HS: Konkurssit uhkaavat taloyhtiöitä, asunnon omistaja menettää kaiken 🏢🏚
Taloyhtiön konkurssi on osakkaille katastrofi. He menettävät kotinsa ja asunto-omaisuutensa kertarysäyksellä.
Viime vuosina konkurssien määrä on ollut jyrkässä kasvussa. Taustalta löytyy usein kolme tekijää: korjaustarpeet, maksamattomat vastikkeet ja lainansaantivaikeudet.
Suomen heikko taloustilanne ja korkojen nousu ovat nostaneet ongelmia pintaan.
Kommentit (199)
Vierailija kirjoitti:
Senpä siitä saa, kun ei suostuta tekemään remontteja ajoissa ja vähän kerrallaan. Varmaan sama tulossa joskus tulevaisuudessa meidänkin rivarin taloyhtiössä, kun isännöitsijä ja muut asukkaat torppaavat aina saituuksissaan kaikki ehdotetut remontit. Mieheni on taloyhtiön puheenjohtajana ja itse rakennusalalla, niin tietää että esimerkiksi ikkunat ja terassien kaiteet pitäisi jo uusia ja muutama muukin juttu. Mutta vuodesta toiseen, kun koittaa niitä ehdottaa, niin aina sama vastaus että "eihän niitä nyt tarvii, hyvinhän nämä vielä kelpaa!". Koska eivät halua maksaa mitään mistään. No, lopuksihan käy niin että tosiaan korjausvelka kasvaa, eli kun mitään ei tehdä ajoissa niin kaikki rysähtääkin tehtäväksi kerralla, kun lopulta alkaa paikat hajoilla. Eikä sitten mikään pankki varmaan myönnä lainaakaan remontteihin, jos talo on huonokuntoinen ja arvo siksi alhaalla.
Tuolla tavalla tuhotaan omaisuuden arvo. Siksi on tärkeää asuntoa ostaessa käydä huolellisesti läpi taloon tehdyt korjaukset ja remontit. Jos ei ole tehty mitään tai on tehty vain pieniä korjauksia, tai pakolla yksittäisiä kylpyhuonekorjauksia, niin taloyhtiö kannattaa jättää väliin.
Kerrostalo olisi vihoviimeinen vaihtoehto mistä asunnon ostaisin. Arvoon et voi juuri itse vaikuttaa ja vi tut taisi jakaa vastuu tyhmien ihmisten kanssa. Ei riitä, että vaikka olet itse miten huolellinen tahansa, mutta jos talossa asuu simppeliä sakkia, jotka toimillaan aiheuttavat tulipalon, vesivahingon, lutikkaongelman jne, kärsit itsekin. Mitään ei ole tehtävissä kun naapuri vuokraa kämppänsä ja yks kaks huomaat jakavasi käytävän jonkin mekastavan seurueen kanssa. Narkkeja saattaa lapata ovista, vape haisee, pössyttelyt haisee, mausteet haisee, välejä selvitellään pitkin yötä, kymmenpäinen lapsilauma huutaa seinänaapurina. Porukka jättää vastikkeetonta maksamatta. Hyi hit to mikä painajainen. Hyvällä ja hintavalla omakotitaloalueella saa asua lähes varmasti rauhassa ja heijastuu myös alueen kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalo olisi vihoviimeinen vaihtoehto mistä asunnon ostaisin. Arvoon et voi juuri itse vaikuttaa ja vi tut taisi jakaa vastuu tyhmien ihmisten kanssa. Ei riitä, että vaikka olet itse miten huolellinen tahansa, mutta jos talossa asuu simppeliä sakkia, jotka toimillaan aiheuttavat tulipalon, vesivahingon, lutikkaongelman jne, kärsit itsekin. Mitään ei ole tehtävissä kun naapuri vuokraa kämppänsä ja yks kaks huomaat jakavasi käytävän jonkin mekastavan seurueen kanssa. Narkkeja saattaa lapata ovista, vape haisee, pössyttelyt haisee, mausteet haisee, välejä selvitellään pitkin yötä, kymmenpäinen lapsilauma huutaa seinänaapurina. Porukka jättää vastikkeetonta maksamatta. Hyi hit to mikä painajainen. Hyvällä ja hintavalla omakotitaloalueella saa asua lähes varmasti rauhassa ja heijastuu myös alueen kouluun.
