Lihava nainen paikalla, kysy mitä olet aina tahtonut tietää!
Kommentit (33)
vartalosi arvokkaasti vai kärditkö huonosta itse tunnosta? onko seksi yhtä hyvää ja helppoa kun laihoilla?
tiedän riskit. En polta, en juo, liikun päivittäin. Ainoa ongelma on lihavuus.
Ovatko lapsesi lihavia? Häpeävätkö he sinua?
Eivät häpeä minua, eivät ainakaan ole kieltäneet tulemasta peleihin tai esityksiin. Kesäkuumalla reiden sisäosat hikoavat enkä ole keksinyt siihen mitään ratkaisua. Vaihdan vain alushousuja kolme kertaa päivässä. Se auttaa hikiseen oloon hetkeksi. Uinti on hyvä juttu, ainakin itse käyn ihan tavallisilla rannoilla uimassa.
En ole ollut lapsena tai teininä lihava, vasta esikoisen raskausajan jälkeen kiloja alkoi kertyä. Enkä ole katsonut nelosen " dokumentteja" , koska ne ovat mielestäni enemmänkin sosiaalipornoa kuin asiaa.
Lihava nainen.
Laitan hiukseni kauniisti, meikkaan, laitan hajuvettä ja menen töihin. En ole ajatellut haisevani mitenkään erikoiselle.
Lihava nainen.
mitä teette ruuaksi arkena/juhlana?
Myyjä tuo erilaisia kokeiltavaksi ja varmasti löytyy istuvat liivit. Mistään itsepalvelukaupasta en osta koskaan rintaliivejä, eipä niitä kyllä taida perusvalikoimassa tätä kokoa ollakaan.
Mieheni on normaalipainoinen. Syömme ihan tavallista ruokaa, perunoita, pastaa, keittoja, laatikoita ja niin edelleen. Jostain ne ylimääräiset kalorit kuitenkin minulle tulevat, todennäköisesti liian suurista annoksista kulutukseen verrattuna sekä napostelusta.
Lihava nainen.
tuollaisen painoindeksin saanut. Olen aina ihmetellyt, että mitä lihavat oikein syövät, kun ovat niin lihavia.
Itse syön suunnilleen päivittäin: aamupalan (2 paahtoleipää, voita leivän päälle & rasvaista juustoa n. 5 viipaletta), yhden lämpimän aterian (melko iso satsi, ei välttämättä mitään terveellistä), jotain herkkua (2-10 kpl keksejä / 100 gr irtokarkkeja,..), paljon hedelmiä, 1-2 jukurttia, 1-3 leipää.
Mielestäni syön paljon, mutta paino pysyy n. 58 kilossa (pituutta 167 cm). Eli aina ihmettelen, että MITÄ tosi lihavat syövät ja miten paljon, kun painavat jotain 100 kg kieppeillä....?!?
Ja miksi et liiku niin, et saat kulutettua ne ylimääräset kalorit. En tajua en! Popsi porkkanaa jälkkäriksi?
Tästä syystä sitä ei ole ymmärtänyt kilojen paljoutta, kun ne pikkuhiljaa liimaantuivat itseeni.
Aamulla syön kaksi leipää, tuoremehua kaksi lasillista, jotain makeaa (pala kuivakakkua jos on jäänyt). Ilman makeaa ei päivä käynnisty. Töissä lämmin ruoka, joka on usein jotain terveellistä ruokalan perustavaraa. Kaksi kahvitaukoa, joilla on todella usein jotain makeaa/suolaista tarjolla -ammatin varjopuolia. Iltapäivällä kotona lämmin ruoka, iso annos lasagnea/laatikkoa/keittoa. Napostelua koko iltapäivä ja ilta, ei hikistä liikuntaa. Koiraulkoilua. Viikonloppuisin ostamme usein jäätelöä tai ison irtokarkkipussin, josta todellisuudessa minä syön suurimman osan. Suklaa on herkkuani ja syön sitä lähes joka päivä.
Ei tarvitse kysellä kilojeni alkuperää.
Lihava nainen.
Tarkoitan ajatustasi " vaihda porkkanaan" . Sama kuin alkoholistille ehdottaisi " vaihda viinapullo vesipulloon, on halvempaa ja terveellisempää" . Totta, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Tahdonvoima puuttuu syömisten osalta, muuten elämä hallinnassa.
Lihava nainen.
täältä voisit saada hyviä neuvoja... =)
kerro toki motivaatiosi ja inspiksessi
T:toinen lihava nainen
Ei sitten mitään huuhaa-juttuja. Se, että olen lihava ei tarkoita, että olen myös tyhmä tai arvostelukyvytön.
Lihava nainen.
Ni miksi ihmeessä et ota asiaksi tehdä asialle jotain? Pakkoko esim. noit mehuja on litkiä 2lasia, juo toisena lasina vettä! Ja jos et syömistäs voi rajottaa ni miks ihmees et kuluta enemmän? Vaik koiran kanssa voisit ' kävelyn' sijasta kävellä rivakasti tahi jopa juosta ja sen 15min sijaan ulkoiluttaa sen 30min? Ja miksi niit kahvikakkuja sun muita pitää ottaa julmettu pala? Laita joka pala puoleks tai etes vähä pienemmäksi? Se porkkanaa tuputtava joka lähtee nyt lenkille ja oon mäki herkutellu tänään ü
ikävään tunteeseen; väsymykseen, tylsyyteen, jännitykseen, pelkoon, häpeään...?
Itse nimittäin olen analysoinut syytä ylensyönti kohtauksiini ja loppujen lopuksi AINA syynä on joku seuraavista:
-haluttomuuteni jaksaa työpäivää tai koti-iltaa sellaisenaan (joka siis välillä tylsä / pelkkää " raahautumista" / stressaaba / ...) => teen siitä itselleni siedettävämmän syömällä
-alitajuinen ahdistukseni jostakin asiasta (vaikkapa lapseen / parisuhteeseen / työhön liittyvä pienempi tai suurempi huoli) => sen sijaan että miettisin ratkaisua asiaan, " hukutan" koko asian syömiseen
-inhoan esim. vaatekauppareissun jälkeen kroppaani tai vaikkapa työpäivän jälkeen jotain muuta piirrettä itsessäni => ajattelen " mitä väliä" ja taas syödään...
Eli pohjimmiltaan siis kysymys kyvyttömyydestäni käsitellä negatiivia tunteita ja asioita elämässäni muuten kuin syömällä. Pakenen aina syömiseen, kun vaadittaisiin jotakin muuta. Kykyä elää " sitä tavallista arkea" , kykyä ajatella ja ratkaista ongelmaa, kykyä arvostaa itseään, kykyä hoitaa itseään,...
Näin minulla.
Olen ollut erilaisilla laihiksilla useastikin, mutta aina kilot ovat palanneet takaisin. Syön tavallista ruokaa, mutta liikaa ja liian suurilla jälkiruokamäärillä. Syön paljon kasviksia ja vihanneksia, mutta liikaa rasvaa. Mieheni rakastaa minua kiloineen päivineen, vaikka varmasti kannustaisi minua laihtumaan. Vaatteita on melko hankala ostaa, kun G-kupin rinnoille ei paitoja oikein löydy. Housuja paremmin. Ja ei, ei ole jäänyt vessapaperia jumiin :-)
Painoindeksi on 38. Olen siis todella lihava kaikilla mittareilla.
Lihava nainen.