Ketä kiinnostaa Virpi Hämeen-Anttilan diagnoosit?
Vmp taas hesarissa. Yksi uhriutuja taas kertoo diagnooseistaan ja "lieventää stigmaa". On ollut niin vaikea elämä professorina kun kaikki kiinnostaa ja kirjoja tulee kirjoitettua. Nämä vievät resurssin meidän psykiatrisen työn niukoista resursseista vaikka yksityisellä käykin. Tiedän, koska ikinä ei julkiselle tuollaisia oteta ja jos yhtään välitetään diagnostisista kriteereistä niin eivät täyty. Mutta rahalla saa juuri ne oikeat diagnoosit että pääsee lehteen. Vmp oikeasti.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on kirjailija, aloittaja ei ole yhtään mitään.
Omituista hierarkiaa ja henkistä väkivaltaa harjoitat. Pershärö?
Kirjojen lukija, persiö.
Suosittelen kirjoja sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Psykologina lievästi sanottuna ottaa päähän tämä ilmiö. Pitäisi olla sen verran fiksu ihminen js kykenevä kriittiseen ajatteluun että näkisi sen mitä tuubaa, tulkintaa ja lääkeyhtiöiden lobbausta mämä f-diagnoosit on.
Sinulle psykologina f-diagnoosit ovat tuubaa? Esim. skitsofrenia, psykoosi, bipolaarisuus, pakko-oireet, depressio ja ahdistuneisuushäiriö ovat tuubaa?
Luulen että minullekin tulisi nippu diagnooseja jos oikein pengottaisiin. Olen kuitenkin sätkinyt työelämässä jo reilun 30 vuotta. Eläke lähestyy. Haluan vain sinne, muulla ei väliä. Ymmärrän että jos on pahoja vaikeuksia niin apu on paikallaan, mutta kyllä nykyään nuoret myös heittäytyvät liian helposti uhreiksi.
https://www.studocu.com/fi/document/jyvaskylan-ammattikorkeakoulu/diva-…
Siitä voi katsoa kuinka "tieteellisellä" haastattelulla näitä diagnooseja tehdään. Jos lunkki ei toimi niin googlaa Diva 2.0 lomake. Onko yhtään tulkinnanvaraa kysymyksissä...
Ja siis itse teen. Ja tätä samaa on kaikki muukin psykiatrinen diagnostiikka. Mitään valideja tutkimusmentelmiä ei ole olemassa koska häiriöt eivät ole valideja.
Mutta tätä on varmaan vaikea ymmärtää tämän psykokulttuurin keskellä ja näitä lehtijuttuja lukiessa.
säälittää tälläisten kirjatoukkien lapset.
Vierailija kirjoitti:
minua ilmeisesti kiinnosti, kun luin jutun. Muutenkin olen aina lukenut molempien haastatteluita, myös miehen. Heillä on sanottavaa ja molemmat erikoisia.
Ps. Ei hän uhriutunut.
Jaakolla ei ole ollut sanottavaa enää vuosiin. Paitsi ehkä kirjojensa kautta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä enää tuossa vaiheessa on mikä siellä taustalla on ollut? Hän on jo eläkkeellä, vanhuuseläkkeellä. Antaisi jo olla ja nauttisi eläkepäivistään. Tuo turha vellominen ei auta mitään.
Mikä vellominen? Mikä auttaminen? Minkä pitäisi "antaa olla"? Ei hän mitään apua pyytänyt. Onko jotenkin vieras asia sinulle, että ihmiset kertovat kokemuksistaan, oppivat ymmärtämään itseään ja jakavat oivalluksensa muille? Kyse oli vielä haastattelusta, jota ei suinkaan ole pakko lukea, jos ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
säälittää tälläisten kirjatoukkien lapset.
valkokaulusperheen lapset jääneet vaille vanhemmuutta, syliä ja varmaankin ollut kaltoinkohtelua. eikö tämä nainen myöntänyt vanhemmuuden olleen 'hukassa' tms. Lapset hakevat huomiota kodin ulkopuolelta, psykiatrit, lekurit: mt-ongelmaa, kuten jokin mainitsi transuilun.
Vierailija kirjoitti:
Ja siis itse teen. Ja tätä samaa on kaikki muukin psykiatrinen diagnostiikka. Mitään valideja tutkimusmentelmiä ei ole olemassa koska häiriöt eivät ole valideja.
Mutta tätä on varmaan vaikea ymmärtää tämän psykokulttuurin keskellä ja näitä lehtijuttuja lukiessa.
Vaikka psykiatrian diagnostiikka ja johtopäätökset eivät olisi ollenkaan valideja, niin se ei poista sitä faktaa, että osalla ihmisistä on aivojen rakenteista ja aivojen biokemiallisesta toiminnan häiriöistä johtuvia sairauksia. Syyt voivat olla joko geeneissä tai sitten traumaattisten kokemusten seurauksena aivojen toiminta on muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Luin jutun ja koin saman ikäluokan edustajana myötähäpeää. Minullakin on diagnosoitu ADHD ja autismin kirjoa, mutta yleensä ne iän myötä lieventyvät. Se, että elämässään hyvin suorittanut tyyppi tutkii ja ihmettelee itseään, on vähän sama kuin astuisi kaapista ulos helpotus, into ja ymmärrys saavat julistamaan uutisensa koko maailmalle.