Kaikkein pahin on paritalo varsinkin, jos toinen asunto on suurempi kuin toinen ja itsellä on se pienempi. Seuraavaksi pahin on pieni rivitaloyhtiö, jossa jo parin osakkaan vastustus saa kaikki parannukset ja korjaukset jäihin. Isoissa yhtiöissä on todennäköisemmin enemmän ihmisiä, jotka haluavat pitää omaisuudestaan hyvää huolta. Niissä on aina ammattimaisesti hoidettu isännöinti, joka omalta osaltaan osaa tuoda asioita osakkaiden tietoisuuteen.
Taloyhtiöiden konkursseista kertovien uutisten yhteydessä on kuvia rumista taloista. Tästä voimme päätellä että rumasta talosta ei kannata ostaa asuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Samaan aikaan meillä se joku vajaa 100 000 asuntoyhtiötä Suomessa, joten aika marginaalisista ilmiöistä puhutaan.
Vaikka ilmiö on marginaalinen, on hyvä, että tästä puhutaan. Olisi jo korkea aika ihmisten ymmärtää, että asuntoa ostettaessa tärkeintä on tutustua tilinpäätöstiedotteeseen ja pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmaan (PTS). Jo tehdyt remontitkin kannattaa huomioida. Siinä on iso ero, onko putkiremontti tehty 10 vai 20 vuotta sitten. Sama juttu kaikkien muiden isojen remonttien kanssa. Jotenkin pitäisi pystyä hahmottamaan piilevä korjausvelka.
Asuntoyhtiön osakasluettelokin olisi hyvä katsastaa jollain tasolla. Onko siellä sijoittajia, jotka haluavat pitää yhtiön kunnossa ja tehdä asialliset remontit ajallaan, mutta ei överisti? Vai onko siellä sijoittajia, jotka vuokraavat Kela-asukeille ja haraavat vastaan kaikkia remontteja? Onko siellä paljon iäkkäitä vanhuksia, joilla on pieni eläke ja haraavat tärkeitäkin remontteja vastaan?
Entä hallitus? Onko hallitus tehtäviensä tasalla vai onko sinne päässyt isännöitsijä, joka dilailee tarpeettomia remontteja ja korjauksia kavereilleen ja saa niistä jotain provikkaa tiskin alta? Tai vielä pahempi, vetääkö isännöitsijä välistä ilman että kukaan edes huomaa?
Liikaa tuijotetaan jotain keittiön kaappeja tai kylpyhuoneen kaakeleita, kun asunnonostoa harkitaan.
Isännöitsijä on suurin kusetus ikinä. Ei ennen muinoin mitään isännöitsijää tarvittu. Talonmies hoiti tarvittavat asiat. Isännöitsijä velottaa aivan älyttömiä summia.
Vierailija kirjoitti:
Vai niin, meidän talossa on oma tontti, isot remontit tehty ja yhtiö on velaton. Osakkaat maksavat vastikkeensa päivälleen. Mistäköhän tuo konkurssi voisi tulla?
Niin on varmasti ollut kaikissa taloyhtiöissä. Mutta tilanteet vaan voivat muuttua. Työt loppuvat, eläkeläisellä varma tulo, mutta entäs kun kuolee, sairastuu.... paljonko teidän yhtiön osakkailla on rahaa perstaskussa?
Vierailija kirjoitti:
Isännöitsijä on suurin kusetus ikinä. Ei ennen muinoin mitään isännöitsijää tarvittu. Talonmies hoiti tarvittavat asiat. Isännöitsijä velottaa aivan älyttömiä summia.
Meillä 500€/ovi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai niin, meidän talossa on oma tontti, isot remontit tehty ja yhtiö on velaton. Osakkaat maksavat vastikkeensa päivälleen. Mistäköhän tuo konkurssi voisi tulla?
Taloyhtiöissä on muitakin riskejä. Yleisimpiä ovat suuret liikehuoneistot kivijalassa, ja asuntosijoittajien omistama suuri asuntomäärä.
Myös vahinkoja, kuten vesivahinkoja ja tulipaloja voi sattua, eikä pieni taloyhtiö, jossa asuntojen yhteisarvo on pienempi kuin anotun lainan määrä, saa luottoa.
