Lue keskustelun säännöt.
Hymistelyketju, tavallisia juttuja
04.02.2026 |
Räväkät älkööt vaivautuko. Täällä ei saa ilkeillä. Liian pitkästyttäviä kommentteja ei olekaan täyttämään tätä ketjua.
Kaikki mukaan, ketkä ikäviin ketjuihin olette kyllästyneet
Kommentit (8868)
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Tänään on ollut aika vaikea päivä. Jos mulla ei olisi lapsia, toivoisin, että en enää huomenna aamulla herää. Tähän kipuhelvettin. Mutta tämä on mun elämä.
Onko pidempää ollut hyvä jakso? Ja nyt säryt voimistuneet? Jaksamista sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en edes yritä asentaa verhoja!
Mieheni on kyllä kätevä ja tekevä, kyllä nuokin saa asennettua.
Ovat kiinalaista tekoa- tietysti!- ja ohjeet vähän sinne päin. Ruuveja puuttuu ym mukavaa.
Ohjeissa vain kuvia.
Hyvä vastaus. Se tekee joka osaa. Ei siinä sukupuolella ole väliä. Itse rakastan näprätä kaikenlaisia teknisiä juttuja. Joskus menee kauan mutta ei sen väliä kun aikaa on! On ne pimennysverhot tosi hyvät käytössä. Että vaivannäkö ja pari kirosanaa kannattaa kyllä niiden vuoksi.
Mutta eihän "kätevä ja tekevä" mies tunnu osaavan LOL Kyllä tollaisen homman tunnissa tekee, ei tarvi huomiselle jättää, paitsi toistaitoisten ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en edes yritä asentaa verhoja!
Mieheni on kyllä kätevä ja tekevä, kyllä nuokin saa asennettua.
Ovat kiinalaista tekoa- tietysti!- ja ohjeet vähän sinne päin. Ruuveja puuttuu ym mukavaa.
Ohjeissa vain kuvia.
Hyvä vastaus. Se tekee joka osaa. Ei siinä sukupuolella ole väliä. Itse rakastan näprätä kaikenlaisia teknisiä juttuja. Joskus menee kauan mutta ei sen väliä kun aikaa on! On ne pimennysverhot tosi hyvät käytössä. Että vaivannäkö ja pari kirosanaa kannattaa kyllä niiden vuoksi.
Mutta eihän "kätevä ja tekevä" mies tunnu osaavan LOL Kyllä tollaisen homman tunnissa tekee, ei tarvi huomiselle jättää, paitsi toistaitoisten ;)
Sivusta tähän:
Ei naurata, jos vitsikkyyttä yritit. Huumori on vaikea laji.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en edes yritä asentaa verhoja!
Mieheni on kyllä kätevä ja tekevä, kyllä nuokin saa asennettua.
Ovat kiinalaista tekoa- tietysti!- ja ohjeet vähän sinne päin. Ruuveja puuttuu ym mukavaa.
Ohjeissa vain kuvia.
Hyvä vastaus. Se tekee joka osaa. Ei siinä sukupuolella ole väliä. Itse rakastan näprätä kaikenlaisia teknisiä juttuja. Joskus menee kauan mutta ei sen väliä kun aikaa on! On ne pimennysverhot tosi hyvät käytössä. Että vaivannäkö ja pari kirosanaa kannattaa kyllä niiden vuoksi.
Mutta eihän "kätevä ja tekevä" mies tunnu osaavan LOL Kyllä tollaisen homman tunnissa tekee, ei tarvi huomiselle jättää, paitsi toistaitoisten ;)
Sulla on nyt vähän turhan hanakka tuo provo yritys. Ihan turha tähän lähteä mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en edes yritä asentaa verhoja!
Mieheni on kyllä kätevä ja tekevä, kyllä nuokin saa asennettua.
Ovat kiinalaista tekoa- tietysti!- ja ohjeet vähän sinne päin. Ruuveja puuttuu ym mukavaa.
Ohjeissa vain kuvia.
Hyvä vastaus. Se tekee joka osaa. Ei siinä sukupuolella ole väliä. Itse rakastan näprätä kaikenlaisia teknisiä juttuja. Joskus menee kauan mutta ei sen väliä kun aikaa on! On ne pimennysverhot tosi hyvät käytössä. Että vaivannäkö ja pari kirosanaa kannattaa kyllä niiden vuoksi.
