Lue keskustelun säännöt.
Ennen oli kotirouvillakin palvelija
04.02.2026 |
Lukeskellut nyt Jotunia. Kaikilla oli palvelija. Jos isäntä oli kravatti kaulassa kulkeva. Tosin tietysti kaikki kodeissakin oli alkeellisempaa. Ja jokainen muistaa Suomisen perheen.
Jotuni kuoli 1943, kirjansa varmaan kuvaa 1900-luvun alkukymmeniä.
Kommentit (143)
121/143
|
04.02.2026 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
J. P. Roos on itsekin 80-vuotias. Luulisi ap:lle kelpaavan, kun ei ole "tytöntyllerö tai pojankoltiainen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule, ennen oli naimattomilla naisillakin palvelija! Ei siitä ole kuin noin 100 vuotta, kun helsinkiläisillä vanhapiikasisaruksilla (ikää 24 ja 28v) oli 3h+k asunto ja siellä keittiön takana palvelijanhuoneessa maalta tullut piika, joka huolehti taloudesta siskosten tehdessä virkatyötä opettajana ja postin palveluksessa.
Ei siis tarvinnut edes olla rouva!
Vaan rikas
Ei nuo virkanaiset olleet rikkaita, palkka ei ollut kaksinen. Osittain tuo piikasysteemi oli sosiaaliturvaa niille, joilla ei ollut koulutusta eikä perhettä, keskiluokka siis huolehti tuolla tavalla niistä, joiden yhtenä vaihtoehtona olisi ollut köyhyys.
Mitä sosiaaliturvaa on pienipalkkainen kova työ vailla säännöllistä työaikaa? Sinun mielestäsi myös esim. orju
Mieti hetki, mikä olisi ollut noiden palvelijoiden vaihtoehtona. Itsensä myyminen oli aika tavallista Helsingissäkin 100 vuotta sitten, mutta silloin ei ympärillä ollut siistiä kotia eikä ollut omaa vuodetta. Mielestäsi siis se olisi ollut parempi vaihtoehto kuin palvelijana oleminen?
Vierailija kirjoitti:
J. P. Roos on itsekin 80-vuotias. Luulisi ap:lle kelpaavan, kun ei ole "tytöntyllerö tai pojankoltiainen".
Tarvitseeko ihminen jonkun kertomaan minkälainen hänen elämänsä on ollut ja sukunsa taaksepäin.
Luottaako yliopiston käynyt edes itseensä vaan tarkistaa jostain aikalaiskirjasta millainen on elämänsä ollut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimo ja lapset sekä palvelusväki lähti kesän alussa maalle. Miehet jäivät vielä ns töihin kaupunkiin. Saattoivat sieltä maaseudulta käydä töissä mikä tarkoitti että lähdettiin vaikka veneellä Suvisaaristosta aamulla ja juopoteltiin niin ettei koskaan päästy työpaikalle.
Tämä oli niin marginaalisen ryhmän elämäntyyli, että miksi toit tämän esiin?
No saahan sitä tuoda. Miksi ei?
Kyllähän monet meistä haikailee joitakin asioita menneen maailman piiristä. Ei se, että se oli vain harvojen ja valittujen elämää, tee siitä mitenkään huonoa haaveillun kohdetta.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
J. P. Roos on itsekin 80-vuotias. Luulisi ap:lle kelpaavan, kun ei ole "tytöntyllerö tai pojankoltiainen".
Tarvitseeko ihminen jonkun kertomaan minkälainen hänen elämänsä on ollut ja sukunsa taaksepäin.
Luottaako yliopiston käynyt edes itseensä vaan tarkistaa jostain aikalaiskirjasta millainen on elämänsä ollut?