Meilläkin oli joskus vesivahinko. Sen jälkeen on asennettu asuntojen ulko-ovien päälle rappukäytävään kytkin, josta asunnon veden saa katkaistua ulkopuolelta. Se yksi tapaus oli joku patterivuoto, ja asukas oli ulkomailla, eli meni turhan pitkään siinä, että päästiin sinne asuntoon sisälle katkaisemaan vuoto ja ehti tulla vettä rappukäytävään ja alakerran asuntoon. (patterit on uusittu tuon tapauksen jälkeen)
Oli se aika hurja yö, pelastuslaitoksen ukot ramppasivat tutkimassa meilläkin paikkoja monta kertaa ja lopulta jätin oven auki, että vassokuu vaan kaikille ja tervetuloa vain tupaan Mies lähti heti auttamaan sen alakerran kastuneen asunnon kuivaamisessa. Käytävässä tutustuin yhteen naapuriin (molemmat yövaatteissa) ja hänen kanssaa juteltiin pitkään.
Kaupoista saa sellaisia aika edullisia hälyttimiä, jollaiset kannattaa laittaa esim tiskipöydän alle ja vaikka pattereiden alle, jos on vesipatterit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaan aikaan meillä se joku vajaa 100 000 asuntoyhtiötä Suomessa, joten aika marginaalisista ilmiöistä puhutaan.
Vaikka ilmiö on marginaalinen, on hyvä, että tästä puhutaan. Olisi jo korkea aika ihmisten ymmärtää, että asuntoa ostettaessa tärkeintä on tutustua tilinpäätöstiedotteeseen ja pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmaan (PTS). Jo tehdyt remontitkin kannattaa huomioida. Siinä on iso ero, onko putkiremontti tehty 10 vai 20 vuotta sitten. Sama juttu kaikkien muiden isojen remonttien kanssa. Jotenkin pitäisi pystyä hahmottamaan piilevä korjausvelka.
Asuntoyhtiön osakasluettelokin olisi hyvä katsastaa jollain tasolla. Onko siellä sijoittajia, jotka haluavat pitää yhtiön kunnossa ja tehdä asialliset remontit ajallaan, mutta ei överisti? Vai onko siellä sijoittajia, jotka vuokraavat Kela-asukeille ja haraavat vastaan kaikkia remontteja? Onko siellä paljon iäkkäitä vanhuksia, joilla on pieni eläke ja haraavat tärkeitäkin remontteja vastaan?
Entä hallitus? Onko hallitus tehtäviensä tasalla vai onko sinne päässyt isännöitsijä, joka dilailee tarpeettomia remontteja ja korjauksia kavereilleen ja saa niistä jotain provikkaa tiskin alta? Tai vielä pahempi, vetääkö isännöitsijä välistä ilman että kukaan edes huomaa?
Liikaa tuijotetaan jotain keittiön kaappeja tai kylpyhuoneen kaakeleita, kun asunnonostoa harkitaan.
Olen viime aikoina huomannut asuntoilmoituksissa, että jotkut tietyt välittäjät yrittävät peitellä talojen kunnostustarpeita. Esittelytekstissä kerrotaan, miten hienossa kunnossa talo ja miten siitä on pidetty huolta ja unohdetaan kertoa, että on päätetty teettää putkiremontti. Se selviää vasta, kun lukee tarkasti tulevat remontit. Monesta ilmoituksesta on tarkoituksella jätetty pois tulevat remonti, vaikka on pakollista kertoa niistä. Ostajan pitää olla todella tarkkana.
Vierailija kirjoitti:
Isännöitsijä on suurin kusetus ikinä. Ei ennen muinoin mitään isännöitsijää tarvittu. Talonmies hoiti tarvittavat asiat. Isännöitsijä velottaa aivan älyttömiä summia.
Mistä tuollainen käsitys tulee, että isännöitsijä veloittaa älyttömiä summia? Oletko edes perehtynyt minkään taloyhtiön tilinpäätökseen ja talousarvioon?
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa haiskahtaa remonttifirmojen mielipidevaikuttaminen. Tällaiset ketjut tulevat varmasti yleistymään kevään yhtiökokousten alla. On hätä saada suomalaisten hupenevat varat omaan taskuun. "Korjausvelka" on kätevä iskusana, samoin mielikuva ennenaikaisten (=turhien) remonttien tarpeellisuudesta.
Mikseivät remonttifirmat vastaa muuttuneeseen taloudelliseen tilanteeseen laskemalla hintojaan? Onko se vain asunnon omistajien velvollisuus silloin, kun lähtevät myymään? Pitääkö remppaveikolle maksaa sama kuin lääkärille tai lakimiehelle varsinkin, kun työn jälki voi olla mitä tahansa?
