Oletko hyötynyt ohjatusta omahoidosta tai nettitaterapiasta / terapiat etulinjaan
Onko joku hyötynyt terapiat etulinjaan-mallin ohjatusta omahoidosta (Mielenterveystalo) tai nettiterapiasta (Hus)?
Kiinnostaa.
Meillä ei terveyskeskus tarjoa muuta apua ja tuntuvat niin heppoisilla ettei kiinnostaisi edes kokeilla.
Kommentit (58)
"en koe masennuksen omahoitoa mielekkääksi"
Tässähän se oli hyvin kiteytettynä... nämä nettiterapiat ovat ihan toimivia, mutta kun ihmisen pitäisi itsekin tehdä jotain itsensä eteen, eikä vain odottaa, että elämä paranee kuin taikaiskusta pillereitä popsien ja saikulla oleskellen.
Heppoisia vippadkonsteja ne ovatkin ap, mutta niihin palveluihin ohjaamalla tk tekee sääästöjä, eikä tarvitse vaivautua ottamaan kantaa mihinkään, saati sitten asiakkaaksi. Ehkä vastuun väistely on se jota tässä haen, ja tarjoamalla nettihömppää vastuun väistely onnistuu ihan lain puitteissa. Lisäksi voit itse tehdä näillä alustoilla eri aiheisia, Me Naiset -tasoisia masennus-, ahdistus- ja tunnelukkotestejä. Sanonnsen nyt ihan suoraan: wttu mitä pazkaa.
Mä olen käynyt yhden hussiin nettiterapian.
Yksityisellä psykiatri kirjoitti minulle sinne lähetteen kysyi toki olenko itse halukas osallistumaan. Suostuin kokeilemaan.
Vaati kyllä sitoutumista.
Tuolloin kävin töissä ja oli keskivaikea masennus ja muitakin mielenterveys juttuja diagnosoitu.
Myös psykiatri puolsi kelan psykoterapiaa jos löydän terapeutin itse.
Kävin sitten lopulta molemmilla.
Nettiterapian pääsi aloittamaan heti seuraavana päivänä.
Yhteen yksittäiseen ongelmaan sain tukea yhdestä terapiat etulinjaan hoito-ohjelmasta. Siinä vaiheessa oli suht tasapainoinen tilanne ja omia voimavaroja. Se oli vähän siinä lisätukena. En varsinaisesti mitään uutta oppinut vaan enemmän auttoi kun oli säännölliset keskustelut, joissa sain yhdessä hoitajan kanssa pohtia miten olen viikon aikana edennyt.
Ongelmana noissa on että ne on suunniteltu yleisellä tasolla jonkin tietyn oireen hoitoon ja useimmilla ihmisillä ongelmat on aika monisyisiä ja moniulotteisia ja vaatisi tilanteen ja taustatekijöiden laajempaa pohtimista.
En, musta tollanen nettilomakkeiden yms. täyttely on vain rasittavaa. Vielä jos kaipaa keskusteluapua ihmisen kanssa niin lisää vain ahdinkoa tehdä yksin jotain nettikyselyitä ja -harjoituksia. Ei koe olevansa edes ihmisavun arvoinen vaan homma ulkoistetaan jollekin tietokoneelle.
Vierailija kirjoitti:
Yhteen yksittäiseen ongelmaan sain tukea yhdestä terapiat etulinjaan hoito-ohjelmasta. Siinä vaiheessa oli suht tasapainoinen tilanne ja omia voimavaroja. Se oli vähän siinä lisätukena. En varsinaisesti mitään uutta oppinut vaan enemmän auttoi kun oli säännölliset keskustelut, joissa sain yhdessä hoitajan kanssa pohtia miten olen viikon aikana edennyt.
Ongelmana noissa on että ne on suunniteltu yleisellä tasolla jonkin tietyn oireen hoitoon ja useimmilla ihmisillä ongelmat on aika monisyisiä ja moniulotteisia ja vaatisi tilanteen ja taustatekijöiden laajempaa pohtimista.
Kuinka kauan kävit hoitajan kanssa juttelemassa?
(Esim ohjattu omahoito keskimäärin 3 kertaa, lyhytterapia 5-10 kertaa)
Katherine.Rosemary kirjoitti:
Mä olen käynyt yhden hussiin nettiterapian.
Yksityisellä psykiatri kirjoitti minulle sinne lähetteen kysyi toki olenko itse halukas osallistumaan. Suostuin kokeilemaan.
Vaati kyllä sitoutumista.
