Lue keskustelun säännöt.
Vaativa taapero ja uupumus
24.01.2026 |
Kaikki vinkit taaperon viihdyttämiseen, kun molemmat vanhemmat on jo aivan uupuneita valmiiksi ja nyt vielä pitkäkestoinen flunssa päällä, josta lapsi parani jo, mutta me vanhemmat ei
Ei tukiverkkoja, toisella vanhemmalla muutenkin mm. uupumusta aiheuttava perussairaus, mutta lepo ei ole tässä huushollissa vaihtoehto.. 😅
Lapsi kohta 3-vuotias, ollut hyvin vaativa jo syntymästään lähtien. Ei viihdy -sekuntiakaan- yksin, huutaa koko ajan päälle jos aikuiset yrittää keskustella ja vaatii leikkimään/huomiota. Käy päiväkodissa sillä aikaa kun vanhemmat on töissä, sieltä saa aina paljon kehuja miten reipas, osaava, sosiaalinen ja aktiivinen on. Viihtyy päiväkodissa erinomaisesti. Mutta kun kotona mikään ei riitä 😵💫
Tehdään palapelejä, maalataan, leikitään leluilla, pelataan pelejä, soitetaan pianoa ja tehdään vaikka mitä kaikkea muuta, silti ilmeisesti liian vähän (hänen mielestään). Olen aina ollut sitä mieltä, että tehdään yhdessä liian vähän kaikkea, mutta nyt kun mietin asiaa tarkemmin, niin ehkä ollaan itse tähän syyllisiä kun yritetään viihdyttää häntä ns. liikaa?
En mä ymmärrä, miten muut tukiverkottomat (ja fyysisiä vaivoja omaavat) vanhemmat oikeasti jaksaa tätä, kun oma kroppa on hajalla ja hälytystilassa ja lepo olisi ensisijainen hoito, mutta ei voi levätä? Jotenkin aina ajattelin, että burnout tulisi työelämästä eikä perhe-elämästä 😅
Telkkaria yms. ruutuja ei ennen 2 ikävuotta katsottu ollenkaan mutta nyt viime kuukausina myönnän, että ollaan katsottu telkkaria tai ipadia ihan liikaa, kun se on oikeasti ainoa tapa että saa itse vetää henkeä edes hetken. Niihinkään ei jaksa kovin kauaa keskittyä ellei vanhempi istu vieressä, mutta heti kun lähtee esim. keittiöön niin ei kauaa mee että tämä pulla kipittää perässä 😅
Nyt kun me vanhemmat ollaan kipeänä niin tilanne tuntuu ihan sietämättömältä kun molemmilla on kamala olo ja lapsi hyppii päälle ja huutaa korvaan ihan jatkuvasti, vaikka kuinka kieltää ja yrittää ohjata leikkimään itse.
Arkisin leikitään päiväkodin jälkeen lähes kaikki illat yhdessä ja viikonloppuisin (ja nyt kipeänä) lähes koko päivän, pois lukien ne ruutuajat. Vain yksi vanhempi voi tehdä esim. kotitöitä kerrallaan, sillä aikaa kun toinen viihdyttää. Otetaan häntä myös kotitöihin mukaan mahdollisuuksien mukaan, mutta ei niihinkään nyt mene kuin ehkä tunti päivässä. Mielestämme hän saa todella paljon rakkautta, huomiota ja läheisyyttä molemmilta vanhemmilta, joten ei sen puutteestakaan pitäisi olla kyse.
Vinkkejä, neuvoja?
P.s. perhetyötä/kotipalvelua on turha ehdottaa, sitä ei kuulemma saada kun molemmat vanhemmat on kokopäivätöissä, vaikka onkin sairauksia ja jaksamisongelmia Neuvola kohautteli vaan olkia tilanteellemme, kun yritin kysyä sieltä vinkkejä.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puistoon. Aidattu leikkipuisto, jossa saa pari tuntia touhuta päiväkodin päälle. Meillä tuo ulkoilu auttoi huomattavasti.
