Siis mistä te ammennatte positiivisuuden? Jos olette vaikka työttömiä ja yksinäisiä

Itse vaan arvostan elämääni. Ei tekemisen tarvitse olla ulkoa päin määriteltyä (pomo) eikä varallisuuden tarvitse olla palkka. En kadehdi palkkaorjia millään tasolla

Hyvästä ruoasta. Etsin netistä erilaisia ruoka reseptejä ja kokeilen tehdä niitä ja välillä löydän jonkun uuden lempparin.  Saunomisesta ja alkoholista maltillisesti myöskin joskus. 

Ajattelen, että tämä on nyt sitten näin, jonain päivänä toisin.

Rakas aviopuoliso. Menimme naimisiin.

56v ja 59v

Jumalalta. Hän pitää omistaan huolen. Hän poistaa lihan himot ja uudestisyntyneena sitä on vapaa.

En mistään

Perhe <3

Ei tarvi olla positiivinen koko ajan, neutraalikin on yhtä ok.

Mä olen saanut syntymälahjaksi positiivisuuden. No, tottakai masentaa välillä mutta mun ei tarvi kuin ajatella niitä asioita jotka mun elämässä on hyvin ja miettiä esim. kuinka ihanaa kun  kuulee, näkee ja pystyy liikkumaan. Liian itsestäänselviä asioita kunnes ajattelee että mitäs jos nämä menettäisi.

Joo, elämässä on mieletön määrä hyviä, iloisia ja kivoja asioita joista ammentaa positiivisen mielen.

Vierailija kirjoitti:

Hyvästä ruoasta. Etsin netistä erilaisia ruoka reseptejä ja kokeilen tehdä niitä ja välillä löydän jonkun uuden lempparin.  Saunomisesta ja alkoholista maltillisesti myöskin joskus. 

Ei ole saunaa ja en käytä päihteitä.

Muistelen niitä ihania ja onnellisia hetkiä joita on ollut elämässäni. Toivon ja uskon että niitä on vielä tulossa joskus. Yritän mahdollisimman paljon tehdä sen eteen, harrastan, opiskelen itsenäisesti ja yritän tutustua avoimesti uusiin ihmisiin.

Kun onnea etsii, sitä löytää. Samoin jos etsii onnettomuutta, ei muuta näekään. Älä katso sitä koiranpaskaa maassa vaan sitä lehtien väleistä siivilöityvää auringonvaloa siinä yläpuolella. 

Vastaan, vaikka en koe yksinäisyyttä. Tykkään olla yksin ja olenkin paljon itsekseni. Olen kuntoutustuella. On lahja saada elää, saan voimaa kauniista kodista, lemmikiltä, tanssista ja iloitsen omien aikuisten lasteni elämän seuraamisesta. Kaikkea kannattelee Jumala ja uskoni Häneen.

Rakentavaa ja myönteistä maailmankuvaa saa parhaiten olemalla sosiaalisesti yhteydessä kaikkiin kansan-osiin, ei muurautumalla kotiinsa. Tunnen monia vähävaraisia ja osattomia ihmisiä, jotka ylittävät älykkyydellä korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset kansalaiset. Euroilla ei voi ostaa sivistystä ja terveyttä. Sosiaalisesti olen kanssakäymisessä enemmän tavis suomalaisen kanssa. Terveisin, korkeasti koulutettu mies.

Tekee useammin jotain sellaista, mistä nauttii. Mitä se sinulle on, sen tiedät vain itse. Ulkoilu on ihan hyvä alku mutta ilmeisesti sinulle se ei yksinään riitä. Mieti, mikä muu tuntuisi kivalta, mielenkiintoiselta, innostavalta tai rentouttavalta. Sen ei tarvitse olla mitään kallista tai kovin järjestelmällistä.

Jos taas elämässä on paljon sellaisia asioita, jotka aiheuttavat negatiivisia tunteita, niin yrittää vähentää niitä, jotka eivät ole pakollisia. Esim. jos jokin ihmissuhde on jo pitkään aiheuttanut lähinnä ahdistusta ja kyseessä ei ole oma alaikäinen lapsi, niin yrittää olla vähemmän tekemisissä ko. tyypin kanssa ja välttää ajattelemasta häntä väliaikoina. Jos esim. vauvapalsta aiheuttaa pelkkää ärsytystä, täällä ei kannata hengata koko aikaa. Yms.

Kirjallisuudesta. Olen myös itse kirjoittanut kirjan. 

Se on äidinmaidosta tullut, samalla asenteella eteenpäin. Aina on noustu jokaisesta kolhusta ihan (lähes) omin neuvoin. Apuakin osaan hakea, mikäli sellainen tilanne eteen tulee. Itsensä ja/tai toisten syyttely asiasta kuin asiasta johtaa huonolle polulle.

En ammenna - miksi ihmeessä minun pitäisi olla positiivinen? En ole masentunut, mutta hyvinkin negatiivinen, pessimistinen ja nihilisti. Viihdyn näin!

Palstalta löytyy hauskoja heittoja, varsinkin kun lukee tekstit humalassa.

Pitäisi olla vahvasti lääkitty tai kovassa humalassa että voisi olla edes vähän positiivinen.