Tuolloin kävin töissä ja oli keskivaikea masennus ja muitakin mielenterveys juttuja diagnosoitu.
Myös psykiatri puolsi kelan psykoterapiaa jos löydän terapeutin itse.
Kävin sitten lopulta molemmilla.
Nettiterapian pääsi aloittamaan heti seuraavana päivänä.
Oliko nettiterapiasta hyötyä?
Onko näissä miten rajattu aihe ja keskusteluiden kulku?
Lääkäri suositteli lyhytterapiana kehosuhteen ja syömisen pohtimista, mutta mahtaako onnistua? Käytössä siis terapiat etulinjaan malli.
Mä oon käynyt ohjattua omahoitoa. Hoito alkoi sillä että hoitaja kertoi masennuksen negatiivisesta kehästä ja että nyt opettelen pikku hiljaa muuttamaan ajatukseni positiivisemmaksi. Hoitaja kertoo itsestäänselvyyksiä ja mielestäni tehtävät on joko latteita tai vaikeita. Olen joutunut tekoälyn kanssa harjoittelemaan ajatusten muokkaus harjoituksia.
Olen hakeutumassa psykoterapiaan (yksityisen psykiatrin kautta kun ei toi julkinen vedä ja pitäis ajaa koko "terapia" repertuaari läpi ennen sitä) ja tavannut terapeutteja.
Kun kerroin kokemuksistani, pari varovasti kritisoi terapiat etulinjaan mallia. Että siinä menee lomakkeiden täyttelyyn aika ja kaikkien pitää mennä sama kaava läpi ja ei etsitä minkään asian juurisyytä vaan keskitytään pelkkiin oireisiin.
Jotenkin tuntuu että tässä sysätään vastuu kokonaan potilaalle eikä työntekijä ole edes kanssakulkijana.
En saanut mitään irti omahoidosta. En vaan mitenkään saa lisättyä toimintaa tai mielihyvää päivään
Ihan kiinnostaa, mikä ap:n päässä viiraa? Elämään kun vain kuuluu ahdistukset ja apeudet, eikä ap:stakaan tule enää koskaan parasta versiota itsestään vaikka ihan kasvotuksin psykoterapeutin kanssa kolmen vuoden ajan nököttäisi traumoja mielikuvittelemassa.
Ja kyllä, on niistä apua, jos on viitseliäisyyttä tehdä jotain itsensä eteen.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kiinnostaa, mikä ap:n päässä viiraa? Elämään kun vain kuuluu ahdistukset ja apeudet, eikä ap:stakaan tule enää koskaan parasta versiota itsestään vaikka ihan kasvotuksin psykoterapeutin kanssa kolmen vuoden ajan nököttäisi traumoja mielikuvittelemassa.
Ja kyllä, on niistä apua, jos on viitseliäisyyttä tehdä jotain itsensä eteen.
Oletko sinä taas niitä, joiden mielestä masentuneiden pitää vaan ottaa niskasta kiinni 😅🤣
Psykoterapiassa ei pelkästään kaivella traumoja (jos ehkä olleenkaan) vaan opetellaan tunnistamaan omia tunteita ja mistä ne johtuu, mitä niille voi tehdä jne suuntauksesta riippuen
Mulla on omahoitoa ollut 2 kertaa. Ekalla kerralla masennuksen negatiivisesta kehästä, tilanteen kartoitusta ja hoitaja näytti mistä tehtävät löytyy.
Toinen kerta ajankohtainen vointi, mitä tehtäviä olen tehnyt, mistä voisin hyötyä, tässä kotitehtävä.
Vähän ohueksi jää tää homma ja tuntuu että pitäisi itse parantaa itsensä
Tuossa yllä olevassa, maksumuuri valitettavasti, HS kyselee Husin toimialajohtajalta, että miten Saarnille myönnettiin oikeus tuottaa, kehittää tutkia mallia kun ainoat kilpailutukseen osallistuneet olivat molemmat hänen omia yrityksiään
https://www.ksl.fi/tulevaisuus-tulee-mutta-kestaako-mieli-protopia-podc…
Sivutaan myös terapiat etulinjaan-mallia
Kuka täällä alapeukuttaa? 😅 Saarnit?
Mallissa on idea ihan hyvä, mutta ajatetaanko alueilla kaikki potilaat koko hoitovalikoiman läpi ja mitä sitten tehdään jos on kyse pitkäaikaisesta oireesta/sairaudesta?
Mua kiinnostaisi että onko teistä joku saanut ohjatusta omahoidosta jotain hyötyä?