Olemme hänen kanssaan ikäluokkamme kasvatuksen ja etenkin tyttöjen roolin vankeja, varsinkin jos on ollut niin kiltti kuin hän. Minä en ollut. Päätin jo 16-vuotiaana ryhtyä selvittämään käytöstäni ja ongelmiani, vaikka siihen aikaan ei vielä tiedetty nepsyistä yhtään mitään. Kesti 40 vuotta ennen kuin sain selityksen, mutta sitä ennen tein jo paljon työtä itseni kanssa. On olemassa tiettyjä oppimisen ja itsensä ymmärtämisen kaavoja, joten ihan sen pohjalta ihmettelen, ettei Hämeen-Anttila ilmeisesti ole koskaan pysähtynyt miettimään itseään. Oletan puolison kuoleman kääntäneen
Aina hämmentää ihmisten tympeys ja haluttomuus ymmärtää toisen ihmisen kokemuksia. Vieläpä ihmisen, joka on jollain tasolla samaistuttava. Ei siis samanlainen vaan samaistuttava. Myötähäpeäksi kuvattu tunne paljastaa, että samaistuminen kyllä koetaan. Mutta ehkäpä tässä kirjoittaja kokee, että haluaisi tunnustusta omalle reippaudelleen, kun ei ole ollut liian kiltti (Hämeenanttilan tavoin) vaan on nuoresta saakka pyrkinyt selvittämään asiaa, vaikka tietoa ei juurikaan ole ollut saatavilla eikä oireita ole yleisesti tunnistettu.
Eikö se nyt ole aika ymmärrettävää, että ihminen tarkastelee Hämeenanttilan tapauksessa koko elämäänsä ihan uusin silmin, jos vasta eläkeiässä tällaiset diagnoosit saa? Lehti taas päättää ketä haastattelee eikä juttuja ole kenenkään pakko lukea. Ja ehdottomasti on hyvä asia, että varakkaat asioivat yksityisillä ja työllistävät ne ihmiset, joita siellä työskentelee. Se ei ole mitään kuormittamista, sillä siellä on kyllä resursseja.
Suurinosa ihmisistä jakaa mitä kummallisimpia tuotoksia ja tarinoita eetteriin. Ihan asiallinen ja ajanhengen mukainen juttu. Joku on sanonnut osuvasti, että ei pidä koskaan aliarvioida länsimaisen ihmisen tarvetta puhua itsestään.
No naisena kiinnostaa, koska itsellä jäänyt myös sen takia diagnooseja tekemättä, koska olen nainen. Mitään naisten vaivaa ei hoideta kunnolla, eikä terveyshuolta oteta valavasti.
Vierailija kirjoitti:
Nämä diagnoosithan ovat juuri mainstreamia. Olisin siksikin odottanut tältä naiselta jotain vähän omaperäisempää. Toki diagnoosit kuvastavat itsekeskeistä aikaa: keskiössä on oma itse ja siitä meinaa tulla koko maailma.
Normaalipaino, hoikkuus ja neurotyypillisyys ovat vähemmistössä.
En ole lukenut vielä, mutta muistan että Virpi on ollut aikoinaan jopa 130kg . Miten sai painon alas , en tiedä. Ehkä on sen paljastanut jossain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis itse teen. Ja tätä samaa on kaikki muukin psykiatrinen diagnostiikka. Mitään valideja tutkimusmentelmiä ei ole olemassa koska häiriöt eivät ole valideja.
Mutta tätä on varmaan vaikea ymmärtää tämän psykokulttuurin keskellä ja näitä lehtijuttuja lukiessa.
Vaikka psykiatrian diagnostiikka ja johtopäätökset eivät olisi ollenkaan valideja, niin se ei poista sitä faktaa, että osalla ihmisistä on aivojen rakenteista ja aivojen biokemiallisesta toiminnan häiriöistä johtuvia sairauksia. Syyt voivat olla joko geeneissä tai sitten traumaattisten kokemusten seurauksena aivojen toiminta on muuttunut.
Tuosta ei ole näyttöä ns neuropsykiatrian tai psykiatruan häiriöissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis itse teen. Ja tätä samaa on kaikki muukin psykiatrinen diagnostiikka. Mitään valideja tutkimusmentelmiä ei ole olemassa koska häiriöt eivät ole valideja.
Mutta tätä on varmaan vaikea ymmärtää tämän psykokulttuurin keskellä ja näitä lehtijuttuja lukiessa.
Vaikka psykiatrian diagnostiikka ja johtopäätökset eivät olisi ollenkaan valideja, niin se ei poista sitä faktaa, että osalla ihmisistä on aivojen rakenteista ja aivojen biokemiallisesta toiminnan häiriöistä johtuvia sairauksia. Syyt voivat olla joko geeneissä tai sitten traumaattisten kokemusten seurauksena aivojen toiminta on muuttunut.
