Elänkö siivellä

Lisään vielä, että näin oli yhdessä sovittu, kun asuntoon muutin. Hän oli ajatellut kuulemma mielessään, että jossakin vaiheessa minun pitäisi alkaa maksaa enemmän.

Jokainen pariskunta sopikoon tuon keskenään. Kun vaimo muutti minun omistamaani asuntoon, hän on maksanut puolet vastikkeesta. Minun omaisuutenihan tässä karttuu.

Toisaalta jossain muuttotappioalueella voisi ajatella, että asunnon omistaja häviää koko ajan rahaa, vaikka toinen osapuoli saa siinä asua paljon halvemmalla kuin yksin omassa tai vuokra-asunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen pariskunta sopikoon tuon keskenään. Kun vaimo muutti minun omistamaani asuntoon, hän maksoi puolet vastikkeesta. Minun omaisuutenihan tässä karttuu.

Toisaalta jossain muuttotappioalueella voisi ajatella, että asunnon omistaja häviää koko ajan rahaa, vaikka toinen osapuoli saa siinä asua paljon halvemmalla kuin yksin omassa tai vuokra-asunnossa.

Ai niin, me ratkaisimme asian lopulta ostamalla yhteisen asunnon puoliksi. Minä sitten sijoitin ylimääräiset rahat sijoitusasuntoon.

Asunto on pääkaupunkiseudulla.

Miehellä on näköjään tunteet karisseet. Et todellakaan ala kartuttaman miehen omaisuutta. Alahan katsella asuntoa itsellesi. 

Miehen olisi pitänyt ottaa tämä esille ennen yhteenmuuttoa. Nykyinen käytäntö on reilu. Jos tämä ei kelpaa, niin voisitko ostaa puolet asunnosta tai ostatte yhdessä uuden kodin? 

Teillä on ihan reilu systeemi. Mieshän kasvattaa omaisuuttaan lainaa lyhentämällä eikä se sinulle kuulu, kun maksat kuitenkin osan koroista. Voithan sinä lopettaa kaikki asumiseen kuuluvien kulujen maksamisen ja maksaa miehelle vuokraa. Pyydä oikea vuokrasopimus ja ilmoita verottajalle, että mies saa vuokratuloja. Hän maksaa niistä sitten verot.

Maksat siis koroistakin puolet? Pelkästään puolet vastikkeesta, sähköstä yms. pitäisi riittää. 

Ihme juttu, että kumppanin asunnossa pitää pystyä loisimaan lähes ilmaiseksi ettei vaan kumppanin omaisuus pääse karttumaan. Ulkopuolisen vuokraloordin omaisuuden kasvattaminen vuokran muodossa ei herätä läheskään samanlaisia tunteita. Totuushan on se, että missään et voi asua ilmaiseksi tai jos voit, se on siivellä elämistä. 

Puolet lainasta sulle. Tai uusi yhteinen koti. Tai sulle oma.

Ei kyllä kuulosta kauhean tiimipelaajalta mieheltä. Sinuna en odottaisi kosintaa, olet lähinnä se kulujen puolittaja- hyödyke.

Ansaitsisit kunnioitusta, kumppanuutta ja rakkaudellisen suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Ihme juttu, että kumppanin asunnossa pitää pystyä loisimaan lähes ilmaiseksi ettei vaan kumppanin omaisuus pääse karttumaan. Ulkopuolisen vuokraloordin omaisuuden kasvattaminen vuokran muodossa ei herätä läheskään samanlaisia tunteita. Totuushan on se, että missään et voi asua ilmaiseksi tai jos voit, se on siivellä elämistä. 

Uliuli siellä taas. 

Olisitte edes sen arvoisia miehiä, että teidän omaisuutta haluaa joku vapaaehtoisesti kartuttaa.

Kannattaa varmaan ostaa oma asunto. Miksi sinun pitäisi kartuttaa miesystäväsi omaisuutta kun muutenkin maksat puolet juoksevista kuluista. 