Mutta eihän "kätevä ja tekevä" mies tunnu osaavan LOL Kyllä tollaisen homman tunnissa tekee, ei tarvi huomiselle jättää, paitsi toistaitoisten ;)
Sulla on nyt vähän turhan hanakka tuo provo yritys. Ihan turha tähän lähteä mukaan.
Lähdithän sinäkin kun kommentoida piti ;) Provo? Älä naurata enempää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en edes yritä asentaa verhoja!
Mieheni on kyllä kätevä ja tekevä, kyllä nuokin saa asennettua.
Ovat kiinalaista tekoa- tietysti!- ja ohjeet vähän sinne päin. Ruuveja puuttuu ym mukavaa.
Ohjeissa vain kuvia.
Hyvä vastaus. Se tekee joka osaa. Ei siinä sukupuolella ole väliä. Itse rakastan näprätä kaikenlaisia teknisiä juttuja. Joskus menee kauan mutta ei sen väliä kun aikaa on! On ne pimennysverhot tosi hyvät käytössä. Että vaivannäkö ja pari kirosanaa kannattaa kyllä niiden vuoksi.
Mutta eihän "kätevä ja tekevä" mies tunnu osaavan LOL Kyllä tollaisen homman tunnissa tekee, ei tarvi huomiselle jättää, paitsi toistaitoisten ;)
Jotkut on taitavia rakentajia ja aina on myös lahjakkaita riidanrakentajia, saavat riidan rakennettua vaikka tulitikuista...
Vierailija kirjoitti:
Ikkunaan lentää joskus lintuja, kun se peilaa. Jotkut selviää, ei kaikki. Olen haudannut menehtyneet ja pehmustanut haudan lehdillä ja kukilla. Sinne pääsee pieni vainaja ikiuneen kauniiden kukkien joukkoon. Merkiksi haudalle pieni kivi tai oksa. Hautajaisissa on jotain lohdullista. Ehkä se auttaisi nytkin?
Olen haudannut kaikki kuolleet linnut. Entisessä asuinpaikassa lensi paljon lintuja päin ikkunaa. Ei auttanut edes pyörivät koristeet yms. Näin hautasin ne puiden alle pitkin tonttia. Varmaan 20 ainakin niiden vuosien aikana.
Sitten hautasin yhden oravan. Äitini epäonnisesti ajoi sitä päin, kun se pikkutiellä lähti tietä ylittämään. Oli kyllä ikävä juttu tuokin. Samassa kohtaa vielä joku toinenkin ajoi oravaa päin. Se löytyi kuolleena tieltä, mutta jäi hautaamatta, kun emme enää muistaneet tarkalleen mihin kohtaan aoaa sen tieltä siirsimme, kun menimme sitä etsimään.
Toki jollekin eläimelle herkkua tietysti ja luonto toimii näin. Ymmärrän sen. Yksikin ojaan kuollut auton töytäisemä koppelo oli kadonnut parempiin suihin, kun nyt lenkillä ohi kuljin. Ei ollut enää kuin luita ja sulkia. Jollekin näin herkullinen annos. No, kuitenkin hautaan varmaan huomenna sekä tämän epäonnisen rastaan sekä toisen ikkunaan lentäneen linnun myös. Vähän aikaa sitten lensi ja lajina joku mitä en edes tunnista. Ehkä harvinaisempi lintu. Oikeastaan lapsuudesta asti olen haudannut kaiken. Jopa kissani tuomat päästäiset. Niitä se metsästi. Ei muuta kiinni juuri saanut.
Haudattiin kuolleet kanikin pihaamme, kun olin lapsi. Niiden tarina surullinen myöskin. Toinen kuoli, kun oli ukkosella pihahäkissä ja koppi kyllä suojana. Silti pelästyi ukkosta ja kuoli sitten. Silloinkin pyysin äitiäni hakemaan kanin sisälle suojaan varmaan 100 kertaa. Olin vasta 5 v. No, kania ei haettu ja lopputulos surullinen.
Toinen tämän jälkeen otettu kani menetti ruokahalunsa vähitellen ja kuoli. Olisi sillekin pitänyt jotain apua saada, mutta edelleen olin se 5 v ja ei ollut minun käsissäni nuo asiat. Sen jälkeen en enää ottaisi kania, kun muistan nuo hetket. Loppuviesti surullinen taas. Tuli nuo kanit vaan mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Tänään on ollut aika vaikea päivä. Jos mulla ei olisi lapsia, toivoisin, että en enää huomenna aamulla herää. Tähän kipuhelvettin. Mutta tämä on mun elämä.
