Lue keskustelun säännöt.
Ennen oli kotirouvillakin palvelija
04.02.2026 |
Lukeskellut nyt Jotunia. Kaikilla oli palvelija. Jos isäntä oli kravatti kaulassa kulkeva. Tosin tietysti kaikki kodeissakin oli alkeellisempaa. Ja jokainen muistaa Suomisen perheen.
Jotuni kuoli 1943, kirjansa varmaan kuvaa 1900-luvun alkukymmeniä.
Kommentit (110)
Jotuni ja Suomisen perhe, suurten ikäluokkien kouluttamattoman väestönosan erehtymättömät tietolähteet :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotuni ja Suomisen perhe, suurten ikäluokkien kouluttamattoman väestönosan erehtymättömät tietolähteet :D
Suuret ikäluokat olivat vielä näiden "suomisten perheiden"kotiapulaisina. Historian tutkijan vaikea myöntää sitä?
Eikö kouluissa nykyisin lueta ja perehdytä ollenkaan näihin vanhoihin suomalaisiin kirjailijoihin? Sieppari ruispellossa jäänyt vain äikän tunneilta mieleen?
Ymmärrän työssäolevien ajan olevan niin tiukkaa että hyvä kun ehtii muodissa olevat "täytyy tuntea" kirjat kahlailla.
Lukuharrastus alkoi tuntua tosi hävettävältäkin kun sitä koulutettu vain asiatekstejä lukevA ruotii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotuni ja Suomisen perhe, suurten ikäluokkien kouluttamattoman väestönosan erehtymättömät tietolähteet :D
Suuret ikäluokat olivat vielä näiden "suomisten perheiden"kotiapulaisina. Historian tutkijan vaikea myöntää sitä?
Eikö kouluissa nykyisin lueta ja perehdytä ollenkaan näihin vanhoihin suomalaisiin kirjailijoihin? Sieppari ruispellossa jäänyt vain äikän tunneilta mieleen?
Ymmärrän työssäolevien ajan olevan niin tiukkaa että hyvä kun ehtii muodissa olevat "täytyy tuntea" kirjat kahlailla.
Lukuharrastus alkoi tuntua tosi hävettävältäkin kun sitä koulutettu vain asiatekstejä lukevA ruotii.
Luuletko tosiaan, etten lue kaunokirjallisuutta? Meissä on se ero, että luen kaunokirjallisuuden lisäksi asiatekstejä ja tieteellistä kirjallisuutta.
Kotiapulaisten määrä väheni radikaalisti 1950-luvulta eteenpäin. Suurista ikäluokista harva tuli työmarkkinoille ennen 1960-lukua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotuni ja Suomisen perhe, suurten ikäluokkien kouluttamattoman väestönosan erehtymättömät tietolähteet :D
Suuret ikäluokat olivat vielä näiden "suomisten perheiden"kotiapulaisina. Historian tutkijan vaikea myöntää sitä?
Eikö kouluissa nykyisin lueta ja perehdytä ollenkaan näihin vanhoihin suomalaisiin kirjailijoihin? Sieppari ruispellossa jäänyt vain äikän tunneilta mieleen?
Ymmärrän työssäolevien ajan olevan niin tiukkaa että hyvä kun ehtii muodissa olevat "täytyy tuntea" kirjat kahlailla.
Lukuharrastus alkoi tuntua tosi hävettävältäkin kun sitä koulutettu vain asiatekstejä lukevA ruotii.
Luuletko tosiaan, etten lue kaunokirjallisuutta? Meissä on se ero, että luen kaunokir
Historia sanoo noin. Kuitenkin suurin osa kansalaiskoulukavereistani oli kotiapuna eli 15 v hoiti työssä käyvän lapset päivisin ja asui heidän kodissaan koska maalta tulimme. Itse olin sukulaisen ruokalassa keittiöapulaisena. Sain olla yötä veljelläni kun vahdin heidän lapsiaan tarvittaessa. He kävivät vuorotöissä siten että lapset tehtaan portilla vaihdettiin.
Historia tietysti sanoo päiväkoteja olleen mutta niitä ei tosiasiass ollut riittävästi vielä 70-luvullakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se hupaisaa kun yo tutkija kyseenalaistaa jotunin ( ja aikalaisten) herrasväen kuvaukset ja vaikka Suomisen perheen apulaisineen.