Ehdotin, että voisin ostaa asunnosta puolet, jolloin tilanne olisi mielestäni täysin reilu. Ei kuulemma käy. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ihme juttu, että kumppanin asunnossa pitää pystyä loisimaan lähes ilmaiseksi ettei vaan kumppanin omaisuus pääse karttumaan. Ulkopuolisen vuokraloordin omaisuuden kasvattaminen vuokran muodossa ei herätä läheskään samanlaisia tunteita. Totuushan on se, että missään et voi asua ilmaiseksi tai jos voit, se on siivellä elämistä. 

Mitähän nyt oikein mahtanet tarkoittaa ap:n tapauksessa? Hänhän ei todellakaan loisi ilmaiseksi. Miksi hänen pitäisi lainoistakin alkaa maksaa, sitähän kai tarkoitat?

Vierailija kirjoitti:

Ihme juttu, että kumppanin asunnossa pitää pystyä loisimaan lähes ilmaiseksi ettei vaan kumppanin omaisuus pääse karttumaan. Ulkopuolisen vuokraloordin omaisuuden kasvattaminen vuokran muodossa ei herätä läheskään samanlaisia tunteita. Totuushan on se, että missään et voi asua ilmaiseksi tai jos voit, se on siivellä elämistä. 

Vuokratulo on veronalaista tuloa. Jos ap alkaa maksaa miehelle vuokraa, miehen pitää ilmoittaa vuokratulo verottajalle. Tuskinpa sen jälkeen ruokakulujakaan jaetaan vaan kumpikin ostaa ja tekee omat ruokansa. Alivuokralainen ei tee vuokranantajan kotitöitä.

Osallistut nyt jo kuluihin. Remontoimalla miehen asuntoa nostat samalla sen arvoa. Itse olin vastaavassa tilanteessa ja otin erossa takkiini pankin laskelmien mukaan 19te. Kokemuksesta sanon että miehen puolelta suhteen perusta ei ole rakkaus. Olen pahoillani. 

Sinun ei kuuluisi maksaa edes noita korkoja. Puolet juoksevista kuluista ok. Sinuna kyllä alkaisin etsiä omaa asuntoa. 

Vierailija kirjoitti:

Ehdotin, että voisin ostaa asunnosta puolet, jolloin tilanne olisi mielestäni täysin reilu. Ei kuulemma käy. Ap

 

Miten hän tämän asian perusteli? Kuinka kauan olette olleet yhdessä? 

Kuulostaa, että kannattaa alkaa katsomaan omaa asuntoa...

Laittakaa miehen kämppä vuokralle, muuttakaa itse yhteiseen vuokra-asuntoon, josta maksatte kumpikin tasan puolet. Tällöin mies voi tehdä sijoitustuotoillaan mitä haluaa. Tämä on ainut reilu keino. Nykyisestä asetelmasta saa kuvan siipeilystä. Vai ottaisitko omaan velkarahalla maksamaasi kämppään ylimääräisen asukin, joka maksaa vain puolet kuluista? Reiluako?

Vierailija kirjoitti:

Ihme juttu, että kumppanin asunnossa pitää pystyä loisimaan lähes ilmaiseksi ettei vaan kumppanin omaisuus pääse karttumaan. Ulkopuolisen vuokraloordin omaisuuden kasvattaminen vuokran muodossa ei herätä läheskään samanlaisia tunteita. Totuushan on se, että missään et voi asua ilmaiseksi tai jos voit, se on siivellä elämistä. 

Mutta ap ja a mies ovat sopineet maksujärjestelyn. Kyllä apn on tuossa miehen mielenmuutostilanteessa mietittävä omaa etua. Kannattaa se oma asunto nyt hankkia ja kartuttaa omaa omaisuutta. 

Ap maksaa jo useita satasia asumisestaan, kun maksaa puolet vastikkeesta ja koroista sekä maksaa puolet kaikesta muusta elämisestä. Mies nyt haluaa käyttää jo hyväksi. 

Kokemusta on itsellä suhteesta, jossa oli taloudellista hyväksikäyttöä. Maksoin jo suurimman osan kuluista ja silti koin syyllistämistä, kun otin puheeksi, että toinenkin maksaisi jotain.