Mitkä valinnaisaineet sulla oli yläasteella? Oliko hyötyä?
Mulla oli 80-luvun lopulla köksä, ranska ja konekirjoitus.
- köksä oli tietty hyödyllinen,
- ranskan otin pakosta kun venäjän ryhmää ei tullut, kyllä mä sillä vieläkin hengissä pysyn ranskassa ja venäjää luin sitten lukiossa ja yliopistossa
- konekirjoitus se vasta hyödyllinen olikin kun elämä muuttui tietokoneella elettäväksi.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
"- konekirjoitus se vasta hyödyllinen olikin kun elämä muuttui tietokoneella elettäväksi."
Sama täällä. Otin konekirjoituksen 1991, aikana, jolloin ei oikeastaan ollut tietokoneita kodeissa, ei ollut nettiä eikä tietoa tulevaisuudesta, että tulevaisuudessa jokaisessa kodissa on tietokoneita ja asioita hoidetaan tietokoneella ym. Halusin vain kirjoitella tarinoita meidän sähkökirjoituskoneella helpommin, se oli syy konekirjoituksen ottamiseen. Opin kymmensormijärjestelmän näppäimistöön katsomatta. Kirjoitan todella nopeasti katsoen ruutua, en näppäimistöä.
Tästä taidosta on ollut eniten käytännön hyötyä niin töissä kuin vapaa-ajalla, kun kotonakin pitää roikkua netissä jne. Nopea kirjoitustaitoni on nopeuttanut kaikkia tehtäviäni koneella eli koneella tehtäviin hommiin kuluu minulla huomattavasti vähemmän aikaa kuin niillä, joilla ei tätä taitoa ole.
Joskus lääkärin vastaanot
Jep ja konekirjoitusta pidettiin silloin 80-luvun lopullakin ihan "sihteeritouhuna". Ei ollut poikia niilläkään tunneilla.
Vierailija kirjoitti:
Saksa ja köksä. Saksaa jatkoin vielä lukiossa. Mitään en osaa. Helpottaisi ehkä jos aloittaisin kielen opiskelun uudestaan. Kielten opiskelua ei ole mitään virkaa jos niitä ei aktiivisesti käytä.
Mulla on ollut aina matkustaessa hyötyä kielistä, joita olen opiskellut, vaikka vain sen 2v yläasteella.
80-luvun lopun ATK oli matopelillä pelaamista. :-) Ei kovin hyödyllistä.
Köksä, kuvis, musa, bilsa ja ranska. Valitsin sen mukaan mikä kiinnosti. Ranskaa en osaa enää yhtään, mutta muistan että käytiin ranskalaisessa ravintolassa syömässä. Ranskan opettaja oli sama kuin englannin opettaja. Englannin tunneilla hän oli hirviö, mutta ranskan tunneilla aina tosi mukava. Ihan kun eri ihminen. Musa ja kuvis oli aina mun lempi aineita. Valitsin ne myös lukiossa valinnaisena. Teki koulupäivästä vähän miellyttävämmän. Köksän valitsin lähinnä siksi, että siellä sai ruokaa.
Mulla oli köksässä samassa ruokakunnassa / pöydässä yksi keliaakikko. Siitä on ollut myöhemmin hyötyä kun gluteenin välttelijöiden määrä on kasvanut.
Kotitalous, saksa ja taloustiede. Kotitalous oli tosi kivaa, saksa ihan ok ja vieläkin niillä opeilla perussaksaa mongerran. Taloustiede oli ihan supertylsää, se kyllä johtui ihan opettajasta. Olisin halunnut ATK:n mutta se taisi mennä päällekkäin tuon taloustieteen kanssa ja piti valita toinen, valitsin väärin. Tosin en usko, että siellä ATK:ssa nyt olisi tullut yhtään mitään sellaista, mitä ei olisi jossain muualla voinut oppia ja nyt ne 90-luvun alun atk taidot ovat täysin turhia, kun kehitys on kehittynyt.
Saksa 10 (ei hyötyä)
Tietotekniikka 10 (erittäin paljon hyötyä)
Konekirjoitus 10 (varsin hyödyllinen, opin kymmensormijärjestelmän eli osaan kirjoittaa nopeasti "sokkona")
Konekirjoitus - paljon hyötyä!
Kotitalous - jonkin verran hyötyä, tunneilla ei ollut paljon uutta itselle, kun kotona piti tehdä paljon
Saksa - Sikäli oli hyötyä, että jatkoin lukiossa ja kirjoitin laudaturin, joka auttoi jatko-opintopaikan saamisessa, muutoin saksaa en ole käytänyt missään.
Kotitalous, käsityöt ja konekirjoitus.
Kaikista ollut tietysti hyötyä, mutta kymmensormijärjestelmällä kirjoittainen on aivan ylivoimaisen tärkeä taito. Sen pitäisi olla pakollisena kaikilla (eikä edes AI tee sitä tarpeettomaksi).
