Onko muita, joita ahdistaa seksin loppuminen iän myötä?
Olen naimisissa oleva liki 50-vuotias nainen. Avioliitto voi hyvin ja seksiä on meille molemmille juuri sopivan paljon. Nyt kun tuo 50-vuotta lähestyy, huomaan ajattelavani paljon ikääntymistä ja nimenomaan siltä kantilta, että montako vuotta tässä vielä on jäljellä sellaista aikaa, jolloin seksi kuuluu vielä elämään. Panikoin ajatusta, että kun vaihdevuodet lyövät kunnolla päälle, loppuu myös itseltä halut ja sitä myöten seksielämä. Minulle itselle seksi on tärkeä osa parisuhdetta ja koko ajan enenevissä määrin mietin, että onko jäljellä hyvää seksielämää vuosi, viisi, kymmenen vai viisitoista. Ajatus seksin loppumisesta pelottaa ja ahdistaa. Järjen tasolla kyllä tajuan, että se seksi on vain osa parisuhdetta ja josssain vaiheessa se todennäköisesti hiipuu ja että parisuhteessa on paljon muutakin hyvää ja kannattelevaa, mutta nyt minulla on järjetön pelko, että paljonko aikaa on jäljellä ja mietin, että kuinka monta vuotta on jo takana aviomiehen kanssa, että ollaanko tajuttu ottaa kaikki ilo irti menneistä vuosista.
Oletan, että ajatukset johtuvat tuosta rajapyykistä, joka on tulossa parin vuoden sisällä. Ystävillä ja tuttavilla on ollut paljon ajatuksia tässä vaiheessa elämän loppumisesta eli siis ovat alkaneet pohtimaan omaa kuolevaisuutta. Minulla ei ajatukset vielä ole tähän menneet ja tiedä meneekö ollenkaan, mutta tämä seksin loppuminen on mielessä koko ajan.
Eli onko muilla vastaavia ajatuksia? Varmaan usealla vaihdevuosi-iän läpikäynneillä tai siinä juuri olevilla on myös kokemuksia, että mitä seksielämälle tapahtuu?
Kommentit (202)
Vierailija kirjoitti:
Ei hyvän tähden, ovatko ihmiset ihan oikeasti seonneet lopullisesti? Millainen ihminen ylipäätään priorisoi seksuaalisuuden elämässään? Miten se voisi häiritä teitä, jos halut katoavat? Silloin tilalle tulee muuta. Jos ei haluta, ei sitä koko asiaa ylipäätään mieti! On täysin normaalia, että lisääntymisiän jälkeen libido hiipuu, koska valitettava fakta on, että koko touhun biologinen ja alkuperäinen tarkoitus on silloin ohi. Me emme ole mitään libidovetoisia liskoaivoja, vaan nisäkkäitä, joilla on biologinen lisääntymisen kaari. Tämä yhteiskunnan jatkuva seksuaalisuuden tuputtaminen ja höpinä näyttää - herra mun vereni - sekoittavana jo vanhemmatkin sukupolvet.
Keksittyhän tuo aloitus olikin.
"Sen voin sanoa, että tunnesuhteelle ovat tuhoisia huutaminen (tms väkivalta), kiristäminen, välinpitämättömyys, pettäminen. Puolin ja toisin. Jos näitä on tapahtunut, voi olla että tarvitaan ulkopuolista apua että päästään taas tunneyhteyteen."
Minä en nyt puhunut noista itsestäänselvästi vahingollisista asioista. Siltikin parisuhde voi huonontua vaikka siinä ei olisi mitään sinällään kamalaa tai vakavaa. Siinä vaan vähitellen kumpikin alkaa tuijottaa enemmän ja enemmän omaan napaan ja se vika löytyä aina useammin siitä toisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeinen yhdyntä 48 vuotiaana puolison kanssa. Ajatuskin seksistä jo ällöttää.
