Ennen oli kotirouvillakin palvelija
Lukeskellut nyt Jotunia. Kaikilla oli palvelija. Jos isäntä oli kravatti kaulassa kulkeva. Tosin tietysti kaikki kodeissakin oli alkeellisempaa. Ja jokainen muistaa Suomisen perheen.
Jotuni kuoli 1943, kirjansa varmaan kuvaa 1900-luvun alkukymmeniä.
Kommentit (143)
Jotuni ja Suomisen perhe, suurten ikäluokkien kouluttamattoman väestönosan erehtymättömät tietolähteet :D
Vierailija kirjoitti:
Jotuni ja Suomisen perhe, suurten ikäluokkien kouluttamattoman väestönosan erehtymättömät tietolähteet :D
Suuret ikäluokat olivat vielä näiden "suomisten perheiden"kotiapulaisina. Historian tutkijan vaikea myöntää sitä?
Eikö kouluissa nykyisin lueta ja perehdytä ollenkaan näihin vanhoihin suomalaisiin kirjailijoihin? Sieppari ruispellossa jäänyt vain äikän tunneilta mieleen?
Ymmärrän työssäolevien ajan olevan niin tiukkaa että hyvä kun ehtii muodissa olevat "täytyy tuntea" kirjat kahlailla.
Lukuharrastus alkoi tuntua tosi hävettävältäkin kun sitä koulutettu vain asiatekstejä lukevA ruotii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotuni ja Suomisen perhe, suurten ikäluokkien kouluttamattoman väestönosan erehtymättömät tietolähteet :D
Suuret ikäluokat olivat vielä näiden "suomisten perheiden"kotiapulaisina. Historian tutkijan vaikea myöntää sitä?
Eikö kouluissa nykyisin lueta ja perehdytä ollenkaan näihin vanhoihin suomalaisiin kirjailijoihin? Sieppari ruispellossa jäänyt vain äikän tunneilta mieleen?
Ymmärrän työssäolevien ajan olevan niin tiukkaa että hyvä kun ehtii muodissa olevat "täytyy tuntea" kirjat kahlailla.
Lukuharrastus alkoi tuntua tosi hävettävältäkin kun sitä koulutettu vain asiatekstejä lukevA ruotii.
Luuletko tosiaan, etten lue kaunokirjallisuutta? Meissä on se ero, että luen kaunokirjallisuuden lisäksi asiatekstejä ja tieteellistä kirjallisuutta.
Kotiapulaisten määrä väheni radikaalisti 1950-luvulta eteenpäin. Suurista ikäluokista harva tuli työmarkkinoille ennen 1960-lukua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotuni ja Suomisen perhe, suurten ikäluokkien kouluttamattoman väestönosan erehtymättömät tietolähteet :D
Suuret ikäluokat olivat vielä näiden "suomisten perheiden"kotiapulaisina. Historian tutkijan vaikea myöntää sitä?
Eikö kouluissa nykyisin lueta ja perehdytä ollenkaan näihin vanhoihin suomalaisiin kirjailijoihin? Sieppari ruispellossa jäänyt vain äikän tunneilta mieleen?
Ymmärrän työssäolevien ajan olevan niin tiukkaa että hyvä kun ehtii muodissa olevat "täytyy tuntea" kirjat kahlailla.
Lukuharrastus alkoi tuntua tosi hävettävältäkin kun sitä koulutettu vain asiatekstejä lukevA ruotii.
Luuletko tosiaan, etten lue kaunokirjallisuutta? Meissä on se ero, että luen kaunokir
Historia sanoo noin. Kuitenkin suurin osa kansalaiskoulukavereistani oli kotiapuna eli 15 v hoiti työssä käyvän lapset päivisin ja asui heidän kodissaan koska maalta tulimme. Itse olin sukulaisen ruokalassa keittiöapulaisena. Sain olla yötä veljelläni kun vahdin heidän lapsiaan tarvittaessa. He kävivät vuorotöissä siten että lapset tehtaan portilla vaihdettiin.
Historia tietysti sanoo päiväkoteja olleen mutta niitä ei tosiasiass ollut riittävästi vielä 70-luvullakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se hupaisaa kun yo tutkija kyseenalaistaa jotunin ( ja aikalaisten) herrasväen kuvaukset ja vaikka Suomisen perheen apulaisineen.
Siis vauvapalstalla.
Yläluokan viihteellisissä aikalaiskuvauksissa on kovin suppea näkökulma suomalaiseen yhteiskuntaan. Sen takia saadakseen kattavan näkemyksen, tulee nojautua tutkittuun tietoon, ei fiktioon.
Mitä on tämä sinun tutkittu tietosi?