Ei mitään mahdollisuuksia, kun päiväkotipäivä päättyy klo 16 ja klo 20:30 on jo nukkumaanmenoaika, jos molemmat vanhemmat on aivan loppu niin miten ihmeessä jaksaa jotain leikkipuistoilua kaksi tuntia raskaan työpäivän jälkeen... Toinen vanhemmista tarvitsee myös ihan siis fyysistä lepoa, jota ei leikkipuistossa pysty tekemään.
Miksi teitte lapsen kun olette molemmat sairaita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaffebulla kirjoitti:
Voisitteko palkata silloin tällöin jonkun hoitajan lapselle, jotta saisitte omaa aikaa? Esim MLL kautta?
MLL ei enää välitä lastenhoitajia.
Ulkoilua runsaasti etenkin viikonloppuna. Iltaisinkin ehtii toinen käydä pienen hetken vaikkei se herkkua aina ole ja toinen voi sillä aikaa huilata. Tuohon päälle huutamiseen vanhempien puhuessa kannattaa puuttua nyt.
Se, että lapsi huutaa ja vaatii huomiota ei tee hänestä vaativaa, vaan se on lapsilta luontaista. Vanhemmat sitten opettavat lasta itsenäisemmäksi ja ottamaan muutkin huomioon. Miten te toimitte näissä tilanteissa? Ettehän vain pelkää lapsen kiukkua?
Lellitty penska. Luuletko että ennen vanhaan äideillä oli aikaa jotain pelejä pelata ja viihdyttää muksua?
Tuossa on muutama korvaan särähtävä ilmaisu, esim. kysymys alkaa sillä, että kysytään vinkkejä taaperon viihdyttämiseen vaikka sitä viihdytetään jo liikaakin. Ja "aikuiset yrittää keskustella". Älkää antako sille huomiota jos se keskeyttää! Lapsen tulee sietää pettymyksiä.
Toki tämä vastaus on teille pettymys mutta voitte toki jatkaa tuolla omalla tavallanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
toisella on uupumusta aiheuttava sairaus ja toinen on muuten vaan laiska ja erityisherkkä.
miksi se lapsi piti tehdä noilla geeneillä? itsekkyyttään ja ahneuttaan tietty.
Tiesitkö, että monilla puhkeaa sairaus vasta raskauden jälkeen? Et selvästikään tiennyt. Näin kävi meilläkin.
Niin, mites lapsi ulkona viihtyy? Rattaissa, pulkassa maisemia katsoen, joku risu tai käpy (aarre!) kädessään. Leikkipuistot ovat oman muistin mukaan talvisin kamalia keinuttomia jäätiköitä, eikä innosta lasta leikkiin mutta metsässä on omat muksut joka kelillä keksineet kivaa puuhaa. Joskus on ollut eväätkin mukana, vaikka asutaan ihan vieressä. Luonnossa oma mieli ja kroppakin lepää ja saa itsekin raitista ilmaa. Olen ainakin itse joutanut ulkoillessa pois viihdyttäjän roolista ja päässyt siten helpommalla.
Kotitöiden tekoon se ei kyllä auta mutta eipähän tulee lisää sotkua eikä pölypallot häiritse kun ei niitä näe :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joka päivä paljon ulkoilua. T. Nro 1
Kyllä ooot mahottoman viisas nainen...
Tuohon ei auta muu kuin aika ja se ettei lähde uudestaan tuohon ruljanssiin tekemällä "leikkikavereita" eli nahistelukaveria. Sitten sitä vasta uupunut onkin kun 2 pientä lasta vääntää joka Jeesuksen asiasta ja saa olla erotuomarina välissä. Usko pois, yhden kanssa helpottaa nopeammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten vaan lapsi sijaisperheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puistoon. Aidattu leikkipuisto, jossa saa pari tuntia touhuta päiväkodin päälle. Meillä tuo ulkoilu auttoi huomattavasti.
Ei mitään mahdollisuuksia, kun päiväkotipäivä päättyy klo 16 ja klo 20:30 on jo nukkumaanmenoaika, jos molemmat vanhemmat on aivan loppu niin miten ihmeessä jaksaa jotain leikkipuistoilua kaksi tuntia raskaan työpäivän jälkeen... Toinen vanhemmista tarvitsee myös ihan siis fyysistä lepoa, jota ei leikkipuistossa pysty tekemään.