N 65 v
Ka näin me ihmiset ollaan erilaisia. ikää yli 50 jonkin matkaa ja seksi mielessä päivittäin, jopa niin usein että häiritsee välillä.
Psykiatrilta saa jarrua/lääkityksen. Ylitoimiva libido ja seksiaddiktio ovat sairauksia. Ihan luokituksista löytyy.
Niin on myös ylenpalttinen jäätelön ja suklaan syönti sekä somen tuijotus. Sinäkin voisit tämän someajan sijaan olla panemassa👍👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hyvän tähden, ovatko ihmiset ihan oikeasti seonneet lopullisesti? Millainen ihminen ylipäätään priorisoi seksuaalisuuden elämässään? Miten se voisi häiritä teitä, jos halut katoavat? Silloin tilalle tulee muuta. Jos ei haluta, ei sitä koko asiaa ylipäätään mieti! On täysin normaalia, että lisääntymisiän jälkeen libido hiipuu, koska valitettava fakta on, että koko touhun biologinen ja alkuperäinen tarkoitus on silloin ohi. Me emme ole mitään libidovetoisia liskoaivoja, vaan nisäkkäitä, joilla on biologinen lisääntymisen kaari. Tämä yhteiskunnan jatkuva seksuaalisuuden tuputtaminen ja höpinä näyttää - herra mun vereni - sekoittavana jo vanhemmatkin sukupolvet.
Keksittyhän tuo aloitus olikin.
Tiedän. Joskus on ihanaa ihan huvikseen provosoitua vähän iltapäivisin 😃
Ei kai kukaan nyt jossain seniori-iässä (tyyliin 50v+) enää seksiä harrasta?
Ihminen sopeutuu erilaisiin hankaluuksiin yleensä ajan kanssa, jopa seksin vähenemiseen. Ymmärrän sinua koska itse pidän seksiä avioliitossa hyvin tärkeänä liimana. Mutta niin vaan olen jo päässyt miehen impotenssiongelmien (pillerit ei sovi) kanssa sinuiksi, että ei hankaloita onneani.
Yllätyin itsekin, miten hyvin olen pärjännyt oman käteni varass, ei ole vähentänyt rakkautta miestäni kohtaan. Läheisyyttä kuitenkin on.
Yhteis-seksittömyyttäkään ei siis tarvitse murehtia, varsinkaan etukäteen. Parisuhdetta pitää kasassa moni muukin asia, toivon mukaan.
50+
"Tämä selvä. Minä en halua olla intiimisti - tai ylipäätään mitenkään - tekemisissä olennon kanssa, joka kuvittelee rakkauden kassientyhjennykseksi, ja kokee olevansa rakastettu tyhjennetyin kassein. Ajatusvirhe on niin suuri, ja logiikka pettävä, että kyseessä on heikkolahjaistasoinen ajattelu/älyllinen keva. "
Tuossa ei ole mikään ajatusvirhe vaan niin mies on biologisesti ja psykologisesti rakennettu. Ei mies pahuuttaan sellainen ole vaan koska evoluutio on miehen sellaiseksi tehnyt. Mies ei ole samanlainen kuin nainen ja siksi miehellä tunteet syntyvät vähän erilaisina ja eri asioista kuin naisella.
Tunteitaan ei kukaan voi päättää vaan ne vain tulevat. Se että sinä et voi hyväksyä sitä millaisia tunnereatioita miehellä seksi herättää ei sitä asiaa mihinkään muuta.
Parisuhde muutenkin toimii parhaiten kun hyväksyy toisen sellaisena kuin hän on ja hyväksyy toisen tunteet sellaisina kuin ne tulevat.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan nyt jossain seniori-iässä (tyyliin 50v+) enää seksiä harrasta?
Hah, mehän ollaan nuoria vielä ;) 50 on uus 35v!
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan nyt jossain seniori-iässä (tyyliin 50v+) enää seksiä harrasta?