Tuosta ei ole näyttöä ns neuropsykiatrian tai psykiatruan häiriöissä.
"Meta-analyses of fMRI studies of executive functions (EFs) show that ADHD patients have cognitive-domain dissociated complex multisystem impairments in several right and left hemispheric dorsal, ventral and medial fronto-cingulo-striato-thalamic and fronto-parieto-cerebellar networks that mediate cognitive control, attention, timing and working memory (WM). There is furthermore emerging evidence for abnormalities in orbital and ventromedial prefrontal and limbic areas that mediate motivation and emotion control."
Vierailija kirjoitti:
Suurinosa ihmisistä jakaa mitä kummallisimpia tuotoksia ja tarinoita eetteriin. Ihan asiallinen ja ajanhengen mukainen juttu. Joku on sanonnut osuvasti, että ei pidä koskaan aliarvioida länsimaisen ihmisen tarvetta puhua itsestään.
Kyllä minä tämän piirteen olen havainnut myös aasialaistaustaisissa ja yhdessä afrikkalaisessa tuttavassani. Jakavat ihan länsimaisten ihmisten tapaan omia kokemuksiaan ja melkein väittäisin, että juuri niitä erikoisia juttuja yleensä otetaan esiin. Minusta se on ihan mielenkiintoista. Toki vastavuoroisesti ovat myös kiinnostuneita muista.
Vierailija kirjoitti:
säälittää tälläisten kirjatoukkien lapset.
Et osaa oikeinkirjoitusta. Tällaisten eikä tälläisten. Mielipiteesi myös hyvin erikoinen, tuskin olet oikeasti sitä mieltä.
Yleensä ei kiinnosta pätkääkään kaikenmaailman diagnoosit, mutta luin tämän jutun kokonaan. Ehkä siksi, että tuossa verbaalinen ihminen osasi kuvata elämäänsä sen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä diagnoosithan ovat juuri mainstreamia. Olisin siksikin odottanut tältä naiselta jotain vähän omaperäisempää. Toki diagnoosit kuvastavat itsekeskeistä aikaa: keskiössä on oma itse ja siitä meinaa tulla koko maailma.
Normaalipaino, hoikkuus ja neurotyypillisyys ovat vähemmistössä.
"Hei psykiatri, oon vähän miettiny et kun nämä mun diagnoosit on nykyään aika mainstreamia, niin löytyskö sieltä jotain vähän omaperäisempää tai raflaavampaa? Lukijat diggais enemmän"
Onnela-sarjassa Mette meni psykiatrille hakemaan adhd-diagnoosia, se kun on niin trendikäs, mutta saikin diagnoosin persoonallisuushäiriöstä.
Luin jutun ja koin saman ikäluokan edustajana myötähäpeää. Minullakin on diagnosoitu ADHD ja autismin kirjoa, mutta yleensä ne iän myötä lieventyvät. Se, että elämässään hyvin suorittanut tyyppi tutkii ja ihmettelee itseään, on vähän sama kuin astuisi kaapista ulos helpotus, into ja ymmärrys saavat julistamaan uutisensa koko maailmalle.
Olemme hänen kanssaan ikäluokkamme kasvatuksen ja etenkin tyttöjen roolin vankeja, varsinkin jos on ollut niin kiltti kuin hän. Minä en ollut. Päätin jo 16-vuotiaana ryhtyä selvittämään käytöstäni ja ongelmiani, vaikka siihen aikaan ei vielä tiedetty nepsyistä yhtään mitään. Kesti 40 vuotta ennen kuin sain selityksen, mutta sitä ennen tein jo paljon työtä itseni kanssa. On olemassa tiettyjä oppimisen ja itsensä ymmärtämisen kaavoja, joten ihan sen pohjalta ihmettelen, ettei Hämeen-Anttila ilmeisesti ole koskaan pysähtynyt miettimään itseään. Oletan puolison kuoleman kääntäneen katseen sisäänpäin ja saaneen hakemaan apua?
Koska hän on pärjännyt elämässään , en ole varma, mitä lisäarvoa tällainen diagnoosista tehty juttu tuo. ADHD ja autismin kirjo eivät selitä sitä, millainen persoona ihminen on. Kaikki ei ole nepsyn ominaisuuksia, vaan me kaikki toimimme hyvin tai huonosti sen mukaan, miten arvomme ja elämänkokemuksemme ohjaavat tekojamme. Hämeen-Anttila hakee (älykkyydestään huolimatta)lähen jokaiseen tekoonsa selityksiä diagnoosista, eikä vastaa elämää jo eläneen ihmisen kyvystä analysoida syitä ja seurauksia ihan tavallisesta arjesta. Me elämme kaikki arkeamme omalla tavallamme, eikä muistilappujen kirjoittaminen ole oire mistään- paremminkin osoittaa vastuuntuntoa ja asioista huolehtimista kiireen keskellä.