Eikai leikkipuistossa tarvita molempia vanhempia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneks jäi kakarat tekemättä. Hyhyh
Sama täällä kun tiesin että ne tehdään ihan itselle hoidettavaksi ja itse kuuluu huolehtia hoitajat omalle lapselle sairauden sattuessa... liitä ei tehdä tuttavien ja yhteiskunnan rasitteeksi. Aamen.👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻
Vierailija kirjoitti:
pakkoko oli porsia? selvittäkää nyt sotkunne.
Samaa mieltä. Pitää ottaa selvää onko niitä tukiverkkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuohon ei auta muu kuin aika ja se ettei lähde uudestaan tuohon ruljanssiin tekemällä "leikkikavereita" eli nahistelukaveria. Sitten sitä vasta uupunut onkin kun 2 pientä lasta vääntää joka Jeesuksen asiasta ja saa olla erotuomarina välissä. Usko pois, yhden kanssa helpottaa nopeammin.
Joo ei kävisi pienessä mielessäkään tehdä toista; se krooninen sairaus puhkesi tämän ensimmäisen raskauden jälkeen; jos olisin tiennyt että asiat menisi näin ja olisin aivan ihmisraunio, olisi jäänyt lapsi tekemättä. Vaikka häntä rakastankin ihan hulluna, niin surettaa kyllä että elämä meni ihan päälaelleen kun kroppa hajosi tämän raskauden vuoksi. Lääkäritkin sanoivat, että perinnölliset sairaudet puhkeaa monilla vasta ison hormonaalisen myllerryksen jälkeen, ja näin kävi minullakin..
Vierailija kirjoitti:
Opettaisin olemaan yksin. Se oikeasti helpottaa, kun lapsi leikkii tai lukee yksin ja itse voi tehdä rauhassa jotain. Aluksi se on vaikeaa mutta pikkuhiljaa se helpottaa. Esimerkiksi lähtee kesken palapelin teon käymään vessassa ja kannustaa sieltä etsimään oikeaa palaa.
Lisäksi neuvo joka kuulostaa raskaalta ja osaltaan on sitä mutta antaa myös paljon. Järjestäkää leikkitreffejä päiväkotikavereiden kanssa. Aluksi se on rankkaa tutustua niihin muihin vanhempiin ja pitää yllä small talkkia mutta lapset leikkivät keskenään ja aikuiset saavat hetken hengähdystauon.
NIIN JA TARTUTTAA SEN RÄKÄTAUDIN TOISILLEKIN, ONPA FIKSUA, joopa joo
Laita kattoon kiukku, saa siinä tarpeekseen hyppiä ja pomppia. Tee polkupyörän kumista se kiikutti. On hauska lelu.
Myönnän että meillä oli myös tuollaista. Lapsi alkoi 5-vuotiaana viihtyä itsekseen, sitä ennen aikamoista viihdytystä. Meilläkään ei ruutuja ennen 2v, sitten tulikin jonkin aikaa (n. 6kk) liikaa kun mulla oli reissutyö ja mies vastasi lapsesta silloin kun olin poissa. En osaa auttaa, kamalaa aikaa, meillä vielä hirveät uhmat 2-3-vuotiaana, ja jaksaminen oli pakkasen puolella vielä pari vuotta tuon jälkeen. Tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pakkoko oli porsia? selvittäkää nyt sotkunne.
Samaa mieltä. Pitää ottaa selvää onko niitä tukiverkkoja.
Voi nyt jeesus taas näitä idioottimaisia kommentteja, käytä aivojasi ja yritä ymmärtää, ettei ihmisiin oikein voi luottaa. Meilläkin isovanhemmat lupailivat kuuta taivaalta ja olla apuna ja painostivat aika pahastikin lastentekoon, mutta hävisivät kuin tuhka tuuleen lapsen syntymän jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Sitten vaan lapsi sijaisperheeseen.
Nimenomaan...niin kauaksi aikaa kun herrasväki toipuu ja saa maata kaikki unensa. 🤣🤣🤣🤣
pakkoko oli porsia? selvittäkää nyt sotkunne.