Mitkä valinnaisaineet sulla oli yläasteella? Oliko hyötyä?
Mulla oli 80-luvun lopulla köksä, ranska ja konekirjoitus.
- köksä oli tietty hyödyllinen,
- ranskan otin pakosta kun venäjän ryhmää ei tullut, kyllä mä sillä vieläkin hengissä pysyn ranskassa ja venäjää luin sitten lukiossa ja yliopistossa
- konekirjoitus se vasta hyödyllinen olikin kun elämä muuttui tietokoneella elettäväksi.
Kommentit (80)
90 luvun alku:
Saksa - Kielistä on aina hyötyä
Kirjanpidon perusteet - erittäin hyödyllistä
ATK - turha, ei mitään mitä en jo tiennyt.
Yläaste vuosina 2002-2005. Köksä kuvis puukäsityö ja tietotekniikka.
Saksa ja kotitalous. Sasa oli siinä mielessä hyödyllinen, että pääsin rauhalliseen pieneen luokkaan. Kaikki saksanlukijoita.
Vierailija kirjoitti:
-Kotitalous, koska siellä sai syödäkseen. Ruokaa olen osannut tehdä alle kouluikäisestä.
-Tietotekniikka, koska sen valitseminen oli vanhempien asettama ehto Commodore 64:n saamiseksi. Koulussa oli ruotsalaiset Kompis -tietokoneet joihin piti ladata korpuilta joku Windows -emulaattori joka täytti koneen muistin liki kokonaan ja koneet kaatuilivat jatkuvasti. Loppuaika käytettiin binäärinumeroiden kanssa pulaamiseen.
-Maa- ja metsätalous, oletin että siitä tulisi tulevaisuuden ammatti. Aineen vakiopettaja siirtyi ajasta ikuisuuteen ja tilalle tuli kielitaidoton tyyppi Unkarista ja koko homma meni täysin show-pohjalle.
Näpräystä ja väsäilyä kuten suomalainen politiikka konsanaan.
Olet ainakin oppinut kirjoittamaan viihdyttävästi. :)
2 sai valita, kuvaamataito ja kotitalous. 70-luku Lappeenranta.
Kävin oppikoulua vuonna 1975 ja peruskoulun yläastetta 1976-79. Oppikoulun valinnoista en muista mitään.
Yläasteella valitsin saksan (en ranskaa), kuviksen (en musiikkia) ja tekstiilityöt (en teknisiä töitä). Työskentelin vuosia sitten kuvittajana ja saksanopettajana, joten eivät nuo valinnat huonoja olleet. Käsitöistä kiinnostuin vasta koulujen jälkeen, joten ompelu- ja neulomisharrastustani en pane kamalien kässätuntien ansioksi.
Miksei meille tarjottu konekirjoitusta? Se taito piti opetella itse siinä kirjoitellessaan.
Eniten kaduttaa että en ottanut konekirjoitusta koska siitä olisi hyötyä kun tekstejä joskus töissä kirjoittaa.
Saksa ja köksä, saksaa osaan niin, että ymmärrän yksinkertaisen lauseenrakenteen eli jonkun tekevän jotain tai jotain kysytään saksaksi, tosin tähän kielitaitoon tarvittiin 3v lisää opiskelua lukiossa, scheisse toki on käyttökelpoinen sana joka päivä, mutta epäilen sen tulleen opituksi muualla kuin koulussa 5v aikana.
- Saksa: ei ole ollut sellaista suoraa hyötyä, että olisin sitä käyttänyt esim. työssä, mutta tietysti välillisesti kielenopiskelusta on hyötyä muiden kielten oppimisessa, ja on myös mukava osata Saksassa käydessä sanoa muutama sana.
- Maa- ja metsätalous ja puutarhanhoito: ei tästäkään työssäni ole hyötyä, mutta on tuonut paljon iloa harrastukseen ja parantanut elämänlaatua.
Kaksi sai ottaa. Lisäksi valittiin joko kuvis tai musiikki ja valitsin niistä musiikin.
Musiikki, saksa, konekirjoitus-ATK (puolet ja puolet tuota viimeistä). Mistään niistä ei ole ollut hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvun lopun ATK oli matopelillä pelaamista. :-) Ei kovin hyödyllistä.
Oliko matopeli muka jo olemassa 80-luvulla, eikös se tullut 90-luvulla?
Meillä oli ATK tyyliin "käynnistä kone, luo kansio, poista kansio, sammuta kone"
Ei kasarilla ollut vielä sellaisia kännyköitä, joilla olisi voinut pelata.
Me lähinnä ohjelmoitiin Logolla (konnalla), siihenköhän tuossa on sekoitettu? Konnalla pystyi "piirtämään" kuvioita näytölle antamalla komentoja tyyliin forward 40
Konekirjoitus, saksa ja tekstiilityöt. Hyötyä on ollut nimenomaan tuossa järjestyksessä - eniten konekirjoituksesta ja saksan kielestä (minulle oli ns. puolipitkä saksa).
Köksä. Hyödyllinen, tuli opittua etsimään itse reseptejä.
Kuvis. Tämä oli enemmänkin kivaa.
Luova kirjoittaminen. Tästä tykkäsin todella paljon ja ehkä siitä on ollut jotain hyötyäkin.
+
Joku jota en enää edes muista.
Olin luonnontiede- ja englanti- painotetulla luokalla, joten pari tuntia viikossa opiskeltiin niitä enemmän.
Kotitalous, tekstiilityö ja kaupalliset aineet
Köksästä ei ole ollut mitään hyötyä, meillä oli ihan ihmeellinen opettaja joka laittoi meidät tekemään jotain mämmiä ja marenkia yms outouksia. Mitään perusruokia/leivonnaisia ei koskaan tehty, joten en oppinut siellä mitään hyödyllistä.
Kässätunneilla ommeltiin paljon joten olettaisin olevani nykyään nopea ompelija tämän ansiosta.
Kaupalliset aineet auttoi jonkun verran kauppakoulussa, vaikka olisin oppinut asiat sielläkin ilman noita tunteja.
Nyt ajattelen harmittaa etten ottanut konekirjoitusta koska siellä olisi oppinut kymmensormikärjestelmän jota en osaa vieläkään.
Ranska, kuvis ja musiikki. Ranskaa en oppinut kunnolla, vaikka sainkin hyvät arvosanat. Kuviksestabja musiikista on ollut paljon iloa, etennin musiikista.
Atk, Venäjä ja köksä. Kaikista oli hyötyä. Varsinkin Venäjästä suomentumisen aikana. Sillä on omakotitalo ja mökki aikoinaan rakennettu.
Kotsa ja konekirjotus.
Ihan hemmetisti hyötyä. Olen työskennellyt henkilöstöravintola ja hotellimaailman liiketoiminnan parissa jollain tapaa koko työurani.
Konekirjootuksesta sai hyvän opin kun 90 luvunpuolessa välissä tuli ekat tietokoneet niin 10 sormijärjestelmä oli heti hallussa, nopeutti heti tekemistä.
Miten voitte muistaa? Sen tiedän, että valitsin ranskasta ja saksasta ranskan, muuta en muista. 80-luku. Ei silloin kai muuta valittavaa ollutkaan kuin että mikä kieli.
Kaikki oli yhtä turhaa.
Opin sentään jotenkin lukemaan ja kirjoittamaan.
Työtön
Kannabis ja keskikalja