Oma ainutkertainen elämänkulku ei ole yleistettävissä muihin ihmisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimo ja lapset sekä palvelusväki lähti kesän alussa maalle. Miehet jäivät vielä ns töihin kaupunkiin. Saattoivat sieltä maaseudulta käydä töissä mikä tarkoitti että lähdettiin vaikka veneellä Suvisaaristosta aamulla ja juopoteltiin niin ettei koskaan päästy työpaikalle.
Tämä oli niin marginaalisen ryhmän elämäntyyli, että miksi toit tämän esiin?
No saahan sitä tuoda. Miksi ei?Kyllähän monet meistä haikailee joitakin asioita menneen maailman piiristä. Ei se, että se oli vain harvojen ja valittujen elämää, tee siitä mitenkään huonoa haaveillun kohdetta.
Eli kyseessä on 80-vuotiaan haaveilua paremman väen herrana tai rouvana elämisestä? Tämäkö siis oli koko ketjun lähtökohta? Ei mikään realistinen kuvaus suomalaisten elämästä 1900-luvun alkupuolella.
Jos köyhä ja raskas työ palvelijana oli sosiaaliturvaa, niin samalla logiikalla wolt-kuskin työ nykyään on myös sosiaaliturvaa, koska vaihtoehtona on p*rseen myyminen ja huumeiden/elinten kauppaaminen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
J. P. Roos on itsekin 80-vuotias. Luulisi ap:lle kelpaavan, kun ei ole "tytöntyllerö tai pojankoltiainen".
Tarvitseeko ihminen jonkun kertomaan minkälainen hänen elämänsä on ollut ja sukunsa taaksepäin.
Luottaako yliopiston käynyt edes itseensä vaan tarkistaa jostain aikalaiskirjasta millainen on elämänsä ollut?
Oma ainutkertainen elämänkulku ei ole yleistettävissä muihin ihmisiin.
Jos olet dama ihminen joka täällä on kertonut ettei kirjoissa ome mitään todellista ajakuvaa, kaikkien muistelmat olet lyönyt lyttyyn. Kuitenkin yksilöiden elämästä muodostuu se historiallinen yhteiskunnallinen kuva. samoissa oloissa elävillä se on aika yhtenäinen , vaikka virkamiesperheet tai pienviljelijät tai tampereen teollisuuden naiset jne. Mistä se yhteiskunnallusta tutkimusta tekevä ne otttaa jos ei tosiasioista?
Anteeksi tyhmyyteni ja huonosti muotoillut ajatukset, olen vain kansakoulun käynyt torpparin pojan tytär. Samaistuspintaa väinö linnan kirjaan vaikka vaarini isäntätalo oli nk hyvä talo eikä vaarikaan ollut "punainen."
Suomisen Ollin perheellä oli kotiapulainen, vaan eipä ollut Ryysyrannan Joosepin perheellä, vaikka varmasti olisi ollut tarvetta. Yhteiskunnassa on aina kautta aikojen ollut eri asemassa olevia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin onhan sitä nykyäänkin varakkailla maksettua apua. Ainakin siivooja, lastenhoitaja, kokki, poolboy, puutarhuri ja koiranhoitaja.
Kuka nykyään edes haluaisi palvelijan itselleen, joka asuu yhteisessä kodissa, käyttää samaa kylpyhuonetta ja vessaa ja mahdollisesti vielä mies pitää rouvan piikaa rakastastajanaan ja heillä salasuhde.
Ja kuka maksaa palvelijan palkan vakuutukset jne. Vai ajatteliko ap. että sossu maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka nykyään edes haluaisi palvelijan itselleen, joka asuu yhteisessä kodissa, käyttää samaa kylpyhuonetta ja vessaa ja mahdollisesti vielä mies pitää rouvan piikaa rakastastajanaan ja heillä salasuhde.
Ja kuka maksaa palvelijan palkan vakuutukset jne. Vai ajatteliko ap. että sossu maksaa.
Ei niillä mitään vakuutuksia ollut tuohon aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin onhan sitä nykyäänkin varakkailla maksettua apua. Ainakin siivooja, lastenhoitaja, kokki, poolboy, puutarhuri ja koiranhoitaja.