Vedät nyt mutkia suoriksi sieltä, missä se ei ole tarpeen. Lähteitä on osattava lukea ja tulkita oikein riippumatta siitä, mitä lajia ne edustavat (kuvaa, kaunokirjallisuutta, aikakaudella laadittua historiankirjoitusta, lehtiartikkeleita jne.), eikä mikään lähde yksinään avaa mitään suurta ikkunaa aikakauteen. Tutkimuskirjallisuudessa (tai väitöskirjoissa) harvemmin siihen edes pyritään, ja yleensä aihetta rajataan tarkasti etukäteen.
Se, että vielä 60-70-luvulla osa nuorista tytöistä, jotka halusivat muuttaa maalta kaupunkiin ja, joilla ei ollut muuta koulutusta kuin kansakoulu, teki hetken töitä lastenhoitajana perheessä ennen kunnon työn löytämistä, ei tee siitä mitään pitkäkestoista elämänuraa palvelusväkenä kuten aiemmin menneisyydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se hupaisaa kun yo tutkija kyseenalaistaa jotunin ( ja aikalaisten) herrasväen kuvaukset ja vaikka Suomisen perheen apulaisineen.
Siis vauvapalstalla.
Yläluokan viihteellisissä aikalaiskuvauksissa on kovin suppea näkökulma suomalaiseen yhteiskuntaan. Sen takia saadakseen kattavan näkemyksen, tulee nojautua tutkittuun tietoon, ei fiktioon.
Mitä on tämä sinun tutkittu tietosi?
Vedät nyt mutkia suoriksi sieltä, missä se ei ole tarpeen. Lähteitä on osattava lukea ja tulkita oikein riippumatta siitä, mitä lajia ne edustavat (kuvaa, kaunokirjallisuutta, aikakaudella laadittua historiankirjoitusta, lehtiartikkeleita jne.), eikä mikään lähde yksinään avaa mitään suurta ikkunaa aikakauteen. Tutkimuskirjallisuudessa (tai väitöskirjoissa) harvemmin siihen edes pyritään, ja
Tutkittua tietoa 1900-luvun yhteiskunnasta ja siinä tapahtuneista muutoksista on paljon. Ei ole mikään tutkimaton vuosisata, jota jälkikäteen lehtileikkeistä, kaunokirjallisuudesta tai historiankirjoituksesta pitäisi tulkita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se hupaisaa kun yo tutkija kyseenalaistaa jotunin ( ja aikalaisten) herrasväen kuvaukset ja vaikka Suomisen perheen apulaisineen.
Siis vauvapalstalla.
Yläluokan viihteellisissä aikalaiskuvauksissa on kovin suppea näkökulma suomalaiseen yhteiskuntaan. Sen takia saadakseen kattavan näkemyksen, tulee nojautua tutkittuun tietoon, ei fiktioon.
Mitä on tämä sinun tutkittu tietosi?
Vedät nyt mutkia suoriksi sieltä, missä se ei ole tarpeen. Lähteitä on osattava lukea ja tulkita oikein riippumatta siitä, mitä lajia ne edustavat (kuvaa, kaunokirjallisuutta, aikakaudella laadittua historiankirjoitusta, lehtiartikkeleita jne.), eikä mikään lähde yksinään avaa mitään suurta ikkunaa aikakauteen. Tutkimuskirjallisuudessa (tai väitöskirjoissa) harvemmin siihen edes pyritään, ja
Yhteiskunnallista tieteellistä kirjallisuutta, jossa eri tieteellisistä lähteistä koostettua tutkittua tietoa kootaan yhteen on runsaasti (tieteelliset kirjallisuuskatsaukset).
Et tiedä mitään historiantutkimuksesta, mutta yrität silti päteä. Toivotonta.
Et voi tehdä historiantutkimusta pelkän tutkimuskirjallisuuden avulla ilman mitään alkuperäislähdettä.
Vierailija kirjoitti:
Et tiedä mitään historiantutkimuksesta, mutta yrität silti päteä. Toivotonta.
Minä puhun yhteiskunnallisesta tutkimuksesta, jota on laajasti tehty ihan aikalaistutkimuksena 1900-luvulla. Ihmisten jakautuminen ammatteihin ja kotirouvien osuus väestöstä on selvitetty aikalaistutkimuksena jo silloin.
Sinä puhut jostain mystisestä historiantutkimuksesta, joka muka löytää täysin uusia asioita esim. ammatteihin jakautumisesta kaunokirjallisuuden perusteella :D
Oispa 18v piikatyttö tässäkin taloudessa.
50v Isäntä.
Vaimo ja lapset sekä palvelusväki lähti kesän alussa maalle. Miehet jäivät vielä ns töihin kaupunkiin. Saattoivat sieltä maaseudulta käydä töissä mikä tarkoitti että lähdettiin vaikka veneellä Suvisaaristosta aamulla ja juopoteltiin niin ettei koskaan päästy työpaikalle.