Mulla reuma ja psori. Kumpikin aiheuttaa kipua. Kun on henkisesti raskasta, kipu tuntuu paljon pahemmalta. Joko stressi lisää kipua tai alentaa kipukynnystä. Sulla on nyt monenlaista surua. Ne varmaan vaikuttaa noinkin. Huomenna voi olla paremmin ja seuraavana vielä paremmin. Kuka tietää?
Vanhemmistani äitini on ollut tarkka tekemään eri jutut. Tahtoisi, että kaikki on mahdollisemman hyvin tehty. Tämä esim johonkin jonkun asian rakentamiseen yms liittyen. Nykyisin ei jaksa enää olla niin tarkka eri jutuissa. Jos elämänne olisi erilaista niin hänen kämppänsä olisi varmaan jostain sisustuslehdestä.
Isäni osaa rakentaa esim aidan, vaikka unissaan, mutta ei tykkää pikkutarkoista jutuista. Haluaa tehdä itse ja omilla suunnitelmilla. Isäni ei silti tykkää pitkistä projekteista. Lähinnä parin päivän tai viikon juttu ok, ei rakentaisi itse taloa vuosia.
Minä olen oikeastaan välimuoto. Tykkään olla tarkka, mutta en enää ole niin tarkka kuitenkaan. Lähinnä jos asiat ovat sinnepäin niin se riittää. Tämä esim juuri näihin verhojen laittoihin kaikkeen vastaavaan. Joskus olin tarkempi, mutta nyt joustan paljon.
En myöskään tykkää pitkistä projekteista. Mieluummin lyhyempi juttu. Joku opiskelu on ok, mutta silti sekin tuo ajatuksen etten mieti etukäteen niitä vuosien määriä, koska en halua miettiä ja laskea niitä. Parempi niin. Minut saa vaan levottomaksi joku missä olet 5 vuoden päästä juttu. Ehkä hyvä tarkoitus, mutta ei itselleni. Lisäksi olen ilmapuntari ihmisenä eli aistin muiden tunnelmaa liikaakin ja sitten omakin fiilis menee liikaa sen mukaan. Tämä esim vanhempiini liittyen. Sekään ei tosin hyvä asia ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Tänään on ollut aika vaikea päivä. Jos mulla ei olisi lapsia, toivoisin, että en enää huomenna aamulla herää. Tähän kipuhelvettin. Mutta tämä on mun elämä.
Mulla reuma ja psori. Kumpikin aiheuttaa kipua. Kun on henkisesti raskasta, kipu tuntuu paljon pahemmalta. Joko stressi lisää kipua tai alentaa kipukynnystä. Sulla on nyt monenlaista surua. Ne varmaan vaikuttaa noinkin. Huomenna voi olla paremmin ja seuraavana vielä paremmin. Kuka tietää?
Sivusta tähän kirjoitan. Tuli tähän liittyen mieleen äitini tilanne. Meillä elämä on esim rahallisesti stressaavaa ja äitini työjutut vaikuttavat myös. Näin hänellä sitten vielä kivut päälle niin ymmärrän kyllä hänen mielialansa laskun. Näin minäkin yritän piristää häntä monesti, mutta samalla huomaan sen, että olemme molemmat väsyneitä moniin asioihin ja täytyisi moni juttu elämässä muuttua, että äitini jaksaisi esim kipujaan paremmin. Toki helppoa kirjoittaa, mutta tuli viestistäsi mieleen, että niin se varmaan on ja jos elämä olisi seesteisempää edes vähän aikaa niin ehkä sen vaikutus näkyisi.
Oletteko kokeilleet laserakupunktiota? Joillain se auttaa reumakipuihin. Entä ikä? Vaihdevuosiin ja niiden jälkeiseen aikaan liittyy nivelkipuja, vaikkei olisi reumaa. Estrogeenin lasku johtaa siihen. Voisiko pahentuminen johtua niistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulin tänään pysähtyneessä hetkessä, ennen sateen aavistusta, kesän ensimmäisen pääskysen äänen. Kesä! Se korkea riemukas viserrys, mikä puhkaisee taivaan kannen. En nähnyt taitolentäjää, kuulin vain äänensä, kun jossain korkeuksissa syöksähteli. Villin vapaana.