Ja nykyään sitä vielä tuetaan verovaroin, kun palkkakustannukset voi vähentää verotuksessa kotitalousvähennyksenä.
Siitä vaan palkkaamaan oma palvelija/piika.
Nykyisin on äidit ja anopit. Jos tyttärellä oli palvelijatar, todennäköisesti kodista jossa myös äidillä. Ja ainakin anopilla jos mies oli joku "kamreeri." Ei heidänkään sopinut kaitsea lapsia tai vaihdella vaippija kun sitä varten piiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule, ennen oli naimattomilla naisillakin palvelija! Ei siitä ole kuin noin 100 vuotta, kun helsinkiläisillä vanhapiikasisaruksilla (ikää 24 ja 28v) oli 3h+k asunto ja siellä keittiön takana palvelijanhuoneessa maalta tullut piika, joka huolehti taloudesta siskosten tehdessä virkatyötä opettajana ja postin palveluksessa.
Ei siis tarvinnut edes olla rouva!
Vaan rikas
Ei se palkkaus ollut etuineen sama kuin nykypäivänä. Palvelija sai pienen palkan ruokineen ja yösijan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis niillä harvalukuisilla kotirouvilla oli palvelijoita (monikossa) eli siinä kotirouvan omassakin taloudessa oli enemmän työssäkäyviä naisia kuin työelämän ulkopuolella olevia.
Suomessa kotirouvuus on aina ollut harvinaista. Aina on ollut joko maatilan työt tai palkkatyö naisilla.
Tosin monissa isommissa maalaistaloissa emäntä oli käytännössä kotirouva - palkolliset (ja ehkä omat lapset) hoitivat tilan työt.
Isommissakin maalaistalossa emäntä oli vastuussa karjan hoidosta. Se oli sen verran arvokasta omaisuutta, että lehmiä ei luotettu piioille lypsettäviksi tai ainakin emäntä oli aina lypsyhommissa mukana. Eli eivät todellakaan olleet mitään kotirouva. Lapsenlikat hoiti lapset ja emäntä meni töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis niillä harvalukuisilla kotirouvilla oli palvelijoita (monikossa) eli siinä kotirouvan omassakin taloudessa oli enemmän työssäkäyviä naisia kuin työelämän ulkopuolella olevia.
Suomessa kotirouvuus on aina ollut harvinaista. Aina on ollut joko maatilan työt tai palkkatyö naisilla.
Tosin monissa isommissa maalaistaloissa emäntä oli käytännössä kotirouva - palkolliset (ja ehkä omat lapset) hoitivat tilan työt.
Isommissakin maalaistalossa emäntä oli vastuussa karjan hoidosta. Se oli sen verran arvokasta omaisuutta, että lehmiä ei luotettu piioille lypsettäviksi tai ainakin emäntä oli aina lypsyhommissa mukana. Eli eivät todellakaan olleet mitään kotirouva. Lapsenlikat hoiti lapset ja emäntä meni töihin.
Äitini oli ison talon karjakko ja navetan esimies 1920-luvulla. Alaisia oli useampi nainen kun iso karja, käsinlypsy, maidonnkäsittely. Talolla oli oma meijeri mutta sehän taas ei karjakolle kuulunut.
Isäntä oli hänen pomonsa, näin olen käsittänyt. Navetta oli isännän vastuualuetta. Emännälle sisätalous.
Mutta siis ei tietenkään tämä ollut ihan tavis-maalaistalo jossa emäntä tosiaan osallistui tai teki navettahommat
Olisihan tuon palvelijan palkkaaminen mahdollista, jollei veroaste olisi 75%.
Tällä nykyverotus + tuet hässäkällä valtio palkkaan minun sijasta apulaisen olemaan tekemättä mitään keskellä Helsinkiä.
Aika järjetöntä.