Terapeuttini sanoi, että olen machiavellistinen. Onko se
Huono asia?
Entä ajatteletko, että psykopaatti välttämättä on aina paha? Ihminen voi olla ilman positiivisia tunteita ja silti tehdä hyvää
Kommentit (451)
Vierailija kirjoitti:
Pysytkö ap lohduttamaan omia lapsiasi? Tämähän olisi heidän kehityksensä kannalta tärkeää.
(kerroit, ettei oman lapsipesoonasi lohduttaminen sinulta yrityksistäsi huolimatta onnistu.)
En ole ap, enkä kusipää, mutta rakenteellinen dissosiaatio minulla on.
Pystyn oikein hyvin tarjoamaan toisille turvaa ja lohtua ja usein sitä minulta haetaankin. Vaikka oma haavoittuva tunneosa on piilossa, ei se estä empatiaa muita kohtaan. Tavallaan se tekee minusta vahvemman auttajan (valitettavasti, koska minuun nojataan siitä syystä), kun oma tunne-elämäni ei sekoitu toiseen enkä hätäänny hänen hädästään vaan pysyn vakaana turvana. Juuri sitä mitä terapeutin pitäisi tehdä minulle, mutta tähän mennessä ei ole onnistunut, koska terapeutti hätääntyy ennen minua, koska ei ole ollut yhtä hirveissä oloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla termien kanssa tarkkana. Psykopaatti on 100% narsisti, täysin tunteeton ja empatiakyvytön oman edun tavoittelija. Kun terapeutti sanoi, että oot machiavellistinen, tarkoitti että sussa on siihen viittaavia piirteitä, mutta ei niin paljon että voisi sanoa 100% machiavellistiksi. Mitä vähemmän piirteitä, sitä paremmat mahdollisuudet päästä näistä piirteistä eroon, JOS ITSE HALUAA. Vaikutat olevan ylpeä näistä piirteistä, joten eroon et niistä taida haluta.
Moni psykopaatti ei ole narsisti.
Eikä kukaan terapeutti sano asiakkaaalleen tämän olevan machiavellistinen.
Minun sanoi.
Mutta tosiaan, ihmettelen tuota jatkuvaa virhettä niputtaa narsisti ja psykopaatti yhteen. Psykopatia johtuu aivojen poikkeavasta rakenteesta, narsistisen persoonallisuushäiriön syntyyn puolestaan vaikuttavat sekä kasvuolosuhteet, että perimä.
Toki ihminen voi olla sekä psykopaatti että narsistisamanaikaisesti. Vain osa psykopaateista on kuitenkin narsisteja.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hurt people hurt people.
Tuo on ihan sairas sanonta. Sama kuin että riitaan tarvitaan kaksi.
Juuri näin yksi riittävän kpää ihminen pystyy upottamaan minkä tahansa laivan ja aivan yksin
Vierailija kirjoitti:
"No kun minulta puuttuu se itse (self) minä en voi työstää asioita itsessäni.
Tunnen tyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Lisäksi olen kiitollinen rakastavasta perheestä.Ap"
Toistan itseäni:
Se, että oman itsen kehittymisessä on tapahtunut häiriöitä / on kehittymätön ja hauras, ei tarkoita myöskään, etteikö sitä omaa itseä olisi ollenkaan, tai asiaa voisi työstää. Tähän kuitenkin tietenkin tarvitsee oman motivaation.
On eri asia, ettei halua työstää itseään, kuin se, ettei voi. Sinä ei taida vain haluta, ja keksit verukkeita.
***
Nämä lainaukset ei onnistu 😣
Persoonallisuushäiriöisen on erittäin työlästä /mahdotonta työstää itseään, persoonaltaan terve taas siihen pystyy. Psykopaatille se ei ole edes optio.
Minä voin hyvin työstää erillisten osien integraatiota, koska olen persoonaltani terve, enkä ole psykopaatti.
Kirjoitit: Pystyn oikein hyvin tarjoamaan toisille turvaa ja lohtua ja usein sitä minulta haetaankin. Vaikka oma haavoittuva tunneosa on piilossa, ei se estä empatiaa muita kohtaan. Tavallaan se tekee minusta vahvemman auttajan (valitettavasti, koska minuun nojataan siitä syystä), kun oma tunne-elämäni ei sekoitu toiseen enkä hätäänny hänen hädästään vaan pysyn vakaana turvana. Juuri sitä mitä terapeutin pitäisi tehdä minulle, mutta tähän mennessä ei ole onnistunut, koska terapeutti hätääntyy ennen minua, koska ei ole ollut yhtä hirveissä oloissa.