Minulla on kuumetta.
Ylähengitysteiden tulehdus. Lepoa. Tarvittaessa särkylääkettä. Lämmintä juotavaa. Nenäkannutuksia. Tuli taas tilattua koko kropan pysäytystä näemmä. Ylikierroksilla käyn, unettomia öitä. Sielun särkyä. Mikä nyt onneksi peittyy yskänpuuskien ja työlään hengityksen alle. Hetkeksi.
Elämässä tapahtuu kaikenlaista. Liikaa. Ja liian vähän. Oli valmistujaisia. Oli lakkiaisia. Vimmaista nuoruuden iloa ja toiveikkuutta. Iloa riemua mahdollisuuksia. Kaikki ovet avoinna.
Uskoa toivoa luottamusta.
Rakkautta.
Itselleni, kaiken sen juhlahumun ja onnen keskelle, se toi paniikkikohtauksia ja surumielisyyttä. Ahdistusta. Masennusta. Riittämättömyyttä. Ajan väistämättömän katoamisen, hupenemisen ymmärrystä. Yksinäisyyttä.
Elämä valmistelee minuakin uuteen. Elämänilon rinnalla kulkee luopuminen. Onnen hetket viipyvät hetken ennen kuin haalenevat. Uutta onnen hetkeä kaivaten. Maailma on lapsilleni ja lähipiirini nuorille avoinna. Minun pitää tottua hiljeneviin päiviin iltoihin tyhjentyviin huoneisiin.
Niin se vain menee. Tulee vaiheita. Uusia tuulia. Oppimista. Kasvamista.
Ulkona tuulee. Koivut suhisevat. Taivaan rannasta nousee tummia pilviä vyörymällä. Salamoi. Ukkostaa.
Sataa valtaisasti vettä.
Hetket vaihtuvat. Ukkosen jälkeen kirkastuu. Sade raikastaa.
Kaikki käy hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Kuulin tänään pysähtyneessä hetkessä, ennen sateen aavistusta, kesän ensimmäisen pääskysen äänen. Kesä! Se korkea riemukas viserrys, mikä puhkaisee taivaan kannen. En nähnyt taitolentäjää, kuulin vain äänensä, kun jossain korkeuksissa syöksähteli. Villin vapaana.
Minulla on kuumetta.
Ylähengitysteiden tulehdus. Lepoa. Tarvittaessa särkylääkettä. Lämmintä juotavaa. Nenäkannutuksia. Tuli taas tilattua koko kropan pysäytystä näemmä. Ylikierroksilla käyn, unettomia öitä. Sielun särkyä. Mikä nyt onneksi peittyy yskänpuuskien ja työlään hengityksen alle. Hetkeksi.
Elämässä tapahtuu kaikenlaista. Liikaa. Ja liian vähän. Oli valmistujaisia. Oli lakkiaisia. Vimmaista nuoruuden iloa ja toiveikkuutta. Iloa riemua mahdollisuuksia. Kaikki ovet avoinna.
Uskoa toivoa luottamusta.
Rakkautta.
Itselleni, kaiken sen juhlahumun ja onnen keskelle, se toi paniikkikohtauksia ja surumielisyyttä. Ahdistusta. Masennusta. Riittämättömyyttä. Ajan väistämättömän katoamisen, hupenemisen ymmärrystä. Yksinäisyyttä.
Elämä valmistelee minuakin uuteen. Elämänilon rinnalla kulkee luopuminen. Onnen hetket viipyvät hetken ennen kuin haalenevat. Uutta onnen hetkeä kaivaten. Maailma on lapsilleni ja lähipiirini nuorille avoinna. Minun pitää tottua hiljeneviin päiviin iltoihin tyhjentyviin huoneisiin.
Niin se vain menee. Tulee vaiheita. Uusia tuulia. Oppimista. Kasvamista.
Ulkona tuulee. Koivut suhisevat. Taivaan rannasta nousee tummia pilviä vyörymällä. Salamoi. Ukkostaa.
Sataa valtaisasti vettä.
Hetket vaihtuvat. Ukkosen jälkeen kirkastuu. Sade raikastaa.
Kaikki käy hyvin.