Aika vähän. Viime lomareissullakin vain 15 kertaa viikon aikana. Laskenta ihan vain huvin vuoksi, ei muuten kirjanpitoa.
Vierailija kirjoitti:
"Mä olen aina mennyt silleen halujeni mukaan, että kun on haluttanut, olen harrastanut seksiä ja kun ei ole haluttanut, en ole harrastanut. Olen pitänyt sitä luonnollisena asiana. Nyt 50+ ikäisenä halut on kutakuinkin loppuneet ja se tuntuu nyt alun hämmennyksen jälkeen ihan mukavalle. Eikö niin siis voisi olla ihan hyvä? Jos se kerran itsestä tuntuu hyvälle ja oikealle."
Tietenkin jokainen saa itse päättää mitä tekee ja mitä haluaa. Kannattaa kuitenkin huomioida se seikka että varsinkin iän myötä naisen halu muuttuu monilla koko ajan responsiivisemmaksi. Eli siis sellaiseksi että se aktivoituu vasta kun nainen alkaa sitä seksiä harrastaa eikä sitä halua siis automaattisesti enää tunne etukäteen.
Tämäkin on hyvä tiedostaa että näin voi olla myös omalla kohdalla.
Mikset sä hyväksy sitä, että joku ei halua ja sopeutuu ja on tyytyväinen siihen tilanteeseen? Onko se sinusta pelottavaa, että jotkut kykenevät myös luopumaan seksistä eivätkä halua vääntää enää väkisin hampaat irvessä?
Seksi oli tosi antoisaa ja kivaa nuorena mutta enää en tunne siihen samanlaista mielenkiintoa enkä edes nautintoa. Monet muut puuhat houkuttelevat enemmän. Esimerkiksi liikunta ja pilates.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen sopeutuu erilaisiin hankaluuksiin yleensä ajan kanssa, jopa seksin vähenemiseen. Ymmärrän sinua koska itse pidän seksiä avioliitossa hyvin tärkeänä liimana. Mutta niin vaan olen jo päässyt miehen impotenssiongelmien (pillerit ei sovi) kanssa sinuiksi, että ei hankaloita onneani.
Yllätyin itsekin, miten hyvin olen pärjännyt oman käteni varass, ei ole vähentänyt rakkautta miestäni kohtaan. Läheisyyttä kuitenkin on.
Yhteis-seksittömyyttäkään ei siis tarvitse murehtia, varsinkaan etukäteen. Parisuhdetta pitää kasassa moni muukin asia, toivon mukaan.
50+
Täysin ot, mutta olen aina pitänyt kuvottavana sanontaa seksi on parisuhteen liima.
Väristys 🤢🤮
"No mikä sitten estää sinua hukuttamasta naista rakkauteen? Saisit seksiä yllin kyllin!!?"
Olenko sanonut että minä en niin tekisi? Mutta valitettavasti se ei aina toimi vastavuoroisesti jos se toinen ei halua tehdä samaa takaisin vaan näkee suhteen enemmänkin kaupankäyntinä jossa hän määrittä sen "vaihtosuhteen".
Vierailija kirjoitti:
"Tämä selvä. Minä en halua olla intiimisti - tai ylipäätään mitenkään - tekemisissä olennon kanssa, joka kuvittelee rakkauden kassientyhjennykseksi, ja kokee olevansa rakastettu tyhjennetyin kassein. Ajatusvirhe on niin suuri, ja logiikka pettävä, että kyseessä on heikkolahjaistasoinen ajattelu/älyllinen keva. "
Tuossa ei ole mikään ajatusvirhe vaan niin mies on biologisesti ja psykologisesti rakennettu. Ei mies pahuuttaan sellainen ole vaan koska evoluutio on miehen sellaiseksi tehnyt. Mies ei ole samanlainen kuin nainen ja siksi miehellä tunteet syntyvät vähän erilaisina ja eri asioista kuin naisella.