Ap:lle suosittelisin vaikka J. P. Roosin klassikkoa "Elämäntapaa etsimässä" . Se on helppolukuinen tieteellinen kirja ja siinä kuvataan, miten suomalainen yhteiskunta ja elämäntapa on muuttunut 1900-luvulla. Elämäntapatutkimus on ihan oma tieteenalansa yhteiskunnallisessa tutkimuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vaimo ja lapset sekä palvelusväki lähti kesän alussa maalle. Miehet jäivät vielä ns töihin kaupunkiin. Saattoivat sieltä maaseudulta käydä töissä mikä tarkoitti että lähdettiin vaikka veneellä Suvisaaristosta aamulla ja juopoteltiin niin ettei koskaan päästy työpaikalle.
Tämä oli niin marginaalisen ryhmän elämäntyyli, että miksi toit tämän esiin?
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle suosittelisin vaikka J. P. Roosin klassikkoa "Elämäntapaa etsimässä" . Se on helppolukuinen tieteellinen kirja ja siinä kuvataan, miten suomalainen yhteiskunta ja elämäntapa on muuttunut 1900-luvulla. Elämäntapatutkimus on ihan oma tieteenalansa yhteiskunnallisessa tutkimuksessa.
Kas, 80-vuotias ei tietenkään osaa eikä saa luoda mitään käsitystä elämänmenosta eikä sen muuttumisesta 1900-luvun alusta jolloin vanhempansa ovat syntyneet.
Ihmisen näkemä ja kokema ja vanhusten kertomat asiat ovat mitättömiä. Ja voidaan mitätöidä kouluttamattoman ihmisen suppeana kuvana. Kyllä siihen pitää olla nuoremman ihmisen kirjoittama kirja kertomaan. Ihan vaika sotavuosistakin, silloin eläneidenkään kertomukset ei mitään jos historioitsija pitää merkityksettömänä asioita koita ihmiset kokivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle suosittelisin vaikka J. P. Roosin klassikkoa "Elämäntapaa etsimässä" . Se on helppolukuinen tieteellinen kirja ja siinä kuvataan, miten suomalainen yhteiskunta ja elämäntapa on muuttunut 1900-luvulla. Elämäntapatutkimus on ihan oma tieteenalansa yhteiskunnallisessa tutkimuksessa.
Kas, 80-vuotias ei tietenkään osaa eikä saa luoda mitään käsitystä elämänmenosta eikä sen muuttumisesta 1900-luvun alusta jolloin vanhempansa ovat syntyneet.
Ihmisen näkemä ja kokema ja vanhusten kertomat asiat ovat mitättömiä. Ja voidaan mitätöidä kouluttamattoman ihmisen suppeana kuvana. Kyllä siihen pitää olla nuoremman ihmisen kirjoittama kirja kertomaan. Ihan vaika sotavuosistakin, silloin eläneidenkään kertomukset ei mitään jos historioitsija pitää merkityksettömänä asioita k
Kirja on kirjoitettu vuonna 1985 ja sitä varten on haastateltu paljon eri ikäisiä ihmisiä eri yhteiskuntaluokista.
Olen syntynty 76 ja meillä oli lapsuudessani 16-17v tyttö lastenhoitajana. Ei asunut meillä, mutta vei aamulla päiväkotiin ja haki ja teki ruokaa ja leikki meidän kanssa kunnes vanhemmat tuli töistä. Duunarivanhemmat. Ei olla oltu rikkaita missään vaiheessa, asuttiin vuokralla 2h ja keittiö, mutta täytyy sanoa, että ois kyllä kelvannut itsellekin pikkalapsivaiheessa, kun ei ollut mitään tukiverkkoja ja suku toisella puolella Suomea.
"Yhteiskunnallinen tutkimus", mitä se sitten ikinä onkaan, lainaa historiantutkimukselta historiaa koskevat tietonsa. Puhumme aivan eri asioista, etkä näytä ymmärtävän tieteellisiä perusasioita yhtään mistään.
Sulla on tutkimuksesta jokin tårta på tårta -päähänpinttymä, jossa koko aikakauden voi ohittaa kokonaan. Päteekö sama susta vähän vanhempaan historiaan? Tai vaikka antiikin ajan yhteiskuntaan? Luet pari 80-luvulla kirjoitettua "yhteiskunnallista tutkimusta" siitä ja tadaa, tiedät kaiken kaikesta.
Todennäköisesti luet vain viihteellisiä, suurelle yleisölle tarkoitettuja populääriteoksia aiheesta kuin aiheesta ja leikit täällä asiantuntijaa. Sen verran kujalla olet.
Yläluokan viihteellisissä aikalaiskuvauksissa on kovin suppea näkökulma suomalaiseen yhteiskuntaan. Sen takia saadakseen kattavan näkemyksen, tulee nojautua tutkittuun tietoon, ei fiktioon.