Vastaus:
Juopporemmin lohduttajana ja turvanantajana voit ehkä toimiakin, ääni sammaltaen, pena kyllä mä ymmärrän ota lisää vii naa. Muuhun sinusta tuskin onkaan. Jopa se vii na kin hoitaa lohduttamisen sinua paremmin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla termien kanssa tarkkana. Psykopaatti on 100% narsisti, täysin tunteeton ja empatiakyvytön oman edun tavoittelija. Kun terapeutti sanoi, että oot machiavellistinen, tarkoitti että sussa on siihen viittaavia piirteitä, mutta ei niin paljon että voisi sanoa 100% machiavellistiksi. Mitä vähemmän piirteitä, sitä paremmat mahdollisuudet päästä näistä piirteistä eroon, JOS ITSE HALUAA. Vaikutat olevan ylpeä näistä piirteistä, joten eroon et niistä taida haluta.
Moni psykopaatti ei ole narsisti.
Eikä kukaan terapeutti sano asiakkaaalleen tämän olevan machiavellistinen.
Minun sanoi.
Mutta tosiaan, ihmettelen tuota jatkuvaa virhettä niputtaa narsisti ja psykopaatti yhteen. Psykopatia johtuu aivojen poikkeavasta rakenteesta,
Netistä olet kyseisen henkilön löytänyt ja muutaman asian hänestä oppinut. Niin olet vietävissä kun omaa persoonaa ei ole ja halu olisi olla kuten machiavelli, kuitenkaan et ole niin tarina alkoi elää omaa elämäänsä. Olet vähän sama kun lapsi joka haluaa olla bätmän, kuvittelee itselleen viitan ja lepakkoauton.. No ei siitä bätmäniä tullut..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko varma että et ole autistinen? Mä pyytäisin sinuna tutkimuksia. Autismissa on normaalia että ei osata näyttää omia tunteita ja sosiaaliset taidot ovat niin heikot että ihmiset luulee että oot tarkoituksella tunteeton ja kylmä ihminen.
Voin olla sitäkin. Pystyn kuitenkin tarvittaessa esiintymään empaattisena, avuliaana ja lämpimänä - silloin kun siitä on minulle itselleni jotakin hyötyä.
Ap
Olen diagnosoitu autisti, nainen. Ei ole m8kään ongelma esiintyä empaattisena, avuliaana ja lämpimänä, jopa "heikkona naisena", kun tavoitteeni on saavuttaa itselle myönteinen lopputulos.
Sen sijaan en machiavellimäisesti tee laajempia, suunnitelmallisia manöövereja saavuttaakseni haluamani tuloksen. En jaksa vaivautua vaikuttamaan kenenkään käytökseen, ellei asia ole itselleni äärimmäisen tärkeä ja olen lähes pakkoraossa. Silloin astuu esiin suuri näyttelijä.
Olipa erikoinen kommentti. Triggeröi jotain? En ole juoppojen kanssa missään tekemisissä, olen asiantuntijatyössä, koko elinpiiri päihteettömiä insinöörejä, opettajia, ekonomeja jne.
Koska olen pystynyt pitämään itseni kasassa koko elämäni ja suhtautunut itseeni ja muihin lämmöllä, se kyllä aistitaan. En vaan jaksa olla "äiti" kaikille, kaipaisin tukea itsekin.
Sinänsä ymmärrän ap:ta siinä, että lapsi osan lohduttaminen on vaikeaa. Siksihän me maksamme terapiasta, että terapeutti olisi se, joka avaa portin. Antaa sen henkisen läsnäolon, minkä äiti antaa lapselle. Kun lapsi itsee, ei rankaise tai pakene vaa kestää lapsen hädän ja kannattelee tilanteen.
Tuota vaan terapeutit eivät yleensä ottaen tee. He ovat enemmän life coacheha, näkökulman tarjoajia, itkuisen tyynnyttäjiä, mutta eivät vakaita henkisiä todistajia sille, kun joku kohtaa lapsuutensa kauhut aidosti, ei vain luettelomaisesti kertoen. Eivätkö he kestä aidosti sitä pohjatonta hätää, mikä on eksyneen ja yksinjätetyn lapsen energia. Se on ihan muu kuin menetystään itkevä aikuinen.
^'
En ole netistä lukenut, varmaan lukiossa viimeksi perehtynyt Machiavelliin.
Terapeutti totesi hymyillen "olet vähän tuollainen machiavellistinen", kun olin kertonut toimintatavoistani työelämässä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hurt people hurt people.