Tunteitaan ei kukaan voi päättää vaan ne vain tulevat. Se että sinä et voi hyväksyä sitä millaisia tunnereatioita miehellä seksi herättää ei sitä asiaa mihinkään muuta.
Parisuhde muutenkin toimii parhaiten kun hyväksyy toisen sellaisena kuin hän on ja hyväksyy toisen tu
Muuten tismalleen samaa mieltä, mut vaihdan mielessäni evoluution Jumalaan :)
"Viitasin ko kirjoittajan logiikkaan ja tapaan ajatella. Kyseisellä tavalla ajatteleva ei käy täysillä."
Kyse ei ollut mistään yhden ihmisen logiikasta vaan biologisista ja psykologisista faktoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mä olen aina mennyt silleen halujeni mukaan, että kun on haluttanut, olen harrastanut seksiä ja kun ei ole haluttanut, en ole harrastanut. Olen pitänyt sitä luonnollisena asiana. Nyt 50+ ikäisenä halut on kutakuinkin loppuneet ja se tuntuu nyt alun hämmennyksen jälkeen ihan mukavalle. Eikö niin siis voisi olla ihan hyvä? Jos se kerran itsestä tuntuu hyvälle ja oikealle."
Tietenkin jokainen saa itse päättää mitä tekee ja mitä haluaa. Kannattaa kuitenkin huomioida se seikka että varsinkin iän myötä naisen halu muuttuu monilla koko ajan responsiivisemmaksi. Eli siis sellaiseksi että se aktivoituu vasta kun nainen alkaa sitä seksiä harrastaa eikä sitä halua siis automaattisesti enää tunne etukäteen.
Tämäkin on hyvä tiedostaa että näin voi olla myös omalla kohdalla.
Mikset sä hyväksy sitä, että joku ei halua
Olen eri. Tämä on tulosta seksualisoinnin pakkotuputuksesta yhteiskuntamallissamme. Kaiken normalisoinnin lisäksi hoetaan, kuinka jokaisen on oltava seksuaalinen olento vauvasta vaariin. Sitten kun biologia osoittaakin muuta, niin joudutaan paniikkiin. Pahimmillaan ollaan sitä seksiä haluttomana, ja höpistään itselleen, että se on ihan kivaa kun vaan hommiin ryhtyy. Tämä jos jokin on lammastelun multihuipennus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mä olen aina mennyt silleen halujeni mukaan, että kun on haluttanut, olen harrastanut seksiä ja kun ei ole haluttanut, en ole harrastanut. Olen pitänyt sitä luonnollisena asiana. Nyt 50+ ikäisenä halut on kutakuinkin loppuneet ja se tuntuu nyt alun hämmennyksen jälkeen ihan mukavalle. Eikö niin siis voisi olla ihan hyvä? Jos se kerran itsestä tuntuu hyvälle ja oikealle."
Tietenkin jokainen saa itse päättää mitä tekee ja mitä haluaa. Kannattaa kuitenkin huomioida se seikka että varsinkin iän myötä naisen halu muuttuu monilla koko ajan responsiivisemmaksi. Eli siis sellaiseksi että se aktivoituu vasta kun nainen alkaa sitä seksiä harrastaa eikä sitä halua siis automaattisesti enää tunne etukäteen.
Tämäkin on hyvä tiedostaa että näin voi olla myös omalla kohdalla.
Mikset sä hyväksy sitä, että joku ei halua
Ei kai siinä muuta, kuin et jos puoliso on täysin puutteessa. Parisuhteessa olis hyvä välillä ajatella toistakin...
eri
Eipä ollut keksittyä ei.