Siis vauvapalstalla.
Yläluokan viihteellisissä aikalaiskuvauksissa on kovin suppea näkökulma suomalaiseen yhteiskuntaan. Sen takia saadakseen kattavan näkemyksen, tulee nojautua tutkittuun tietoon, ei fiktioon.
Mitä on tämä sinun tutkittu tietosi?
Vedät nyt mutkia suoriksi sieltä, missä se ei ole tarpeen. Lähteitä on osattava lukea ja tulkita oikein riippumatta siitä, mitä lajia ne edustavat (kuvaa, kaunokirjallisuutta, aikakaudella laadittua historiankirjoitusta, lehtiartikkeleita jne.), eikä mikään lähde yksinään avaa mitään suurta ikkunaa aikakauteen. Tutkimuskirjallisuudessa (tai väitöskirjoissa) harvemmin siihen edes pyritään, ja yleensä aihetta rajataan tarkasti etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että vielä 60-70-luvulla osa nuorista tytöistä, jotka halusivat muuttaa maalta kaupunkiin ja, joilla ei ollut muuta koulutusta kuin kansakoulu, teki hetken töitä lastenhoitajana perheessä ennen kunnon työn löytämistä, ei tee siitä mitään pitkäkestoista elämänuraa palvelusväkenä kuten aiemmin menneisyydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se hupaisaa kun yo tutkija kyseenalaistaa jotunin ( ja aikalaisten) herrasväen kuvaukset ja vaikka Suomisen perheen apulaisineen.
Siis vauvapalstalla.
Yläluokan viihteellisissä aikalaiskuvauksissa on kovin suppea näkökulma suomalaiseen yhteiskuntaan. Sen takia saadakseen kattavan näkemyksen, tulee nojautua tutkittuun tietoon, ei fiktioon.
Mitä on tämä sinun tutkittu tietosi?
Vedät nyt mutkia suoriksi sieltä, missä se ei ole tarpeen. Lähteitä on osattava lukea ja tulkita oikein riippumatta siitä, mitä lajia ne edustavat (kuvaa, kaunokirjallisuutta, aikakaudella laadittua historiankirjoitusta, lehtiartikkeleita jne.), eikä mikään lähde yksinään avaa mitään suurta ikkunaa aikakauteen. Tutkimuskirjallisuudessa (tai väitöskirjoissa) harvemmin siihen edes pyritään, ja
Tutkittua tietoa 1900-luvun yhteiskunnasta ja siinä tapahtuneista muutoksista on paljon. Ei ole mikään tutkimaton vuosisata, jota jälkikäteen lehtileikkeistä, kaunokirjallisuudesta tai historiankirjoituksesta pitäisi tulkita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se hupaisaa kun yo tutkija kyseenalaistaa jotunin ( ja aikalaisten) herrasväen kuvaukset ja vaikka Suomisen perheen apulaisineen.
Siis vauvapalstalla.
Yläluokan viihteellisissä aikalaiskuvauksissa on kovin suppea näkökulma suomalaiseen yhteiskuntaan. Sen takia saadakseen kattavan näkemyksen, tulee nojautua tutkittuun tietoon, ei fiktioon.
Mitä on tämä sinun tutkittu tietosi?
Vedät nyt mutkia suoriksi sieltä, missä se ei ole tarpeen. Lähteitä on osattava lukea ja tulkita oikein riippumatta siitä, mitä lajia ne edustavat (kuvaa, kaunokirjallisuutta, aikakaudella laadittua historiankirjoitusta, lehtiartikkeleita jne.), eikä mikään lähde yksinään avaa mitään suurta ikkunaa aikakauteen. Tutkimuskirjallisuudessa (tai väitöskirjoissa) harvemmin siihen edes pyritään, ja
Yhteiskunnallista tieteellistä kirjallisuutta, jossa eri tieteellisistä lähteistä koostettua tutkittua tietoa kootaan yhteen on runsaasti (tieteelliset kirjallisuuskatsaukset).
Et tiedä mitään historiantutkimuksesta, mutta yrität silti päteä. Toivotonta.
Yläluokan viihteellisissä aikalaiskuvauksissa on kovin suppea näkökulma suomalaiseen yhteiskuntaan. Sen takia saadakseen kattavan näkemyksen, tulee nojautua tutkittuun tietoon, ei fiktioon.