Tuo on ihan sairas sanonta. Sama kuin että riitaan tarvitaan kaksi.
Perustelisitko näkemyksesi, en saa kiinni miten tuo sanonta olisi sairas? Sen sijaan vähän samaa mieltä olen tuosta jälkimmäisestä sanonnasta (riitaan tarvitaan kaksi) kanssasi. (Aina ei todellakaan tarvi, varsinkin jos on kyse toisena jostain persoonallisuuhiäriöisestä tai vastaavaa.)
On kuitenkin hyvin tunnettu psykologinen tosiasia, että on aika tavallista, että esimerkiksi saamaanasa huonoa kohtelua voi alkaa jakaa sitten jatkossa itse muille. Sitä se ei tietenkään todella tarkoita, että kaikki tai valtaosa kaltoinkohdelluista toimisi sitten myös ikävästi muille, tai että näin olisi oikein tehdä.
Jos lapsuudessa on esimerkiksi pahaa kaltoinkohtelua, niin tämän takia siksi olisi usein tärkeää käsitellä ja ymmärtää niitä asioita, ettei itse sitten jatka samoja huonoja toimintamalleja muihin, tai muulla tavalla jatka huonon kohtelun kierettä tai pahan olon purkamista toisiin. tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla termien kanssa tarkkana. Psykopaatti on 100% narsisti, täysin tunteeton ja empatiakyvytön oman edun tavoittelija. Kun terapeutti sanoi, että oot machiavellistinen, tarkoitti että sussa on siihen viittaavia piirteitä, mutta ei niin paljon että voisi sanoa 100% machiavellistiksi. Mitä vähemmän piirteitä, sitä paremmat mahdollisuudet päästä näistä piirteistä eroon, JOS ITSE HALUAA. Vaikutat olevan ylpeä näistä piirteistä, joten eroon et niistä taida haluta.
Moni psykopaatti ei ole narsisti.
Eikä kukaan terapeutti sano asiakkaaalleen tämän olevan machiavellistinen.
Minun sanoi.
Mutta tosiaan, ihmettelen tuota jatkuvaa virhettä niputtaa narsisti ja psykopaatti yhteen. Psykopatia johtuu aivojen poikkeavasta rakenteesta, narsistisen persoonallisuushäiriön syntyyn puolestaan vaikuttavat sekä kasvuolosuhteet, että perimä.
Toki ihminen voi olla sekä psykopaatti että narsistisamanaikaisesti. Vain osa psykopaateista on kuitenkin narsisteja.
Ap
Olet oikeassa siinä, että nykykäsityksen mukaan psykopatian ja narsistisen pesoonallisuuhäiriön syntymekanismit ja lähtökohdat ovat erit. Kuitenkin, kun tarkastellaan narsismia, niin siinä tarkastellaan niitä ominaisia persoonallisuuspiirteitä ja toimintatapoja, joiten perusteella asiaa arvioidaan. Syntymekanismi ei siis ole se oleellisin (diagnostinen) kriteeri, jos ollenkaan.
Vaikka siis psykopatia onkin enemmän synnynnäistä, niin psykopaatin toimintamallit silti täyttävät myös narsistisuudenkin kriteerit, vaikka psykopatiaan kuuluu kokonaisuutena muutakin.
Mielenkiintoinen pointti kylläkin nuo eri syntytavat ja lähtökohdat. Varmasti jotain tunnusomaisia eroja voi siksi löytyä tuossa asiassa?
Suuri yhdistävä tekijä psykopatiassa ja narsismissa on tuo empatiakyvyn puute tai sen huomattava vajavaisuus ja hyvin suuri itsekeskeisyys sekä oman edun kautta lähes kaiken ajattelu. Tämä jo itsessään aiheuttaa paljon samankaltaisuutta. Varsinkin kun asiaa tarkastelee sen kannata, miten toiminta vaikuttaa muihin ihmisiin.
"Pelkän" narsismin kehittymiseenhän tosiaan tarvitaan suurempi lapsuuden kehityksellinen trauma, käytännössä sellaista kaltoinkohtelua, minkä takia jää ennen kaikkea puuttuman ne asiat, joita normaali minuuden ja persoonan terve kehitys tarvisi. Kuitenkin myös synnynnäisillä ominaisuuksilla ja muulla luonteella on vaikutusta siinä, kenelle kehittyy narsistinen persoonallisuuhäiriö / voimakkaan narsistisia piirteitä.
