pitääkö sitten ängetä johonkin lähistöllä olevaan omakotitaloon, jonkun tuntemattoman luokse. Jolla on takka sekä puita. Täältä lähiöstä lähdetään etsimään sopivia taloja joihin majoittua, kai ihmiset auttaa sitten toisiaan.
Eikö ihmisillä muka ole nestekaasu lämmittimiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jotain tapahtuu, mä en todellakaan jää kotiin kököttelemään, vaan painun niin kauas kun pippuri kasvaa.
Tarvitset siis hyvin varustetut bug out bagin eli suomeksi evakkorepun. Meillä on joka perheenjäsenelle sellainen. Ne sijaitsee eteisen naulakossa ja ne on helppo siitä napata mukaan. Mulla on autossakin yksi siltä varalta, että evakuointi suoritetaan suoraan työpaikalta.
Työpaikallaninon myös ohje, että jokainen varaisi sinne työpaikalle oman 'kotivaran'. On siis tärkeää hoitaa monia töitä poikkeusaikoinakin ja voi joutua oleilemaan siellä työpaikalla. Ja lisäksi onhan se hyvä, ettei ole vain yhtä 'varastoa', vaan sellaisia on useampia. Ordvillakaan ei ole kaikki pähkinät yhdessä ja samassa kolossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalossa lämpimänä pysyminen on ongelma. Ei peitot ja makuupussit kauaa lämmitä, jos patterit kylmenee. Pitääkö sitten ängetä johonkin lähistöllä olevaan omakotitaloon, jonkun tuntemattoman luokse. Jolla on takka sekä puita. Täältä lähiöstä lähdetään etsimään sopivia taloja joihin majoittua, kai ihmiset auttaa sitten toisiaan.
Eikö ihmisillä muka ole nestekaasu lämmittimiä?
Niitä ei pidä käyttää kerrostalossa - sekä tulipalo että häkämyrkytysriski!
Parvekkeella tai pihalla voi tietysti keittää niillä jotain, mutta ei sisällä asunnossa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalossa lämpimänä pysyminen on ongelma. Ei peitot ja makuupussit kauaa lämmitä, jos patterit kylmenee. Pitääkö sitten ängetä johonkin lähistöllä olevaan omakotitaloon, jonkun tuntemattoman luokse. Jolla on takka sekä puita. Täältä lähiöstä lähdetään etsimään sopivia taloja joihin majoittua, kai ihmiset auttaa sitten toisiaan.
Eikö ihmisillä muka ole nestekaasu lämmittimiä?
Meillä on sähkökatkon varalle.
Just tuota samaa ajattelin! - Tohelot alkaa käyttämään lämmittimiä sisällä, ei mitään kokemusta, niin kohta on tulipalo. Milläs sinne palokunnan soitat jos sähkökatko.
Jos joku panikoi, niin aina se "paras kaveri" on se, joka sanoo, et "rauhallisesti nyt".
....
Katsokaapa tubesta das Boot -leffan kohtauksia, oliko se Gibraltar-scene vai mikä? - Kaikki onnistui lopulta, kun Kippari, ja muutama muu piti päänsä kylmänä. Yksi niistä parhaimmista opetuksista.
....
(Oikeasti se toinen diesel/kone ei pelannut vaan "mutkittelivat" yhdellä perille asti.)
Yhteiskunta pörräsi eikä tajunnut Hanneksesta mitään. Apuvoimia ei kylillä näkynyt, ei edes niitä veden jakajia, lämpimästä vedestä ja keitosta puhumattakaan.
Kaikilla eivät toimineet puhelin- eikä nettiyhteydet!
Kaikilla auto ei lähtenyt käyntiin pakkasella ilman sähköä! - Kävellen pääsi ulkona liikkumaan kyllä.
Vesivarasto on kyllä hyvä. Huom. Nuudeleilla ei tee mitään, jos on vettä mutta se vesi on kylmää.
Pimeänä ja kylmänä vuodenaikana on kyllä vaikeaa kaikilla!
VARAUTUMINEN:
Haja-asutusalueella aion hankkia paljon YLIMÄÄRÄISIÄ, ERISTYSMATERIAALEJA, erilaisia, VARASTOON taloni pelastamiseksi jatkossa. - Minä kyllä pärjään, mutta talolla on vaikeampaa.
Mitä tapahtuu maagisen kolmen vuorokauden jälkeen. KERTOKAA! En havainnut, että mitään olisi tapahtunut.
Yllättävän tehoton on tuollainen kaasulämmitin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtuu maagisen kolmen vuorokauden jälkeen. KERTOKAA! En havainnut, että mitään olisi tapahtunut.
Ideana on se, että yhteiskunta tarvitsee aikaa saadakseen hommat haltuun, kun jotain yllättävää sattuu. Siinä menee yleensä aikaa pari vuorokautta. Sen aikaa jokaisen pitäisi tulla toimeen omin avuin. Eli voi olettaa, että NOIN kolmen vuorokauden päästä "tilanteesta" alkaa yhteiskunnan apu saavuttaa tarvitsijoita. Siihen mennessä on saatu järjestettyä vedenjakelua, saatu raivattua suurin osa puista pois sähkölinjojen päältä, saatu järjestettyä jätevesilaitoksen ohijuoksutus, hätisteltyä karannut mullikkalauma pois leikkikentiltä, sammutettua pahimmat palopesäkkeet tms.
Se ei tapahdu täsmälleen 259 200 sekunnin päästä "tilanteesta". Siihen voi mennä kaksi päivää, tai viisi päivää, mutta suurimmassa osassa infrastruktuurin ongelmia kolme vuorokautta riittää ainakin siihen, että saadaan rakennettua jonkinlainen organisaatio hoitamaan hommia.
Nuo pitäisi printata talteen. Siinä on myös ohjeita, miten saa kännykän ja nettiyhteyden toimimaan mahdollisimman pitkään ja vaikka yhteyksissä olisi ongelmia.