Ja sitten tarvikkeissa "kilpailutetaan" eli käyteään vaikka kymmenen vuoden sisällä läpiruostuvia putkia (isompi voitto rempan tekijöille) ja pian uudet korjaukset edessä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne rempat on tehtävä ajallaan. Ja ei niitä isännöitsijä päätä vaan osakkaat. Putket kuntoon , ennenkuin ne vuotaa. Ei vakuutus lotkauta korvaansa huolimattomille. Uudet ikkunat säästävät energiakuluissa. Julkisivu kuntoon, niin on myyvämpi. Katsokaa luotettavia remonttifirmoja vertailukohteista.
Tämä taantuma on taas pian ohi ja kauppa käy hyvinhoidetuista asunto-osakeyhtiöistä.
No on maailmantilanne kyllä sellainen ettei kukaan voi varmuudella sanoa milloin taantuma on ohi vai onko paljon paljon pahempaa tulossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerava, Kuusankoski, Hanko ja Ulvila - siinä ne HS:n esimerkkipaikkakunnat missä näitä konkkaan menneitä taloyhtiöitä on.
Eivät ole siis aivan Mihniössä.
En ole lukenut tuota hesarin juttua mutta hieman ihmetyttää tuo Kerava tuossa. Onko talo vanha rotteloitunut jo aikoja sitten vai onko sen ylläpito ja hallinto olleet ihan retuperällä vasta äskettäin.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä melkein omaa hölmöyttä tuohon joutuminen. Taloyhtiön paperit saa nähtäville ennen ostoa.
Ja paperien lisäksi olisi kyllä hyvä käydä katsomassa ihan paikan päällä sitä taloakin.
Vierailija kirjoitti:
Isännöitsijä on suurin kusetus ikinä. Ei ennen muinoin mitään isännöitsijää tarvittu. Talonmies hoiti tarvittavat asiat. Isännöitsijä velottaa aivan älyttömiä summia.
Aika moni taloyhtiö on sitten tyhmä. Tässä tapauksessa taloyhtiö on yhtä kuin osakkaat.
Vierailija kirjoitti:
Saataisko tästäkin jotenkin Petterin ja Riikan vika?
Ei.
Se ettei tämä ole Petterin ja Riikan vika, ei tarkoita etteikö mikään olisi heidän vikansa.
Tämänkin takia omakotitalo on parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaan aikaan meillä se joku vajaa 100 000 asuntoyhtiötä Suomessa, joten aika marginaalisista ilmiöistä puhutaan.
Vaikka ilmiö on marginaalinen, on hyvä, että tästä puhutaan. Olisi jo korkea aika ihmisten ymmärtää, että asuntoa ostettaessa tärkeintä on tutustua tilinpäätöstiedotteeseen ja pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmaan (PTS). Jo tehdyt remontitkin kannattaa huomioida. Siinä on iso ero, onko putkiremontti tehty 10 vai 20 vuotta sitten. Sama juttu kaikkien muiden isojen remonttien kanssa. Jotenkin pitäisi pystyä hahmottamaan piilevä korjausvelka.
Asuntoyhtiön osakasluettelokin olisi hyvä katsastaa jollain tasolla. Onko siellä sijoittajia, jotka haluavat pitää yhtiön kunnossa ja tehdä asialliset remontit ajallaan, mutta ei överisti? Vai onko siellä sijoittajia, jotka vuokraavat Kela-asukeille ja haraavat vastaan kaikkia remontteja?
Ei sillä PTS:n tutkimisella niin arvoa ole, koska siihen listataan hallituksessa toiveikkaana tulevia remontteja (joihin tietävät ettei tule olemaan rahaa). Mutta koska se on tehtävä ja sitä käytetään pankissa rahoitukseen, siitä pyritään tekemään yltiöpositiivinen. Jos ja kun PTS:ssa olevan remontin aika tulee ja taas huomataan ettei rahaa ole koskaan siihen ollutkaan, sitten vaan kirjataan että "ei ole just nyt ajankohtainen, siirretään 5v eteenpäin".
Summa summarum, PTS on kuin köyhän perheen lapsen kirje joulupukille.
Usko mua, Been there, done that.
T. Hallituksen jäsen
Vastikerästit suoraan ulosottokelpoisiksi ja osake niiden vuoksi myynttin ja rästit hoidetaan niistä. Loput entiselle omistajalle kulujen jälkeen.
Uusi omistaja ehkä hoitaa velvoitteensa ja mikäli ei hoida niin sama uudestaan.
Ei muiden osakkaiden kuuluisi joutua maksamaan toisten rästejä ja maksut maksamaton säilyttää edelleen osakkeen omistuksessaan hamaan maalimantappiin muiden maksaessa.