Psykopaatilla esimerkiksi sen sijaan tämä empatian puute on jo omasta takaa synnynnäisenä. Kasvuolosuhteet sitten ohjaavat näissä jo valmiiksi poikkeavissa raameissa psykopaatin käytösmalleja ja persoonan muuta kehitystä.
Psykopaatilla lisäksi on synnynnäisenä ominaisuutena normaalia selvästi vähempi tunteellisuus ja tunteiden kirjo, ja sitä myöten he ovat erityisen kylmähermoisia, ja moni voi harrastaa vaikkapa joitan extremelajia, jotta tuntuisi vähän joltain. Narsismin määritelmään sen sijaan tällainen aika tasainen vakaa kylmähermoisuus ei lukeudu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pysytkö ap lohduttamaan omia lapsiasi? Tämähän olisi heidän kehityksensä kannalta tärkeää.
(kerroit, ettei oman lapsipesoonasi lohduttaminen sinulta yrityksistäsi huolimatta onnistu.)
Kyllä, se on helppoa. En ole kotona se pärjäävä, tunteeton työminä.
Ap
Hmm, erikoista.
Kerroit kuitenkin, että vain tällä lapsiminälläsi on empatiakykyä. Oletko siis tämä lapsiminä kotona? Vai haluaisitko tarkemmin eritellä näitä eri persoonan osiasi? Onko kotona "päällä" siis jokin sellainen persoonan puoli, jolla niitä tunteita sitten kuitenkin löytyy enempikin ja jopa aika normaalilla tavalla?
Vai mistä johtuu tämä ristiriita nyt kertomissasi asioissa?
Ja jos kotona pystyt tuntemaan kaikenlaisia tunteita aika normaaillakin tavalla, myös vastavuoroisesti pehettäsi kohtaan, ja empatiaa, niin miksi et siinä moodissa sitten pystyisi myös käsittelemään tämän lapsiminän persoonan asioita ja lohduttamaan tms. häntä, tuntemaan empatiaa myös itseäsi (lapsiminääsi) kohtaan?
Toimitko siis machiavellisesti vain kodin ulkopuolella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pysytkö ap lohduttamaan omia lapsiasi? Tämähän olisi heidän kehityksensä kannalta tärkeää.
(kerroit, ettei oman lapsipesoonasi lohduttaminen sinulta yrityksistäsi huolimatta onnistu.)
En ole ap, enkä kusipää, mutta rakenteellinen dissosiaatio minulla on.
Pystyn oikein hyvin tarjoamaan toisille turvaa ja lohtua ja usein sitä minulta haetaankin. Vaikka oma haavoittuva tunneosa on piilossa, ei se estä empatiaa muita kohtaan. Tavallaan se tekee minusta vahvemman auttajan (valitettavasti, koska minuun nojataan siitä syystä), kun oma tunne-elämäni ei sekoitu toiseen enkä hätäänny hänen hädästään vaan pysyn vakaana turvana. Juuri sitä mitä terapeutin pitäisi tehdä minulle, mutta tähän mennessä ei ole onnistunut, koska terapeutti hätääntyy ennen minua, koska ei ole ollut yhtä hirveissä oloissa.
Kiitos kertomastasi.
Ap, poikkeaako sinun kokemuksesi tästä edellämainitusta jotenkin?
Ap on kuitenkin aiemmin kertonut, että hän ei kykene normaalilla tavalla empatiaan muita kohtaan. (Oma perhe poikkeus tähän?)
Hassusti puhut tuosta lapsiminästäsi kovin negatiivisesti. Sanot, että se lapsi minä on ongelma, sillä se on heikko.
Luultavasti tuo lapsiminä on kuitenkin se paras osa sinua. Sitä pitäisi vaalia ja kasvattaa se aikuiseksi. Sinä taas sanot aivan kuin haluaisit päästä siitä eroon.
"Toistan itseäni:
Se, että oman itsen kehittymisessä on tapahtunut häiriöitä / on kehittymätön ja hauras, ei tarkoita myöskään, etteikö sitä omaa itseä olisi ollenkaan, tai asiaa voisi työstää. Tähän kuitenkin tietenkin tarvitsee oman motivaation.
On eri asia, ettei halua työstää itseään, kuin se, ettei voi. Sinä ei taida vain haluta, ja keksit verukkeita."
***
"Nämä lainaukset ei onnistu 😣
Persoonallisuushäiriöisen on erittäin työlästä /mahdotonta työstää itseään, persoonaltaan terve taas siihen pystyy. Psykopaatille se ei ole edes optio.
Minä voin hyvin työstää erillisten osien integraatiota, koska olen persoonaltani terve, enkä ole psykopaatti."