Toipumista! Kyllä on kurjaa sairastaa, varsinkin kesällä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mein talossa alkaa patteri remontti maanantaina ja piti siirtää huonekalut pois metrin alueelta, onneksi sattumalta poikani tuli käymään ja siirrettiin yhdessä. Nyt teen ruuan kana-riisiä.
Onneksi poikasi tuli käymään. Tavaroiden siirtely remonttien tieltä voi olla joskus aika haastavaa. Tai jopa mahdotonta yksin.
Juu, ihan sattumalta tuli Hämeestä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli lapsena pieneläin hautausmaa pihan perällä. Sinne pääsivät vaikka ikkunaan lentäneet linnut, pari hiirtä, rottakin. Tein kivistä reunukset haudoille ja pystyyn litteämpi kivi hautakiveksi. Oli siellä varmaan kymmenisen hautaa. Hetkeksi hiljennyin uuden haudan äärelle. Harjoittelin ajoissa tulevia aikuisuuden raskaampia hautajaisia varten.
Ihan kuin Rene Clementin klassikkoleffasta Jeux Interdits - Kielletyt leikit. Sen tunnusmusiikki on samanniminen biisi, jonka Carola lauloi suomeksi. Leffa kertoo lasten hautajaisleikeistä sodan keskellä. He hautaavat kuolleita pikkueläimiä ja lopulta kaikki karkaa käsistä, kun he varastavat hautausmaalta ristejä. Vanhat ranskalaiset leffat on sisällöltään hyviä verrattuna vaikka uusiin jenkkileffoihin, joissa sankari pelastaa maailmaa milloin avaruuden uhalta milloin pandemialta, ja kaikki on niin ennalta arvattavaa, että kyllästyttää.
Pieni nettiarpavoitto osui äsken kohdalleni, kun kävin veikkauksen sivuilla ja huomasin että Lotossa iso potti jaossa, joten pitkästä aikaa laitoin Lottoanomuksen vetämään. Kaikki peliin, ei sen suurempi summa kuin muutama kymppi...Tämän illan voin sitten unelmoida, mitä tekisin miljoonilla, kyllä siitä läheisillekin pystyisi hyvät summat antamaan. Köyhän ainut huvitus on hyvä mielikuvitus...
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Tänään on ollut aika vaikea päivä. Jos mulla ei olisi lapsia, toivoisin, että en enää huomenna aamulla herää. Tähän kipuhelvettin. Mutta tämä on mun elämä.
Eikö kipulääkkeistä ole apua? Sulla varmaan on laaja valikoima. No, voimisia!
Mä olen allerginen suurimmalle osalle tulehduskipulääkkeistä. Sitten niistä joille en ole allerginen, osa ei sovi muista syistä. Nostaa liikaa verenpainetta tai maksa-arvoja. Mullahan on enää toinen munuainen toiminassa ja senkin vuoksi lääkärit ovat kipulääkkeitä määrätessään tosi varovaisia, Suomessa on vielä kivunhoidon suhteen sellainen hulluus, että kipulääkkeet - ei opiaatit - joita vielä 1980- luvulla määrättiin ihmisillekin , saa nykyisin vain eläinlääkärit määrätä eläimille. Koirani kuoleman jälkeen mä söin siltä jääneet kipulääkkeet ja hetken aikaa olikin kaikki ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Pieni nettiarpavoitto osui äsken kohdalleni, kun kävin veikkauksen sivuilla ja huomasin että Lotossa iso potti jaossa, joten pitkästä aikaa laitoin Lottoanomuksen vetämään. Kaikki peliin, ei sen suurempi summa kuin muutama kymppi...Tämän illan voin sitten unelmoida, mitä tekisin miljoonilla, kyllä siitä läheisillekin pystyisi hyvät summat antamaan. Köyhän ainut huvitus on hyvä mielikuvitus...
Ja jos ei voita, voi lohduttautua sillä, että miljonäärit on lopulta kaikki olleet onnettomia Herstistä Onassikseen.
Päädyin lopulta tutustumaan aasialaisiin naisiin ja sieltähän löytyikin todella mahtava nainen, joka toimii nykyisin vaimonani.
Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. "Kätevä ja tekevä" (LOL) mies ei sadattele vaan ottaa ja tekee eikä jätä huomiseksi. Lisäksi "kätevällä ja tekevällä" miehellä on miljoonalaatikko, mistä löytyy kaikki tarvittava, ainakin minulla, kätevällä ja tekevällä naisella ei varaosia puutu!