Lue keskustelun säännöt.
Syömishäiriöinen vastaa kysymyksiin, jos jotakuta kiinnostaa...
Kommentit (57)
Mun lapset on lähes alipainoisia ja arvaa miksi?! Koska kun mä ahmin niin syön niidenkin ruuat!! Silloin kun mun on pakko saada ruokaa niin mikään maailmassa ei pidä mua erossa siitä. Sulle ei taida oikein aueta tää sairaus 41...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulemma useita kiloja päivässä mitään ei ole ok.
44
vaan empaattisia ihmisiä, niin johan tuli heti ensimmäinen ilkeilijä.
ja kun sä et tajua, että lapset ei juurikaan näe noita ruokia kun ne on syöty siihen mennessä kun ne pöytään ehtii niin mitä väliä.
Ei tässä ole ongelmana kalorit tai terveellisyys vaan syödyn ruuan MÄÄRÄ. Mun ruokavalio käytiin läpi sairaalassa ja tulivat siihen tulokseen, että syön aivan oikein. Ainoa missä löydettiin vikaa oli määrissä. Joten mulle annettiin kuvia ruuasta ja piirrettiin paperille miltä näyttää normaali annos. Että silloin kun en ahmi niin tietäisin miten normaalisti syödään. Onhan tässä vatsalaukku kuitenkin aika venynyt ja hahmotuskyky hukassa
13
Vierailija:
vaan empaattisia ihmisiä, niin johan tuli heti ensimmäinen ilkeilijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan osannut kuvitellakaan, millaista on sairastaa ahmimishäiriötä.=(
Syöminen on pakonomaista enkä nauti siitä lainkaan. Välillä en edes oikeastaan maista koko ruokaa ja siksi sillä ruualla ei ole mitään väliä. Se voi olla vaikka puoliksi homehtunut leipä josta rapsuttaa homeen pois. On tää vähän niin kuin alkoholismi. Homeinen leipä taitaa vastata lasolia tässä tapauksessa..
Vierailija:
En ole koskaan osannut kuvitellakaan, millaista on sairastaa ahmimishäiriötä.=(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta sulla on kuitenkin joku vielä pahempi ongelma kuin syömishäriö. Yrität olla ilkeä, mutta onnistut vain kuulostamaan tyhmältä.
kaapit olisi täynnä terveellistä ruokaa, niin kun himo iskee, niin lähden ostamaan kaikkea rasvaista. Sitä paitsi ei se ole ole paljon parempi vaikka olisi mättänyt itsensä täyteen kanaa tai perunaa tai ruisleipää. Kyse on, kuten aiemminkin sanottoon ruuan määristä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tyhmää ja varmasti epäilemättä kuulostaa syömishäiriöisen mielestä tyhmältä. Minä olen tyhmä ko tiiän että miten tulis syyä. Sie oot viksu sie tiiät ettei mitään ole tehtävissä ja tiiät ettei lapset opi siun tyyliä. Miulla on tooosi iso ongelma mie oon hoikka ja sillee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi olen lievä, eli tänäänkin ahmin vain 2 litraa jätskiä ja oksensin ne.
Kauheaa lukea kuinka jollain voi olla noin vaikea häiriö kun tämän " helponkin" kanssa on kärsimystä elää.
Tsemppiä teille.
Sen sijaan moniin sairauksiin ei ole vielä löytynyt ratkaisua. Mun mielestä esim riippuvuudet ovat sellaisia.
Vai osaatko LL kertoa, mikä saa ihmisen niin riippuvaiseksi jostakin, että koko elämä häiriintyy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen hyvin menestynyt, korkeasti koulutettu äiti, jolla on ollut vakava syömishäiriö nyt uusiutuneena raskaudesta lähtien. Diagnoosi on BED eli ahmimishäiriö. Saamani 35 kiloa on mennyt raskauden piikkiin, mutta totuus on toinen. Olen riippuvainen ruoasta, makeasta ja se on ihan hirveää.
Kun aloin sairastua, hakeuduin HETI lääkärille. Mutta tilanne on aivan hirveä. Voitteko kuvitella, miltä tuntuu, kun tietää menevänsä kohti syömishäiriötunnelia, mutta APUA EI SAA MISTÄÄN. Kukaan ei ota tosissaan, ei kuuntele, ei tarjoa apua. Lapinlahteen ei pääse (toistaiseksi vuosi jonossa, hoitotakuu, öh?), yksityiseltä olen vihdoin löytänyt apua, mutta tämäkin on vaatinut useita turhia käyntejä, tuhansia euroja ja itkuja.
Syön masennuslääkettä ja paria muuta. En voi luottaa, että paranen. Haluan kovasti yrittää, koska haluan viettää normaalia lapsiperhe-elämää. Minusta olisi ihana ajatella, että voisin esim. leipoa lapseni kanssa joskus. Tai että meillä olisi keksejä, joista antaisin lapselle joskus yhden. Mutta ei, tällä hetkellä se ei ole mahdollista.
Ja järjellähän tätä riippuvuutta ei selitetä. Luuletteko, että tiukan työ- ja yliopistoprässin läpikäyneenä en ole tätä yrittänyt. Tämä ketjun viisastelija, joka puhuu terveellisestä ruoasta, osoittaa, mikä BEDin hoidossa on ongelma. Kukaan ei tajua, että jopa se terveellinen ruoka voi viedä hengen. Se, joka tätä ei sairasta ja joka ei ole empaattinen luonnoltaan, ei voi vain ymmärtää.
Koetetaan jaksaa, ystäväni. Tavataan terapiassa :-)
Vierailija:
. Sie oot viksu sie tiiät ettei mitään ole tehtävissä ja tiiät ettei lapset opi siun tyyliä. Miulla on tooosi iso ongelma mie oon hoikka ja sillee.
BED- diagnostiset kriteerit
- BED on psykiatrinen tautiluokitus
Toistuvalle ahmintakohtaukselle on tunnusomaista:
Suurten ruokamäärien syönti, joka selvästi ylittää useampien muiden syömismäärät vastaavassa tilanteessa.
Tunne siitä, ettei kykene keskeyttämään syömistään, kuuluu myös tilanteeseen.
Useampien ahmintajaksojen aikana vähintään kolme seuraavista:
- Tavallista nopeampi syöminen
- Syöminen jatkuu kunnes on epämiellyttävän täynnä
- Suurten määrien syöminen, vaikka ei ole nälkäinen
- Yksin syöminen, koska häpeää syömäänsä ruokamäärää
- Itseinho, masennus ja syyllisyyden tunne syömisen johdosta
No sitä samaa terveellistä ruokaa pölvästi!!! Näinpä sitten näköjään olet opettanut jo omat kivat ruokailutapasi lapsillesi. Pieni matkii isoa KAIKESSA!