Jonkinlaisena poikkeuksena, kuten tuolla jossain jo aiemmin mainitsinkin, on kuitenkin ainakin tämä epävakaa persoonallisuuhäiriö. Isolla osalla epävakaista on motivaatiota työstää itseään ja hoitoennustekin tässä on varsin hyvä.
Ymmärtääkseni narsistiselle persoonalle tämä asioiden ja persoonan työstäminen on usein paljon vaikempaa, ja todella monesti käytännössä lähes mahdotonta, sillä heillä on niin vahvat vallitsevat defenssit kietoutuneina omaan persoonaansa, jonka päälle elämänsä ovat perustaneet. Heillä ei myöskään ole usein motivaatiota tällaiseen työstämiseen. Vaikka kyllä tällaisia itseään työstäviä narsistejakin kuitenkin myös vähän löytyy, ja tuloksiakin on mahdollista saavuttaa.
Psykopaatti kai voisi työstää lähinnä älyllisesti toimintatapojaan tms. Psykopaattinen persoonan pohja on kuitenkin hyvin pysyvä sellaisenaan.
Nyt lisäksi spekuloin täysin:
Jos ap:lla on sekä rakenteellinen dissosiaatio, cptsd, että persoonallisuushäiriö / piirteitä (epävakaa / narsistinen / sekamuotoinen?) Tilanne ja asioiden työstäminen on varmasti vaikeampaa, vaikka en kuitenkaan usko, että mahdotonta.
Voimia ja rohkeutta sille tielle.
Vierailija kirjoitti:
Olipa erikoinen kommentti. Triggeröi jotain? En ole juoppojen kanssa missään tekemisissä, olen asiantuntijatyössä, koko elinpiiri päihteettömiä insinöörejä, opettajia, ekonomeja jne.
Koska olen pystynyt pitämään itseni kasassa koko elämäni ja suhtautunut itseeni ja muihin lämmöllä, se kyllä aistitaan. En vaan jaksa olla "äiti" kaikille, kaipaisin tukea itsekin.
Sinänsä ymmärrän ap:ta siinä, että lapsi osan lohduttaminen on vaikeaa. Siksihän me maksamme terapiasta, että terapeutti olisi se, joka avaa portin. Antaa sen henkisen läsnäolon, minkä äiti antaa lapselle. Kun lapsi itsee, ei rankaise tai pakene vaa kestää lapsen hädän ja kannattelee tilanteen.
Tuota vaan terapeutit eivät yleensä ottaen tee. He ovat enemmän life coacheha, näkökulman tarjoajia, itkuisen tyynnyttäjiä, mutta eivät vakaita henkisiä todistajia sille, kun joku kohtaa lapsuutensa kauhut aidosti,
Terapeutit ovat paljolti hyvin heikkohermoisia ja herkästi paniikkiin kiihtyviä ihmisiä. Aivan väärällä alalla, kun ei kestetä sitä asiakkaan elämän sekasortoa.
Vierailija kirjoitti:
Hassusti puhut tuosta lapsiminästäsi kovin negatiivisesti. Sanot, että se lapsi minä on ongelma, sillä se on heikko.
Luultavasti tuo lapsiminä on kuitenkin se paras osa sinua. Sitä pitäisi vaalia ja kasvattaa se aikuiseksi. Sinä taas sanot aivan kuin haluaisit päästä siitä eroon.
Jep. Kiinnitin tähän samaan myös huomiota.
Vierailija kirjoitti:
^'
En ole netistä lukenut, varmaan lukiossa viimeksi perehtynyt Machiavelliin.
Terapeutti totesi hymyillen "olet vähän tuollainen machiavellistinen", kun olin kertonut toimintatavoistani työelämässä.
Ap
Höpö höpö, juoppo lässyttää minkä ehtii
Myös muuten mm. narsistisuuteen liittyy usein tuo, ettei kestä "heikkoutta"; ei itsessä eikä toisissa.
Ja esimerkiksi herkkyys katsotaan tällöin myös heikkoudeksi, kuten monet muutkin inhimilliset tunteet. Nämä ovat kuitenkin yleisesti ottaen se elämän suola ja antavat myös valtavasti, joskin voivat joskus asettaa ihmisen myös haavoittuvaan asemaan. Tämä on joillekin sitten erityisen pelottavaa.
Vaatii rohkeutta olla myös herkkä, mutta siitä voi saada paljon.
Tämä on täysin totta, terapeutit eivät puhu noin. Taitaa tämän aloittaja, juoppo käyvän omia terapioita samalla kun itkuviinaa kaataa kurkkuunsa