90-luvun lopussa konekirjoitus, oli silloin ihan auringonlaskun aine. Toki opin 10-sormijärjestelmän. Toinen oli saksan kieli. En osaa puhua yhtään saksaa, eli hukkaan meni teiniangstailujen vuoksi. Harmittaa, kun ei ollut tuolloin järkeä päässä.
Ranskaa, ruotsia, konekirjotus (jotta saa diplomin millä ei tehnyt mitään mutta helppoja opintopisteitä).. muuta en muista mitä olisi ollut vai oliko mitään. Mistään ei nyt mitään erityistä hyötyä ollut, ehkä vähän helpotti opintoja lukiossa. Kymmensormijärjestelmän osasin jo kurssille mennessä, mutta saipahan sitä siinä harjoteltulta lisää, tarkemmaksi ja nopeammaksi.
Konekirjoitus oli pojalle/miehelle aivan kurko valinta, koska meitä oli kaksi poikaa konekirjoituksessa ja loput olivat tyttöjä. Siinä riitti molemmille runsaasti valinnanvaraa.
Köksä, saksa, konekirjoitus ja tekstiilityö. Köksästa varmaan eniten hyötyä, vähiten hyötyä tekstiilityöstä (ne samat olisi oppinut muutenkin), puutyö olisi pitänyt valita. Konekirjoitusta pidettiin meilläkin ihan sihteerihömppänä, vanhat kirjoituskoneet ja kaikki.
Vierailija kirjoitti:
80-luvun lopun ATK oli matopelillä pelaamista. :-) Ei kovin hyödyllistä.
Oliko matopeli muka jo olemassa 80-luvulla, eikös se tullut 90-luvulla?
Meillä oli ATK tyyliin "käynnistä kone, luo kansio, poista kansio, sammuta kone"
Kotitalous ja kuvaamataito. Kotsasta ollut hyötyä ja madalsi varmasti kynnystä kokkailla. Kuviksesta ei niinkään, mutta oli se ihan hauskaa piirrellellä.
Atk, ranska ja käsityö.
Atk on osoittautunut tosi hyödylliseksi. Käytiin läpi tietokoneen rakenne ja opeteltiin käyttämään taulukkolaskentaa ja kirjoittamaan tekstejä. Ei ollut alkuun Windows-koneita kuin muutama, joten tekstit kirjoitettiin muistaakseni Teko-ohjelmalla ja taulukkolaskenta myös jollain dos-ohjelmalla. Mutta sitten tuli uudet koneet ja yhdessä oli jopa videokortti ja muokattiin jopa videoita. Opetellut asiat ei ole vanhentuneet yhtään, vaikka ohjelmat on vaihtuneet. Olin kaverini kanssa ekat tytöt atk:ssa ja atk-kerhossa ja totuin olemaan ainoa tyttö kurssilla, joten myöhemmät tekniikan opinnot sujui myös.
Ranskaa en ikinä oppinut paljon ollenkaan.
Käsityössä opin muokkaamaan vaatteita omille mitoille. Se on ollut tosi hyvä, koska olen erittäin lyhyt.
Kotitalous, kuvaamataito ja käsityöt. Ainoa hyödyllinen on ollut kotitalous. Siitä kirjasto tulee vieläkin joskus etsittyä uusia reseptejä kokeiluun.
Toinen oli saksa, en koskaan oppinut kunnolla ja nykyisin olen unohtanut senkin vähän, mutta ainahan kielitaidosta pientä iloa on.
Toinen oli ATK, koneita oli yksi per kahdesta kolmeen oppilasta, en oppinut mitään. Salaa pelattiin sitä jotain ainoaa peliä, joka koneella oli. Vähän naureskeltiin niille, jotka otti konekirjoituksen, mutta kun edelleen kirjoitan neljällä sormella, niin olisi todellakin ollut parempi valinta.
-Kotitalous, koska siellä sai syödäkseen. Ruokaa olen osannut tehdä alle kouluikäisestä.
-Tietotekniikka, koska sen valitseminen oli vanhempien asettama ehto Commodore 64:n saamiseksi. Koulussa oli ruotsalaiset Kompis -tietokoneet joihin piti ladata korpuilta joku Windows -emulaattori joka täytti koneen muistin liki kokonaan ja koneet kaatuilivat jatkuvasti. Loppuaika käytettiin binäärinumeroiden kanssa pulaamiseen.
-Maa- ja metsätalous, oletin että siitä tulisi tulevaisuuden ammatti. Aineen vakiopettaja siirtyi ajasta ikuisuuteen ja tilalle tuli kielitaidoton tyyppi Unkarista ja koko homma meni täysin show-pohjalle.
Näpräystä ja väsäilyä kuten suomalainen politiikka konsanaan.
Minulla myös nämä aineet! Olen opiskellut venäjää pääaineena yliopistossa. Kotitalousopettajan sijaisuuksia olen myös tehnyt paljon ja ruokaa laitan mielelläni myös kotona!