Ehkä en osannut ilmaista itseäni tarpeeksi hyvin. Tiedän, että osalla vaihdevuodet vähentää tai lopettaa seksihalut ja tiedän, että osalla ei. Elämässäni ja parisuhteessani on paljon muutakin kuin pelkkä seksi mielessä tai ainoastaan tämä tärkeää. Lähinnä vain tämä järjetön pelko ja paniikki? Että jos se loppuu. Kuten jo aiemmin kirjoitin, että suht järkevänä ihmisenä tiedostan, että todennäköisesti se seksin harrastaminen jossain vaiheessa loppuu, mutta kun en saa päätäni rauhoittumaan asian suhteen. Että minulla on p nappula ihan pohjassa asian suhteen ja panikoin asiaa. Päässäni pyörii vain ajatus, että takana on reilut 30 vuotta seksielämää takana ja paljon vähemmän edessä päin. Ehkä.
Siskollani oli tässä iässä kova kuolemanpelko ja puhui, että ajatteli juuri sitä, että takanapäin on enemmän elinvuosia kuin edessäpäin. Itsellä ei tämä ajatus herätä mitään huolta tai paniikkia, mutta sitten tämä seksielämän loppuminen aiheuttaa. Tää on aika hämmentävää tämä päänsisäinen myllerrys.
Mutta ihana kuulla esimerkkejä, miten kenelläkin oma elämä on mennyt. Tärkeintähän on, että jokainen on omaan elämäänsä tyytyväinen oli sitä seksiä tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen sopeutuu erilaisiin hankaluuksiin yleensä ajan kanssa, jopa seksin vähenemiseen. Ymmärrän sinua koska itse pidän seksiä avioliitossa hyvin tärkeänä liimana. Mutta niin vaan olen jo päässyt miehen impotenssiongelmien (pillerit ei sovi) kanssa sinuiksi, että ei hankaloita onneani.
Yllätyin itsekin, miten hyvin olen pärjännyt oman käteni varass, ei ole vähentänyt rakkautta miestäni kohtaan. Läheisyyttä kuitenkin on.
Yhteis-seksittömyyttäkään ei siis tarvitse murehtia, varsinkaan etukäteen. Parisuhdetta pitää kasassa moni muukin asia, toivon mukaan.
50+
Täysin ot, mutta olen aina pitänyt kuvottavana sanontaa seksi on parisuhteen liima.
Väristys 🤢🤮
Ahaa, osaatko reflektoida? Miksi kuvottaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeinen yhdyntä 48 vuotiaana puolison kanssa. Ajatuskin seksistä jo ällöttää.
N 65 v
Ka näin me ihmiset ollaan erilaisia. ikää yli 50 jonkin matkaa ja seksi mielessä päivittäin, jopa niin usein että häiritsee välillä.
Psykiatrilta saa jarrua/lääkityksen. Ylitoimiva libido ja seksiaddiktio ovat sairauksia. Ihan luokituksista löytyy.
Minä olen sitä mieltä, että aseksuaalisuus on vielä suuremmassa määrin sairaus kuin vähän ylivilkas libido.
"Mä olen aina mennyt silleen halujeni mukaan, että kun on haluttanut, olen harrastanut seksiä ja kun ei ole haluttanut, en ole harrastanut. Olen pitänyt sitä luonnollisena asiana. Nyt 50+ ikäisenä halut on kutakuinkin loppuneet ja se tuntuu nyt alun hämmennyksen jälkeen ihan mukavalle. Eikö niin siis voisi olla ihan hyvä? Jos se kerran itsestä tuntuu hyvälle ja oikealle."
Tietenkin jokainen saa itse päättää mitä tekee ja mitä haluaa. Kannattaa kuitenkin huomioida se seikka että varsinkin iän myötä naisen halu muuttuu monilla koko ajan responsiivisemmaksi. Eli siis sellaiseksi että se aktivoituu vasta kun nainen alkaa sitä seksiä harrastaa eikä sitä halua siis automaattisesti enää tunne etukäteen.
Tämäkin on hyvä tiedostaa että näin voi olla myös omalla kohdalla.