Voisitteko muuttaa sellaiseen asuntoon, jossa on ollut kuollut ihminen joskus?

Aivan sama.

Vähän riippuu. En ole kuullut että onko kukaan kuollut niissä asunnoissa missä olen asunut. Eikä se niin haittaa. Mutta esimerkiksi setäni kuoli hiljattain ja en ehkä pystyisi muuttamaan siihen asuntoon, kun oli läheinen ja kuoli siis kotiinsa, jotenkin tapaturmaisesti, en vielä tarkemmin tiedä. 

No riippuu miten on kuollut. Jos on henkirikos niin en voisi.

Useampikin kuoli tätä taloa rakentaessa. Pääasiassa puutteellisen työturvallisuuden takia ja muutenkin huonojen työolojen vuoksi. 

En. En muuttaisi edes sellaiseen asuntoon missä on ylipäätään edes kukaan elävä asunut ennen minua. Ostan aina pelkästään uusia asuntoja. M43

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei haittaisi. No, tietysti jos joutuisi pohtimaan vaikkapa huumeporukan veriroiskeita, niin hygienian vuoksi vastaus olisi ei. Samoin, jos asunnossa olisi niin vaaralliset portaat, että joku on niiden vuoksi kuollut. Mielestäni nämä ovat melko rationaalisia vaikutuksia kuitenkin.

Huumeporukasta tuli mieleen, että muutin kerran kämppään jossa oli tehty kauppaa ja oven takana ramppasi melko värikästä sakkia. Mielummin kalmakämppä kuin narkkiluukku. 

Eläviä narkkeja on syytä pelätä, toisin kuin kuolleita.

Mistäpä sen tietää, onko näin käynyt jos ei ole ihan uusi asunto.

Maunulan muumio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä aina edes kerrota? Laskeekohan se asunnon arvoa. Onko kaikki halvemmat asunnot sellaisia missä joku kuollut. 

 

Aivan. Tietääkö edes välittäjä, että 50 vuotta sitten joku kuoli sydänkohtaukseen/syöpään tms.  välittämäänsä asuntoon. Olen asunut 44 vuotta samassa talossa, kahdessa asunnossa on vanhus kuollut. Kyllä niissä asunnoissa asutaan. 

Kaikki tapaukset eivät tod ole mitään 50 vuotta vanhoja. 

No ei ole, tätini kuoli kesällä sydänkohtaukseen kotonaan, siis kesällä 2025. Vuokra asunto ja joku siihen on muuttamassa 

Hiilimonoksidimyrkytys tai skitsofrenia aiheuttavat tunnetta kummittelusta

Yhden entisen kämpän partsilta oli edellinen asukas suorittanut venäläisen onnettomuuden, eli hypännyt kuudennesta kerroksesta katuun.

Ja on ihan normaalia, että jos kämppä on tietyn ikäinen, on kämppäruumiin todennäköisyys suurempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun isä kuoli kotonaan. Asumme siellä nyt äitiä omaishoitamassa. 

Olen alkanut ajatella, että ei ole he ja me, vaan kohta mekin olemme heitä. 

Jokainen joutuu joskus itsekin sinne toiselle puolelle. 

 

Minne helvetin toiselle puolelle. Ei ole mitään toista puolta. Kuolet ja se on siinä, edes haju ei jää.

Tutustu kvanttifysiikkaan. Suosittelen. T. Tutkija

Ei pelota. Käyn varmuuden vuoksi vessassa usein päivän aikana päästämässä pahat henget vapaaksi.

Asun sellaisessa. Ei pelota. 

Tietysti.  Nykyisin länsimaiset ihmiset ovat unohtaneet, että kuolema ja syntymä ovat normaaleja asioita.  Aiemmin synnyttiin kotona tai saunassa, kuolema tapahtui myös usein omassa kodissa. 

Ei kummituksia ole olemassa.  Eli ei kummittele. Olen nukkunut useamman yön talossa, johon oli kuollut joku joskus. Löytyi muumioituneena lattialta. Ei ollut niin kaivattu? No, ei käynyt kyllä kummittelemassakaan.

Isä kuoli kotona kun olin lapsi, eikä me siitä minnekään muutettu. Ei se tullut takaisin kummittelemaan. Äiti vuosikymmeniä myöhemmin kuoli samassa asunnossa ja tuskinpa ne asunnon ostajat tietävät, että siinä kämpässä on ainakin kaksi ihmistä kuollut.

Vierailija kirjoitti:

Kummitusten kanssa aina pärjää. Eivät vie paljon tilaa, eivät syö jääkaappia tyhjäksi tai kinua juoppokuskiksi.

Ei sitä tiedä.

Spede-Showssakin oli juoppo kummitus.

Jokaiseen vanhempaan asuntoon on joskus joku kuollut.

Meidän 1923 rakennettuun taloonkin useampi ihminen. 

Vaimoni oli 5v, kun hän löysi isomummonsa tuosta viereisestä kamarista kuolleena.

Omalla mökillä on sattunut ja tapahtunut 50-100 vuotta sitten. Mutta en kyllä mieti asiaa yhtään ja hyvin uskallan olla siellä yksin syyspimeällä.